Jo ennen vaaleja presidentti on mankelissa, koska Brasilian kongressi käynnisti tutkinnan hänen toimistaan koronaviruksen kitkemisessä. Tilastot eivät ole hyvät: Brasiliassa on kirjattu peräti 450 000 koronaan liittyvää kuolemaa. Luku on maailman toiseksi suurin heti Yhdysvaltain jälkeen.

Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta sanoo, että Bolsonaro saattaa kaikesta huolimatta ponnistaa jatkokaudelle.

– Meillä Euroopassa on ehkä jäänyt huomaamatta, että Bolsonarolla oli ainakin vielä viime vuonna puolivahva kannatus kotimaassaan. Sen jälkeen kannatus on laskenut, mutta se ei silti ole murentunut niin paljon, etteikö hän olisi vahva ehdokas presidentinvaaleissa.

Lula ei ole vielä virallisesti julistautunut ensi vuoden vaaliehdokkaaksi, mutta elkeet viittaavat siihen vahvasti. Tämä olisi jo Lulan kuudes presidenttiehdokkuus. Kaksi kertaa hän on voittanut.

– Sekä Bolsonarolla että Lulalla on äänestäjissä paljon vastustajia. Siitäkin syystä heillä molemmilla on tarve suuntautua kohti poliittista keskustaa. Osapuilleen Suomen kokoomusta ja keskustaa vastaava keskustaoikeisto onkin ensi vuoden vaalissa kuninkaantekijän roolissa.

Teivaisen mukaan Brasilian uusi oikeistoliike on siirtynyt talouspolitiikassa lähemmäs perinteisen bisnesoikeiston linjauksia. Samoin on käynyt professorin mukaan muuallakin, myös Suomessa (perussuomalaiset).

Valinta ei ole Etelä-Amerikan suurmaan keskustaoikeistolle helppo.

– Valitako Bolsonaro, jonka talouspolitiikka miellyttää, vaikka uusi oikeisto onkin vähän homofobinen ja rasistinen sekä ihmisoikeusmielessä ongelmallinen? Vaiko valita Lulan puoli, joka on ihmisoikeuspuolella kannatettava, mutta talouspolitiikassa epäilyttävä?

Viime vaaleissa keskustaoikeiston valinta oli Bolsonaro. Korona-aika on saattanut muuttaa monen kannan.

– Voisi sanoa, että Bolsonaron pöytätavat ovat osoittautuneet sellaisiksi, että bisnesoikeisto ei ehkä haluakaan istua hänen kanssaan samaan pöytään.

Teivainen katsoo, että Bolsonaron saamalla kritiikillä pandemian huonosta hoidosta on kiistattomia perusteita.

– Aika yleinen oletus asiantuntijoiden mielestä on, että Brasilian koronakuolemien ja -sairastumisten määrä olisi oleellisesti pienempi, jos presidenttinä olisi ollut joku muu kuin Bolsonaro tai hänen koronastrategiansa olisi ollut toisenlainen.

Teivaisen mukaan on kuitenkin samalla tuotava esiin, kuinka suuri Brasilian asukasmäärä on.

– Valtion 212 miljoonan väestöön suhteutettuna koronakuolemien määrä ei poikkea ihan kauhean paljon EU:n koronakuolemien luvuista.

Bolsonaron hallinto on saanut globaalisti yhtä lailla raippoja asenteestaan luonnonsuojeluun.

Pertti Mattila – STT