”Sähköauto on kuin seksi” – SDP:n Harakka kehottaa Suomea satsaamaan maailman johtavaan teknologiaan

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Kansanedustaja Timo Harakka (sd.) kehottaa Suomea panostamaan sähköautoihin ja niihin tarvittavan teknologian kehittämiseen. Hän pui aihetta blogikirjoituksessaan.

– Maailmassa, joka on kieltämässä polttomoottoriautot kokonaan, Suomi panostaisi kaiken kaasuautoihin ja -teknologiaan. Me sentään valmistamme Uudessakaupungissa sähköautoja jo merkittävässä mitassa, hän kirjoittaa.

– Eikö meidän kannata jatkaa sijoituksia maailman johtavaan teknologiaan? Ottaa osaamisella osansa huikeasti kasvavista markkinoista?

Sähköautojen latauspisteitä valtateiden huoltoasemille.

Keskustelu sähköautoista nousi esille jälleen viime viikolla, kun ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa aikovansa esittää syksyn budjettiriihen yhteydessä pakollisia sähköautojen latauspisteitä valtateiden huoltoasemille.

Aiheeseen on sittemmin tarttunut muun muassa Osmo Soininvaara (vihr.) sekä kansanedustaja Juha Kuisma (kesk.).

Soininvaara kirjoitti blogissaan vastustavansa Mykkäsen ehdotusta, sillä hänen mukaansa ei ole järkevää rakentaa latauspisteitä valtion pienelläkään tuella paikkoihin, joissa ei voi käyttää aikaa muuhun kuin ”ohi ajavan liikenteen katseluun”. Hän esittikin, että latauspisteitä kannattaisi rakentaa sinne, minne ne markkinaehtoisesti syntyisivät, eli kauppakeskuksiin.

Harakka huomauttaa, että isot huoltoasemat ovat kauppakeskuksia.

– Ero muihin kauppakeskuksiin on vain siinä, että ne sijaitsevat – tadaa! – ihmisten matkareiteillä.

– Juuri siellä, missä asiakkaita ei tahdo riittää kauppakeskuksiin, on jumalattomat välimatkat, joiden ylittäminen karvalakkisähköautoilla on ylivoimaista. Kun ongelma on se, että sähköautolla ei pääse Lappiin, niin ratkaisu ei ole sijoittaa latausasemia Vantaan Jumboon, Harakka painottaa.

Aijai. Pulassa oltaisiin.

Kuisma puolestaan liputtaa Helsingin Sanomissa julkaistussa kolumnissaan sähköautojen sijaan biokaasulla toimivien autojen puolesta. Kuisma on kirjoituksessa huolissaan liiallisesta sähköriippuvuudesta.

Kuisma kysyy tekstissään muun muassa miten tuotettaisiin tarvittava sähkö, jos yhtäkkiä Suomen yli miljoona henkilöautoa olisivat sähköautoja.

Harakan mukaan yhtä hyvä kysymys on, mistä riittäisi maitoa, jos Suomen yli miljoona henkilöautoa vaihtaisivat kertaheitolla lehmäperäiseen polttoaineeseen.

–  Aijai. Pulassa oltaisiin.

– Liikenteen sähköistäminen kestää vuosikaudet. Samat vuosikaudet ovat niitä, joiden aikana uusiutuva ja tehostuva energiantuotanto, tekniset ratkaisut ja varastointi edistyvät jättiläismäisesti.

Twitterissä Harakka vertaakin sähköautoa seksiin.

– (Sähköautot) Saa fiksutki ihmiset hourailemaan kummasti, hän Twiittasi jakaessaan blogikirjoituksensa.

Harakan mukaan Suomen kannattaisikin satsata juuri sähköautoteknologiaan. Tämä palvelisi hänen mukaansa sekä ilmastoa että Suomen taloutta.

– Sähköinen liikenne on kasvanut globaaliksi markkinaksi, jota poliittinen tahto lisäksi lietsoo.

