Suomen kansallispuistojen kävijämäärät ovat olleet viime vuodet kasvussa. Leikkaukset avolaitosrahaan heikentäisivät Luontopalvelujen edellytyksiä ylläpitää ja kehittää suomalaisten virkistysmahdollisuuksia luonnossa, kansanedustajat toteavat kirjallisessa kysymyksessään.

– Samalla heikentyvät avovankien mahdollisuudet saada työkokemusta.

Eemeli Peltosen, Eveliina Heinäluoman, Saku Nikkasen, Elisa Gebhardin, Pia Hiltusen ja Juha Viitalan kirjallinen kysymys kuuluu: “Miten hallitus aikoo varmistaa, että sen kohdistamat säästöt avovankien kuntouttavaan työtoimintaan kansallispuistoissa eivät heikennä suomalaisille tärkeitä retkeilypalveluita sekä avovankien edellytyksiä palata rikoksettomaan elämään vankilan jälkeen?”

YMPÄRISTÖMINISTERIÖLTÄ saamansa perusrahoituksen lisäksi Metsähallitukselle on myönnetty vuosittain Rikosseuraamuslaitoksen kautta oikeusministeriön avolaitosrahaa, jolla on järjestetty avovankien kuntouttavaa työtoimintaa kansallispuistoissa.

Työtoimintaan on kuulunut muun muassa retkipaikkojen ja -reittien kunnostamista sekä vieraslajien raivausta.

Metsähallituksessa ollaan kansanedustajien mukaan huolissaan, että myös oikeusministeriön alan säästöt osuvat sen avolaitosrahaan ja siten sen tarjoamiin palveluihin.

METSÄHALLITUKSEN mukaan säästöt avolaitosrahasta voisivat johtaa jopa 70 taukopaikan ja 90 reittikilometrin sulkemiseen 13 eri kansallispuistossa ja luontokohteessa ja näin vaikuttaa jopa 1,5 miljoonan suomalaisen retkeilymahdollisuuksiin erityisesti Etelä-Suomessa.

– Lisäksi kuntouttava työtoiminta kansallispuistoissa on ollut monelle avovangille ensimmäinen askel kohti elämää ilman rikoksia. Suhteellisen pienellä summalla, noin 4 miljoonalla eurolla vuodessa, kuntouttava työtoiminta retkikohteissa on tarjonnut monelle avovangille kokemuksen rehellisestä ja merkityksellisestä työstä, kansanedustajat muistuttavat.

– Säästöt avolaitosrahasta olisivatkin tuhoisia myös avovankien tulevaisuudennäkymien kannalta, kun työkokemuksen saamisen mahdollisuudet heikentyisivät.