Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko totesi puheenvuorossaan, että päähallituspuolueiden, kokoomuksen ja perussuomalaisten, riveistä on jo kyselty, jättääkö keskusta välikysymyksen itselleen.

– Vastaus kysymykseen on: Ei. Keskusta teki välikysymyksen Petteri Orpon hallitukselle, jolla on nyt valta ja vastuu tuoda eduskuntaan esityksiä. Keskusta teki välikysymyksen, koska olemme vakavasti huolissamme jokaisen suomalaisen perustuslailla turvatusta oikeudesta terveyspalveluihin ja sosiaalipalveluihin.

Hyvinvointialueet eivät tulleet valmiiksi sillä, että niitä koskeva uusi laki vihdoin viime kaudella nuijittiin kasaan, Saarikko huomautti.

Saarikko korosti, että hyvinvointialueet ovat vastanneet palveluista vasta reilut 9 kuukautta.

– Lähiaikojen tekemiset tai tekemättä jättämiset ovat kokoaan suurempia. On kyse ihmisten luottamuksesta päättäjiin ja koko hyvinvointiyhteiskuntaan.

KESKUSTAN puheenjohtajan mukaan tämä välikysymys rohkaisee – tai tarvittaessa pakottaa – maan hallituksen kertomaan, mikä on sen linja suomalaisten tärkeimpinä pitämien palveluiden suhteen.

Ydin on Saarikon mukaan tämä: “Petteri Orpon kokoomus, perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja RKP:n tuella on päätynyt näkemykseen, jonka mukaan suomalaisten terveys- ja sosiaalipalveluista on varaa leikata todelliseen tarpeeseen nähden 1,4 miljardia vaalikauden loppuun mennessä.”

– Te teette näin välittämättä siitä, että valtiovarainministeriön virkamiehet ovat maaliskuussa ennen vaaleja meille puolueille tähdentäneet, ettei hyvinvointialueilta ole varaa leikata vaarantamatta palveluita.

Lisäksi maan hallitus ei ole vielä kertonut, mitä se aikoo tehdä sote-lain liian kireälle vaatimukselle kattaa pakkasella oleva talous miinuksesta plussalle kahden vuoden kuluessa, Saarikko huomautti.

– Kun alijäämää alueille on kertynyt toista miljardia – enemmän kuin koko Satakunnan vuosittaisen budjetin verran – on kohtuutonta olettaa, että sen kurominen umpeen kahdessa vuodessa olisi mahdollista.

Saarikko arvioi, että jos hallitus ei muuta lakia, alueille ei jää muuta vaihtoehtoa kuin toteuttaa kylmäkiskoisia lähipalvelujen leikkauksia.

Keskusta tekee Saarikon mukaan “yhteistyön hengessä” yli hallitus-oppositiorajojen kuusi konkreettista ehdotusta tilanteen parantamiseksi.

HÄN LUETTELI keskustan ehdotukset lähipalvelujen turvaamiseksi:

– Hyvinvointialueiden 1,4 miljardin euron rahoitusleikkaukset perutaan.

– Hyvinvointialueille annetaan lisäaikaa tasapainottaa talous. Keskusta on jättänyt lakialoitteen alijäämän kattamisajan pidentämisestä kahdella vuodella.

– Matkakustannusten korvausten 300 miljoonan euron potti siirretään Kelalta hyvinvointialueille.

– Hallitus toteuttaa viipymättä valtakunnallisen ratkaisun vuokratyövoiman liiallisen käytön kitkemiseen. Tämä moninkertaisten palkkojen maksatus keikkatyöläisille on moraalikato, jota emme voi hyväksyä.

– Hallitus toteuttaa viipymättä hallitusohjelmaan kirjaamansa ammatinharjoittajamallin käyttöönoton.

– Hallitus ottaa myös oppositiopuolueet mukaan hallitusohjelman mukaiseen sotepalveluiden rahoitusmallin uudistuksen valmisteluun.

SAARIKKO arvioi, että hallitus tekee ihmisten perustuslailla turvatuista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista hallituksen suurimman säästökohteen.

– Nyt julkisuudessa on myös esitetty sellainen tulkinta, että ei tämä 1,4 miljardia kokonaisuudessaan olekaan mikään todellinen leikkaus. Se tekee tästä kaikesta vielä erikoisempaa – kun kuitenkin olette tämän varaan laskeneet suurimman lupauksen miljardisäästöistä.

Keskustan puheenjohtaja kysyi, onko hallituksen talousohjelma ja sote sittenkin ristiriidassa.

– Mitä alueiden nyt siis kannattaa tehdä? Pitää tätä suuren luokan bluffina vai elää kuten hallitusohjelma opettaa ja leikata kaikkialta? Kertokaa se täällä tänään.

Saarikko totesi, että hallitus ei tähän mennessä ole tuonut esille ratkaisuja, joilla se olisi turvaamassa ihmisille välttämättömiä lähipalveluita, varmistamassa hyvinvointialueiden edellytyksiä järjestää perustuslain mukaiset palvelut ja riittävän rahoituksen palveluiden järjestämiseen.

– Tästä syystä keskusta esittää, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.