– Emme saa jättää miljardimarkkinoita muille – olemmehan katsoneet sivusta jo aurinkoenergian nousua maailman johtavaksi teknologiaksi.

Kommentti: 1 000 000 000 000 dollarin kansa

Kuva: Juhani Aro
Lyse-vuonolla sataa. Ja meri tuottaa mustaa kultaa.

Norjan öljyrahaston arvo on ylittänyt ensimmäisen kerran biljoonan, eli 1 000 miljardin Yhdysvaltojen dollarin rajapyykin, kertoi rahastoa hallinnoiva Norjan keskuspankki tiistaina.

Siinä on muuten ykkösen jälkeen 12 nollaa.

Euroissa summa vastaa noin 833 miljardia, mikä tarkoittaa, että öljyrahastossa on jokaista norjalaista kohden 157 000 euroa, laski STT tiistaina.

Norskeilla oli aihetta paukutella henkseleitään.

– Kasvu on ollut uskomatonta. Kun rahasto vastaanotti ensimmäiset öljyrahat toukokuussa 1996, kukaan ei olisi osannut kuvitella, että rahasto saavuttaisi 1 000 miljardia dollaria, Norjan keskuspankin sijoitustoimintaa johtava Yngve Slyngstad sanoi.

Muistan ajan, kun norjalaiset kuuluivat vielä suomalaisten kanssa samaan porukkaan. Yhtä köyhiä molemmat. Siinä saatoimme leirinuotiolla käristellä makkaraa villapaitojen kanssa. Samalla oli mukava katsoa, kun norskit käärivät sätkiä yhdellä kädellä. Sitä temppua ihailin.

Meillä oli myös yhteinen naurunaihe: sveamamman pojat, nuo nousukkaat Oboy-kaakaon lipittäjät. Edes viinaa eivät osanneet juoda ja sammuivat heti.

Noista ajoista on valtava henkinen matka tähän päivään. Ja jotenkin tuntuu, että norskit ja svenskit naureskelevat nyt meille suomalaisille.

Norjalaiset ovat menneet pilalle. Sen näkee viimeistään talvikisojen tullessa. Pröystäilevät, nousukkaat.

He kun tietävät tämän:

Öljyrahasto on maailman suurin valtiollinen sijoitusrahasto. Rahastoa on määrä alkaa käyttää hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon siinä vaiheessa kun Norjan öljy- ja kaasukentät ehtyvät.

Sitä se raha teettää.

AVAINSANAT

Eduskunnan äänestyksestä viinasta on tulossa täpärä – oppositio pääsee vaikuttamaan

Kuva: Lehtikuva/Martti Kainulainen
Eduskunnan suurin kiista uudessa alkoholilaissa: saako nelosolutta myydä ruokakaupoista?

Oppositiolla on vahva valta vaikuttaa siihen, nouseeko ruokakaupoissa myytävien juomien alkoholipitoisuuden yläraja 5,5 prosenttiin vai ei. Yksikään hallituspuolue ei ole asiasta yksimielinen ja runsaasti hajontaa on myös oppositiossa.

Myöhemmin syksyllä pidettävästä äänestyksestä voikin ennakoida jännittävää, niin täpärälle kannat näyttävät menevän. Eniten äänessä olivat prosenttirajan nostoa vastustavat, kun eduskunta pääsi tiistaina puimaan kiisteltyä alkoholilakia. Kriittisiä löytyi kaikista puolueista.
Kansanedustajat saavat äänestää alkoholipitoisuudesta omantuntonsa mukaan ilman pelkoa rangaistuksesta.

– Ihmettelen, miksi eduskunta, joka yleensä uskoo asiantuntijoita, ei nyt usko, kun asiantuntijat ovat yksimielisiä, sanoi esimerkiksi kokoomuksen Pertti Salolainen viitaten asiantuntijoiden varoitteleviin lausuntoihin prosenttirajan nostosta.

