Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä muistutti, että Suomen energiasta 30 % tai jopa yli hankittiin Venäjältä ennen kuin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Nyt osuus on noin puoli prosenttia. Energiayhtiö Gasum hakee Venäjältä vielä hieman laivalla nesteytettyä maakaasua pitkiin sopimuksiinsa perustuen.

Huojentava tieto on, että sähkön hintanäkymät Pohjolassa ovat rauhoittuneet huomattavasti kuukaudessa-parissa.

Lokakuussa hinnat tulivat selvästi alas. Maakaasun hintataso on laskenut selvästi ja vesitilanne on parantunut.

Suomen ongelmaksi Leskelä nimeää sen, ettei omaa sähköntuotantoa ei ole riittävästi. Erityisesti huippukulutustilanteissa olemme tuonnin varassa, mikä johtaa täällä myös muita Pohjoismaita korkeampiin sähkön hintoihin. Suomessa talven hintataso voi olla selvästi korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa ja sähkön riittävyydessä voi olla todellisia haasteita. Tällä hetkellä muun muassa Olkiluoto 3 -reaktorin tilanne on iso kysymysmerkki.

Leskelä totesi, että onneksi Suomessa energiatehokkuus ja -säästöajattelu ovat menneet nyt hyvin läpi.

Tuleeko talvella sähkökatkoja?

– Itse sanoisin edelleen niin, että se ei ole todennäköistä mutta se on mahdollista, Leskelä sanoi medialle.

Hänen mukaansa kaikkien on kuitenkin syytä varautua siihen, että niitä voi tulla.

LESKELÄ summasi, että kevään tilanteeseen nähden, kun alkoi käydä ilmeiseksi, että venäläinen energia poistuu kokonaan markkinoiltamme, on tehty paljon. Polttoaineita on saatu hankittua ja kaasun tarve varmistettua. Esimerkiksi kelluva nesteytetyn kaasun LNG-terminaalilaiva näyttäisi olevan tulossa joulukuun aikana aikataulussaan Inkooseen.

– Meidän monipuolinen energiajärjestelmä mahdollisti näinkin kivuttoman irtautumisen venäläisestä energiasta. Me tarvitsemme jatkossakin vesivoiman, ydinvoiman ja bioenergian energiajärjestelmän rungoksi. Sen päälle on hyvä rakentaa tuuli- ja aurinkovoimaa paljon.

Ensi vuoden aikana Suomeen alkaa todennäköisesti rakentua ensimmäisiä isoja aurinkopuistoja. Tuulivoima ja aurinkovoima tasoittaisivat toistensa tuotantoa. Aurinko tuottaa kesällä enemmän ja talvella tuuli.

Leskelän mukaan huolta aiheuttaa jo tässä vaiheessa talven 2024 energiansaanti. Oleellista on muun muassa se, miten metsäenergiaa ja turvetta hyödynnetään.

ENERGIATEOLLISUUDEN asiantuntija Marja Rankila avasi vesivoiman varastotilannetta talven alla. Vesivoiman osuus kotimaisesta sähköntuotannosta on noin 20 %. Se tuottaa merkittävän osan kotimaisesta säätövoimasta eli sitä tarvitaan etenkin, jos ei tuule tai paista.

Rankilan mukaan vesivoimavarastot ovat tällä hetkellä Suomessa hieman tavanomaista pienemmät. Isot järvet, Päijänne ja Saimaa Itä-, Kaakko- ja Keski-Suomessa ovat tavanomaista matalammalla. Muualla Suomessa vedenpintojen korkeus on tavanomainen tai saavuttamassa tavanomaisen.

Marraskuussa on satanut sen verran hyvin vettä, että Pohjois-Pohjanmaan ja pohjoisen isojen jokien tilanne on normalisoitunut. Syksyllä myös Norjan vesitilanne on parantunut.

Rankila painottaa, että talvella voi tulla tilanteita, jossa sähkön lisäämiseksi on tarvetta lisätä vesivoiman tuotantoa. Tavallisesti vesivoimaa käytetään tasaisesti talvella. Tänä talvena sähkön tarve voi kuitenkin aiheuttaa sen, että tuulettomana tai kylminä pakkaspäivinä vesivoimaa voidaan käyttää normaalia enemmän.

Niinpä säännöstelymuutoksilla voi olla vaikutusta vesistöjen talvikäyttöön ja jääoloihin. Jäät voivat heikentyä tai vettä voi nousta jään päälle. Rankilan mukaan tämä pitää ottaa huomioon talvella liikuttaessa jäällä tai muutoin säännöstellyillä vesistöillä.

VESISTÖJEN pinta saattaa laskea totuttua alemmaksi vaikkakin se tapahtuu säännöstelyrajojen puitteissa. Virtauman vaihteluihin ei ole haettu muutoksia, vaan niissä pysytään samoissa luparajoissa ja virtaamarajoissa kuin normaalisti. Sen sijaan virtaaman ajoitukset voivat olla epätyypillisiä. Jos vettä juoksee joessa paljon ja vaihdellen, se voi vaikuttaa myös jääkanteen ja aiheuttaa esimerkiksi jään ajautumista jokipenkkojen reunoille.

Jos taas järvissä nousee vettä jään päälle, se hankaloittaa hiihtämistä tai pilkkimistä tai muuta virkistyskäyttöä talvella.

– Ehkä suurin huoli on se, että jääoloihin voi tulla muutoksia eli jäät voivat heikentyä. Näin voi käydä etenkin virtapaikoissa. Tämä on se viesti, jonka haluttaisimme jäiden päällä kulkijoiden ottavan huomioon.

Energiateollisuus lupaa vielä viestiä asiasta.

Säännöstellyissä järvissä on suuria vaihteluja vedenpinnan korkeudessa. Säännöstelylupa voi olla useita metrejä, isoimmat luvat lähemmäs kymmentä metriä. Niinpä joulukuulta maaliskuulle pinnankorkeus saattaa laskea useita metrejä. Tämä on normaalia, mutta tulevana talvena vedenpinnan lasku ei välttämättä ole niin tasaista kuin aiemmin, vaan muutokset saattavat olla totuttua äkkinäisempiä.

– Siellä voi tulla nopeita muutoksia alaspäin ja tasaantumista, joka voi johtaa siihen, että vettä nousee jään päälle.

Kymijoella ja Saimaalla juoksutussäännöt eivät tällä hetkellä paljon jousta, vaan vettä juoksutetaan luonnonmukaisen purkauman mukaisesti eli siellä tuskin tulee niin paljon muutoksia. Sen sijaan esimerkiksi Lokan ja Porttipahdan isoilla tekojärvillä Kemijoen latvoilla on joustavat luvat ja vaihtelua voi olla enemmänkin.

Myös keväällä ja kesällä vedet saattavat olla tavanomaista alemmalla tasolla, millä voi olla vaikutusta vesistöjen virkistyskäyttöön kuten veneilyyn sekä rantojen käyttöön.

SUOMESSA lähes kaikki polttamalla tuotettu sähkö tuotetaan lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksissa (CHP-laitoksissa). Kaukolämmön tarve määrittää yhteistuotantolaitosten käyttöä.

Yhteistyötantolaitokset voivat toimia myös säätövoimana, mutta nyt erityisen olennaista on polttoaineiden riittävyys lämmöntuotannossa. Vielä ei tiedetä, kuinka kylmä talvesta tulee.

Energiateollisuuden asiantuntija Karoliina Muukkosen mukaan maakaasu muodosti viime vuonna noin viidenneksen sähköntuotannon polttoaineista. Nyt osuus on vain 4 %. Bio-osuus, metsähake, puru ja kuori, sekä sellutehtaiden sähköntuotanto ovat kasvaneet huomattavasti 58%:sta 70%:iin.

Energiapuuta on syksyllä korjattu enemmän kuin viime vuonna.

Ylipäänsä opolttoainemarkkinoilla on ollut ńiukkuutta. Ennen kesää yrityksillä oli todellinen huoli miten korvata Venäjän tuontia ja maakaasuun vähenemistä. Muukkosen mukaan se on kuitenkin saatu tehtyä. Toisaalta esimerkiksi Venäjän puuntuonnin korvaaminen on sujunut alueellisesti vaihdellen. Itärajalla se on ollut erityisen haastavaa.

Maamme tuulivoimakapasiteetti kasvaa tällä hetkellä vauhdilla ja kasvu jatkuu myös tulevina vuosina. Energiateollisuuden asiantuntijan Annina Alasaaren mukaan viime vuonna tuulivoima tuotti noin 8 terawattituntia sähköä, tänä vuonna tuulivoiman tuotanto on jo lokakuussa yli 9 terawattituntia.

Ydinvoima tuottaa vakaata ja ennakoitavaa perusvoimaa sähköjärjestelmään. Loviisassa laitoksissa vuosihuollot on tehty, mutta Olkiluoto 3:n tilanne on epäselvä syöttövesipumppujen vikojen vuoksi. Sen sähköntuontanto käynnistyy aikaisintaan jatkuu joulukuun puolivälissä ja säännöllinen tuotanto voisi tämän hetken arvion mukaan alkaa tammikuun lopussa.