Toimituksen kommentit
13.3.2025 17:30 ・ Päivitetty: 13.3.2025 17:41
Saavatko hoitajat sen mitä SAK tavoitteli?
Parhaillaan neuvottelupöydässä oleva julkisen hoitoalan sote-sopimus uhkaa toteutuessaan syventää hyvinvointialueiden talouskriisiä.
Suurin ongelma ei ole sote-sopimuksen taso tai edes hoitajien kohuttu vuonna 2022 sovittu palkkaohjelma, vaan lakiin kirjattu velvoite, jonka mukaan hyvinvointialueiden pitäisi kattaa alijäämänsä vuoden 2026 loppuun mennessä.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan määräaika on jäämässä yli puolella alueista haaveeksi. Jos palkkaratkaisu on hintalapultaan kallis, riski voi laajentua koskemaan yhä useampia alueita.
Päivitetty arvio hyvinvointialueiden taloustilanteesta valmistuu huhtikuun loppuun mennessä, jolloin valtiovarainministeriö julkaisee julkisen talouden suunnitelman.
TODENNÄKÖISESTI neuvottelut sote-sopimuksesta ovat tuolloin edelleen käynnissä. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat (KT) yrittää luultavasti turhaan päästä eroon hoitajien palkkaohjelmasta, joka pitäisi irtisanoa viimeistään vappuna. Muussa tapauksessa ohjelma jatkuu vielä vuosina 2026 ja 2027.
Paljonko sote-sopimus alueille maksaisi yleisen linjan mukaisilla korotuksilla ja palkkaohjelmalla höystettynä?
Karkeasti arvioituna yleisen linjan (noin 8%) mukainen kolmivuotinen palkkaratkaisu yhdistettynä vuosien 2026-2027 palkkaohjelmaan tuottaisi hoitajille yhteensä noin 10 prosentin palkankorotuksen.
Sattumalta korotus olisi samaa kokoluokkaa, mitä SAK:n liitot kertoivat haluavansa oman kierroksensa alla. Tosin tavoite oli tuolloin kaksivuotinen, toteuma venyi kolmeen ja jäi pari prosenttiyksikköä vajaaksi (7,8%).
MIKÄLI sote-sopimuksen korotukset todella olisivat yhteensä 10 prosenttia kolmelle vuodelle, lähestyisi sopimuksen hintalappu hyvinvointialueille puoltatoista miljardia. Sen päälle alueiden maksettavaksi lankeaa vielä viimeinen erä sote-uudistuksen toteutukseen liittyvistä palkkaharmonisaatiorahoista.
Alueiden kasvaneita menoja kompensoidaan parin vuoden välein laskennallisella jälkikäteiskorvauksella, joka arvioidaan kaikkia alueita ajatellen. Palkkojen takia vaikeuksiin joutuneita alueita korvaus ei ehtisi auttaa, koska tämän vuoden osalta tarkastus tehdään vuonna 2027.
Vuoden 2022 sote-sopimus on kaventanut naisten ja miesten palkkaeroja Suomen työmarkkinoilla vuositasolla 0,35 ja viidessä vuodessa 1,77 prosenttiyksiköllä. Kalliiksi haukuttu sopimus on toteuttanut käytännössä sitä, mistä juhlapuheissa on haaveiltu.
HELMIKUUSSA 2022, edellisen sote-sopimuksen synnytystalkoissa, KT:n silloinen toimitusjohtaja Markku Jalonen totesi Ilta-Sanomille näin:
– Ei voida mitenkään rakentaa tähän kolmea korotusmallia: varsinainen palkkaratkaisu, erilliset palkkaohjelmat ja kolmantena jättipottina harmonisaatio. Tämä ei vain toimi, veronmaksajilta loppuu maksukyky, Jalonen sanoi.
Puoli vuotta myöhemmin, syksyllä 2022 samainen Jalonen allekirjoitti sopimuksen, joka toteutti kaikki hänen varoituksensa.
SITTEMMIN Jalonen on solmimaansa sopimusta puolustanut. Suomalaisen sairaanhoidon kriisin partaalle ajaneet hoitajalakot saatiin loppumaan. Samalla syntyi työmarkkinoiden pisin työrauha auttamaan historian ehkä suurimman hallintouudistuksen läpiviennissä.
”Sote” on edelleen vaiheessa. Orpon hallitus miettii alueiden rahoitusmallin uudistamista, että useampi hyvinvointialue pääsisi lain edellyttämään alijäämätavoitteeseen. Lisäajan antamiseen hallitus ei omien periaatteidensa vuoksi ole suostunut asiantuntijoiden ja opposition vaatimuksista huolimatta. Sen sijaan luvassa on hyvinvointia kurjistavia leikkauksia.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.