 

”Vankat pohjat kotona, ravintola-ala kärsii”

Prosenttirajan noston lisäksi arvostelua herätti myös se, että hallitus ei esityksessään riittävästi huomioi ravintoloiden asemaa. Yhtä lailla hallitusryhmien kuin opposition riveistä ihmeteltiin, miksei hallitus päättänyt laskea ravintoloiden arvonlisäveroa.

Tämä olisi arvostelijoiden mielestä siirtänyt alkoholin kulutusta kotoa valvottuihin tiloihin eli ravintoloihin, kun nyt hallituksen esitys toimii heidän mielestään juuri toisin päin.
Esimerkiksi Tuomo Puumala (kesk.) peräänkuulutti Suomeen aitoa eurooppalaista ravintolakulttuuria.

– Nythän se on sentyyppistä, että vankkojen pohjien jälkeen tuossa puolenyön kieppeillä tullaan yökerhoon suoraan kotoa, ja ravintola-ala monesti siitä kärsii. Arvonlisäveron alennus olisi tässä ravintoloitten puolella yksi hyvä väline, jota toivoisin hallituksen vielä jatkossa erittäin vakavasti harkitsevan.

”Valikoima paranee ja hinnat halpenee”

 

Keskustan leirissä vastustajia on hallitusryhmistä eniten, mutta esimerkiksi puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen kertoi kuuluvansa 5,5 prosentin kannattajiin.

Hallituksen esittämä pienpanimoiden oikeus myydä olutta suoraan valmistuspaikalta sai vankkaa kannatusta yli puoluerajojen. Oluet voivat olla vahvuudeltaan enintään 12-prosenttisia.

 

Sanna Nikula, Matias Åberg, STT

Myös Suomesta tukea itsenäisyydelle: ”Kurdit ovat osoittaneet merkittävyytensä Isisin vastaisessa taistelussa”

Kuva: Omar Elliassi
Turkulainen kaupunginvaltuutettu Berhan Ahmadi tukee Irakin Kurdistanin itsenäisyyttä ja on mukana järjestämässä hanketta tukevaa konserttia Helsinkiin.

Irakin Kurdistanin autonomisen alueen itsenäisyydestä aiotaan Turun kaupunginvaltuutetun Berhan Ahmadin (sd.) mukaan järjestää ensi maanantaina kansanääestys, vaikka Irakin korkein oikeus totesi maanantaina aikovansa jäädyttää äänestysaikeet. Irakin korkeimman oikeuden päätöksestä kertoi STT.

– Irakin kurdien autonomisen alueen presidentti on ilmoittanut, että äänestys pidetään, turkulaistunut Irakin kurdi Ahmadi kertoo Demokraatille.

– Moni on sanonut, että nyt ei ole oikea aika Irakin kurdien itsenäisyydelle. Itse olen sitä mieltä, että aika on nyt jos koskaan. Alueen itsenäistyminen on paras tapa toteuttaa sitä, mitä kurdit haluavat kansana: demokratiaa.

Helsingin kansalaistorilla järjestetään perjantaina äänestystä tukeva konsertti.

Itsenäisyysäänestyksessä äänensä saavat antaa kaikki Irakin passin omaavat täysi-ikäiset henkilöt. Äänen voi antaa myös verkossa ennen varsinaista vaalipäivää.

Suomessakaan ei ole jääty lepäilemään laakereilla. Itsenäisyysäänestyksen hyväksi perjantaina Helsingin kansalaistorilla järjestetään äänestystä tukeva konsertti klo 14-18.

Ahmadi kertoo, että tilaisuudessa pidetään muun muassa puheita sekä tuodaan esiin kurdikulttuuria esityksin. Paikalle odotetaan väkeä ympäri Suomen.

Autonomisen alueen itsenäistymistä ei voi pitää varmana.

Vaikka viikonvaihteessa pidettävän itsenäisyysäänestyksen tulos kääntyisikin itsenäisyyttä ajavien voitoksi, ei autonomisen alueen itsenäistymistä voi silti pitää vielä varmana. Irakin lisäksi itsenäisyyshanketta ovat julkisuudessa vastustaneet tiukasti ainakin Turkki ja Iran. Äänestys onkin ei-sitova.

Ahmadin mukaan on päivänselvää, että Kurdistanin naapurivaltiot suhtautuvat itsenäistymiseen negatiivisesti.

– Esimerkiksi Turkki pelkää, että jos Irakin Kurdistan itsenäistyy, niin myös Turkin kurdialueet saavat lisäpontta omille itsenäisyyspyrkimyksilleen.

Hän kuitenkin korostaa, että itsenäistymisen pitäisi olla kurdien oma päätös, joka tehdään autonomisen alueen hallituksessa.

– Jos miettii Suomenkin itsenäistymistä, eivät kaikki naapurivaltiot sitäkään suoralta kädeltä kannattaneet.

– Kurdit ovat kuitenkin osoittaneet merkittävyytensä. Tämä on nähtävissä esimerkiksi Isisin vastaisessa taistelussa. Kurdit ovat taistelleen äärijärjestöä vastaan sen syntymästä lähtien. Eivätkä  vain itsensä, vaan koko maailman puolesta.

Lakialoite: Presidentiltä ei tulisi enää vaatia Suomessa syntymistä

Kuva: Kari Hulkko
Perustuslaki vaatii tasavallan presidentiltä syntyperäistä Suomen kansalaisuutta. Pilvi Torsti haluaa vaatimuksen Suomessa syntymisestä pois perustuslaista.

SDP:n kansanedustaja Pilvi Torsti jätti tänään aloitteen laiksi Suomen perustuslain muuttamisesta. Kiitos kaikille usealle kymmenelle allekirjoittaneelle!

Suomen perustuslain mukaan tasavallan presidentiksi voidaan valita ainoastaan syntyperäinen Suomen kansalainen. Syntyperäisyydellä tarkoitetaan perustuslaissa sitä, että henkilön on täytynyt syntyessään saada Suomen kansalaisuus.

– Syntyperäisyyden vaatiminen rajoittaa merkittävää osaa ei-syntyperäisiä Suomen kansalaisia asettumasta ehdolle Suomen presidentinvaaleissa. Samanlainen vaatimus ei koske esimerkiksi pääministeriä, muita ministereitä tai eduskunnan puhemiestä.

– Ylipäätään Suomen oikeusjärjestelmä ei tee eroa syntyperäisten tai myöhemmin Suomen kansalaisuuden saaneiden välillä, muuten kuin presidentin kohdalla. Suomessa syntyperäisyyttä vaadittiin myös aiemmin ministereiltä, mutta vaatimus poistettiin jo viime vuosituhannen lopulla.

Orpo ei ota kantaa palkankorotusten tasoon – toivoo kuitenkin malttia

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Vltiovarainministeri Petteri Orpo (kok.)

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) pitää ilahduttavana, että Suomen talous kasvaa paitsi tänä, myös kahtena seuraavana vuonna mukavasti. Se tarkoittaa, ettei kyse ole mistään kasvupyrähdyksestä, Orpo sanoi STT:lle.

Orpo toivoo kuitenkin liittokierrokselta edelleen palkkamalttia, jotta kohentunut kilpailukyky pysyy yllä. Sopiviin palkankorotusprosentteihin hän ei ota kantaa.

– Toivon järkevää ja tolkullista ratkaisua, hän sanoi.
Valtiovarainministerin mukaan nyt pitää huolehtia erityisesti siitä, että työttömät ja aukeavat työpaikat kohtaavat.

Valtiovarainministeriö ennustaa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 2,9 prosenttia. Ensi vuonna talous jatkaa kasvua 2,1 prosentin ja vuonna 2019 vajaan kahden prosentin vauhdilla.

Sanna Nikula, STT