Tieto käy ilmi keskusrikospoliisin (KRP) julkistamasta sähköpostiviestinvaihdosta, joka on osa Viestikoekeskus-jutun esitutkintamateriaalia.

Esitutkintamateriaalin mukaan Pietiläinen ehdotti projektia toteuttavaksi toimittaja Laura Halmisen kanssa marraskuun 17:ntenä 2017, noin kuukausi ennen esitutkintaan päättyneen jutun julkaisua. Viestin vastaanottajien joukossa oli hänen lähiesihenkilönsä Kalle Silfverberg sekä myös silloinen Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Erja Yläjärvi. Viestissä Pietiläinen kertoo Viestikoelaitosta käsittelevästä salaiseksi leimatusta materiaalista, jota toimituksella on hallussa.

- Samoin tarkoitus on kertoa, miten Suomi on käytännössä harjoitellut jo pitkään humint-operaatioita ulkomailla (rauhanturvaamistehtävät), vaikka ne tulevat kotimaan maanpuolustuksessa sallituiksi vasta uuden tiedustelulain myötä, hän jatkoi viestissään.

Suomessa säädettiin lailla vasta vuonna 2019 tarkasti, mitä sotilastiedustelussa saa ja ei saa tehdä. Siihen saakka tiedustelua säätelivät vain perustuslaki ja muu lainsäädäntö.

ESITUTKINTAMATERIAALIN PERUSTEELLA Kalle Silfverberg antoi vihreää valoa projektille seuraavalla viikolla.

- Tuomo, tartu tähän heti kun palaat ja speksaa tarkemmin, millainen juttu teiltä syntyisi ja miten paljon aikaa se vaatisi. Lauralle saadaan kyllä työaikaa siihen, Silfverberg vastasi.

Pietiläinen ja Halminen lähettivät perjantaina 24.11. suunnitelman juttuprojektille arvioiden, että he tarvitsisivat noin kahden viikon työajan sen toteuttamiseen. Hän lähetti esihenkilöilleen viestin, jonka aihekentässä luki “Erittäin salaista Tikkakosken viestikoelaitosta ja Puolustusvoimien tiedustelua käsittelevä tutkiva projekti”.

– Iso pointti on se, että sotilastiedustelun tehtävistä tai toimivaltuuksista ei ole säännöksiä. Siksi on kehittynyt malleja, joista ei tiedä kukaan, kirjoitti Pietiläinen.

KRP:n mukaan Pietiläinen kysyi jo helmikuussa 2017 Pääesikunnalta tietopyynnöllä aineistosta, josta hänen ei olisi pitänyt olla tietoa. Lisäksi hän oli käynyt aineistosta keskusteluja Halmisen kanssa jo ennen syksyä, mutta varsinainen juttuprojekti käynnistyi vasta loppuvuonna. Lauantaina 16.12.2017 julkaistu Viestikoekeskus-juttu oli juttusarjaksi paisuneen projektin ensimmäinen julkaistu osa.

Tutkinnassa on käynyt myös ilmi, että Halminen oli kevään ja kesän 2017 aikana yhteydessä toimituksen hallussa olevasta materiaalista Puolustusvoimien upseeriin. Sittemmin Helsingin Sanomat on hyllyttänyt Halmisen vuotoepäilyn tutkinnan ajaksi.

HELSINGIN SANOMIEN toimituksen tietoon oli esitutkintamateriaalin perusteella saatettu turvallisuussalaisuuden paljastamista koskeva rikoslain pykälä ennen, kuin toimitus julkaisi Viestikoekeskus-artikkelin.

Toimittaja Halminen oli viestien perusteella ollut aiemmin julkaisuviikolla yhteydessä Puolustusvoimien silloiseen tiedustelupäällikköön, kenraalimajuri Harri Ohra-ahoon. Halminen oli lähettänyt Ohra-aholle osan toisesta artikkelista kommenttipyyntöä varten.

Esitutkinta-aineiston mukaan Ohra-aho oli jutellut Halmisen kanssa puhelimessa ja lukenut hänelle ääneen turvallisuussalaisuuden paljastamista koskevan pykälän.

- Ohra-aho esiintyi varsin korrektisti puhelun aikana ja muistaakseni ilmaisi asian jotenkin siten, että “kannattaisiko teidän keskustella tästä asiasta ja tästä mahdollisesta julkaisusta Sanomien lakimiesten kanssa”, Halminen kertoi poliisikuulustelussa.

Pian Ohra-ahon käymänsä puhelun jälkeen Halminen kopioi turvallisuussalaisuuden paljastamista koskevan pykälän rikoslaista Pietiläiselle saatteella “Soitanko Sanoman juristeille?”.

- Siis mikä tämä pykäläsiteeraus on? vastasi Pietiläinen Halmiselle.

- Ohra-aho luki mulle lakia puhelimessa, vastasi Halminen.

- Jes jes :), kirjoitti Pietiläinen.

Epäselväksi kuitenkin esitutkintamateriaalin perusteella jää, miten jutun julkaisuun liittyvää oikeudellista riskiä lopulta toimituksen johdossa käsiteltiin. Halminen kertoi kuulustelussa, että Pietiläinen oli kertonut asian olevan kunnossa, ja myöhemmin viikolla asia oli toimituksessa noussut esiin myös Silfverbergin kanssa.

- Jäin käsitykseen siitä, että jotain keskustelua asiasta olisi käyty Silfverbergin ja hänen esimiehensä/esimiestensä kanssa, Halminen sanoi poliisille lisäten, ettei hän tiedä kenen kanssa asiasta oli keskusteltu.

Esitutkinta-aineiston perusteella Halminen kertoo Pietiläisen luetuttaneen jutun ennen julkaisua myös entisellä Helsingin Sanomien toimittajalla.

Toimituksen johdon palavereissa jutusta puhuttiin vähintään julkaisuviikolla. Toimituspäällikkö Yläjärvi kertoi syyskuussa 2022 poliisin kuulusteluissa, että julkaisua edeltävänä torstaina pidetyssä kokouksessa oli paikalla myös vastaava päätoimittaja Kaius Niemi. Niemi ei perjantaina ottanut Yläjärven väitteeseen kantaa STT:n haastattelussa.

VALTAOSA POLIISIN näytöstä on kerätty toimittaja Halmiselta, joskin todistajina on kuultu myös muita Helsingin Sanomien työntekijöitä. Kirjalliset viestit perustuvat Halmisen kahdesta iPhone-puhelimesta takavarikoituihin viesteihin ja muuhun aineistoon. Halmiselta takavarikoitiin myös muistitikku, jonka sisältöä ei korkeimman oikeuden päätöksellä saanut kuitenkaan tutkinnassa hyödyntää.

Poliisin aikanaan rikoksesta epäilemästä viidestä Helsingin Sanomien toimittajasta Halminen oli ainoa, joka puhui kuulustelussa. Vastaava päätoimittaja Kaius Niemi, toimituspäällikkö Esa Mäkinen sekä syytetyt Pietiläinen ja Silfverberg vetosivat kuulusteluissa oikeuteensa olla myötävaikuttamatta itseään koskevan rikosepäilynsä selvittämiseen tai lähdesuojaan.

Niemeä ja Mäkistä vastaan ei nostettu syytteitä. KRP arvioi esitutkinnassa, että päävastuu jutun suunnittelusta, kirjoittamisesta ja aineistosta oli toimittaja Pietiläisellä. Esitutkinta-aineiston perusteella Halmisella olisi ollut päävastuu henkilötiedustelua koskevasta isosta artikkelista, joka oli määrä julkaista myöhemmin joulukuussa.

Juttuprojektista julkaistiin 16.12.2017 Viestikoekeskusta käsittelevä juttu, jonka julkaisun johdosta syyttäjä vaatii Pietiläiselle, Halmiselle ja Silfverbergille tuomiota turvallisuussalaisuuden paljastamisesta. Lisäksi heitä vastaan on nostettu syytteet turvallisuussalaisuuden paljastamisen yrityksestä suunnitteilla olleiden juttujen vuoksi. Kolmikko kiistää syytteet.

Jutun pääkäsittely alkaa Helsingin käräjäoikeudessa syyskuun lopussa.

Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland on STT:n pääomistaja.

Markku Uhari – STT