Finérin mukaan kokoomus kasvattaisi vaihtoehtobudjetissaan eriarvoisuutta leikkaamalla kymmeniltä tuhansilta pienituloisilta perheiltä tuhansia euroja vuodessa.

– Sen miljardileikkaukset veisivät pohjan kasvulta jopa vuosikymmeneksi. Silti sopeutustahti jäisi miltei 40 miljardia euroa vajaaksi puolueen omasta velkatavoitteesta. Kokoomus ei myöskään esitä alkuunkaan uskottavia keinoja tavoittelemansa yhdeksän miljardin euron vuositason sopeutuksen toteutukseen, säätiöjohtaja kirjoittaa blogissa.

FINÈR nostaa erityisesti esiin kaksi lukua: 1) kokoomus pienentäisi velkaantumista vähintään yhdellä miljardilla eurolla ”joka vuosi kahden vaalikauden ajan” sekä 2) 60 prosentin julkinen velka suhteutettuna bruttokansantuotteeseen.

Finér laskee, että kokoomuksen tavoitteleman velka-asteen edellyttämä yli 80 miljardin euron lisäsopeutus vuoteen 2031 mennessä tarkoittaisi, että joka vuosi sopeutetaan vähintään yhdeksän miljardia euroa enemmän kuin on ennustettu. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että kokoomus pyrkii näin suureen vuositason sopeutukseen vasta noin yhdeksän vuoden päästä.

– Tämä vaikuttaa jättimäiseltä laskuvirheeltä, sillä ristiriita kokoomuksen tavoittelemassa sopeutustahdissa ja vuoden 2031 velka-astetavoitteessa on valtava: miltei 40 miljardia euroa. Se vastaa miltei puolta valtion ensi vuoden budjetista.

FINÉR sanoo, että kokoomuksen miljardileikkaukset edellyttäisivät käytännössä sosiaaliturvan ohella heikennyksiä hyvinvointiyhteiskunnan peruspalveluihin, kuten terveydenhoitoon, kouluihin, vanhusten hoivaan, pelastustoimeen, poliisiin ja maanpuolustukseen. Tällaiset leikkaukset kuitenkin puuttuvat kokoomuksen vaihtoehtobudjetista.

– Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti kuvaakin hyvin sitä, kuinka vaikeaa julkisista menoista on saada kasaan isoja summia leikkausten kautta. Saadakseen edes ensimmäisen miljardin sopeutuksesta täyteen kokoomus turvautuu poppaskonsteihin. Samaan aikaan, kun puolue nimeää tarkkaan, mihin julkisiin palveluihin se panostaisi lisää 250 miljoonaa euroa, se ilmoittaa leikkaavansa 300 miljoonaa otsikolla ”julkisen hallinnon tehostamisohjelma”. Kertomatta jää, mihin tämä leikkaus kohdennettaisiin ja miten.

Finér laskee, että näin suuri leikkaus onnistuisi esimerkiksi irtisanomalla suunnilleen joka kymmenes valtion noin 78 000 työntekijästä.

– On hyvä kysymys, onko valtion tai julkisen sektorin henkilökunnassa näin paljon löysää. Ainakaan kokoomus ei pysty osoittamaan, missä he työskentelevät.

KOKOOMUS puhuu siis sopeuttamisesta, Finér kirjoittaa, mutta esittää vaihtoehtobudjetissaan enemmän menolisäyksiä kuin leikkauksia.

– Uskottavuusvaje kovien tavoitteiden ja keinojen välillä on ilmeinen.

Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti kertoo Finérin mielestä hyvin siitä, että mittavan menosopeutuksen toteuttaminen on vaikeaa.

– Puolue on selvästi nähnyt vaivaa vaihtoehtonsa esittämiseen, mutta tavoitteiden ja laskennallisen sopeutustahdin välillä on liki 40 miljardin euron selittämätön kuilu. Kuilu on valtava myös kokoomuksen sopeutustavoitteen ja sen toteuttamiseen esitettyjen keinojen välillä, kun puolue tavoittelee yhdeksän miljardin sopeutusta, mutta esittää keinot noin yhden miljardin toteuttamiseksi.