Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Toimituksen kommentit

13.3.2025 17:30 ・ Päivitetty: 13.3.2025 17:41

Saavatko hoitajat sen mitä SAK tavoitteli?

LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen Tehyn mielenosoituksessa Rautatientorilla Helsingissä 20. syyskuuta 2023. Tehy vastustaa protestillaan Orpon hallituksen kaavailemia rajuja heikennyksiä työntekijöiden oikeuksiin ja sote-alan rahoitukseen.,

Parhaillaan neuvottelupöydässä oleva julkisen hoitoalan sote-sopimus uhkaa toteutuessaan syventää hyvinvointialueiden talouskriisiä.

Simo Alastalo

Demokraatti

Suurin ongelma ei ole sote-sopimuksen taso tai edes hoitajien kohuttu vuonna 2022 sovittu palkkaohjelma, vaan lakiin kirjattu velvoite, jonka mukaan hyvinvointialueiden pitäisi kattaa alijäämänsä vuoden 2026 loppuun mennessä.

Valtiovarainministeriön arvion mukaan määräaika on jäämässä yli puolella alueista haaveeksi. Jos palkkaratkaisu on hintalapultaan kallis, riski voi laajentua koskemaan yhä useampia alueita.

Päivitetty arvio hyvinvointialueiden taloustilanteesta valmistuu huhtikuun loppuun mennessä, jolloin valtiovarainministeriö julkaisee julkisen talouden suunnitelman.

TODENNÄKÖISESTI neuvottelut sote-sopimuksesta ovat tuolloin edelleen käynnissä. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat (KT) yrittää luultavasti turhaan päästä eroon hoitajien palkkaohjelmasta, joka pitäisi irtisanoa viimeistään vappuna. Muussa tapauksessa ohjelma jatkuu vielä vuosina 2026 ja 2027.

Paljonko sote-sopimus alueille maksaisi yleisen linjan mukaisilla korotuksilla ja palkkaohjelmalla höystettynä?

Karkeasti arvioituna yleisen linjan (noin 8%) mukainen kolmivuotinen palkkaratkaisu yhdistettynä vuosien 2026-2027 palkkaohjelmaan tuottaisi hoitajille yhteensä noin 10 prosentin palkankorotuksen.

Sattumalta korotus olisi samaa kokoluokkaa, mitä SAK:n liitot kertoivat haluavansa oman kierroksensa alla. Tosin tavoite oli tuolloin kaksivuotinen, toteuma venyi kolmeen ja jäi pari prosenttiyksikköä vajaaksi (7,8%).

MIKÄLI sote-sopimuksen korotukset todella olisivat yhteensä 10 prosenttia kolmelle vuodelle, lähestyisi sopimuksen hintalappu hyvinvointialueille puoltatoista miljardia. Sen päälle alueiden maksettavaksi lankeaa vielä viimeinen erä sote-uudistuksen toteutukseen liittyvistä palkkaharmonisaatiorahoista.

Alueiden kasvaneita menoja kompensoidaan parin vuoden välein laskennallisella jälkikäteiskorvauksella, joka arvioidaan kaikkia alueita ajatellen. Palkkojen takia vaikeuksiin joutuneita alueita korvaus ei ehtisi auttaa, koska tämän vuoden osalta tarkastus tehdään vuonna 2027.

Vuoden 2022 sote-sopimus on kaventanut naisten ja miesten palkkaeroja Suomen työmarkkinoilla vuositasolla 0,35 ja viidessä vuodessa 1,77 prosenttiyksiköllä. Kalliiksi haukuttu sopimus on toteuttanut käytännössä sitä, mistä juhlapuheissa on haaveiltu.

HELMIKUUSSA 2022, edellisen sote-sopimuksen synnytystalkoissa, KT:n silloinen toimitusjohtaja Markku Jalonen totesi Ilta-Sanomille näin:

– Ei voida mitenkään rakentaa tähän kolmea korotusmallia: varsinainen palkkaratkaisu, erilliset palkkaohjelmat ja kolmantena jättipottina harmonisaatio. Tämä ei vain toimi, veronmaksajilta loppuu maksukyky, Jalonen sanoi.

Puoli vuotta myöhemmin, syksyllä 2022 samainen Jalonen allekirjoitti sopimuksen, joka toteutti kaikki hänen varoituksensa.

SITTEMMIN Jalonen on solmimaansa sopimusta puolustanut. Suomalaisen sairaanhoidon kriisin partaalle ajaneet hoitajalakot saatiin loppumaan. Samalla syntyi työmarkkinoiden pisin työrauha auttamaan historian ehkä suurimman hallintouudistuksen läpiviennissä.

”Sote” on edelleen vaiheessa. Orpon hallitus miettii alueiden rahoitusmallin uudistamista, että useampi hyvinvointialue pääsisi lain edellyttämään alijäämätavoitteeseen. Lisäajan antamiseen hallitus ei omien periaatteidensa vuoksi ole suostunut asiantuntijoiden ja opposition vaatimuksista huolimatta. Sen sijaan luvassa on hyvinvointia kurjistavia leikkauksia.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU