Osa nykyisistä keskussairaaloista muutettaisiin suppeamman päivystyksen akuuttisairaaloiksi, joissa ei esimerkiksi voisi synnyttää. Samalla ryhmä lakkauttaisi poikkeusluvat, joilla synnytyksiä on hoidettu myös sairaaloissa, joissa niitä tapahtuu alle tuhat vuodessa.

Työryhmä korosti tiedotustilaisuudessaan torstaina, ettei se ole saanut poliittista ohjausta. Kyseessä ei siis ole virkamiesvalmistelu hallituksen esitykseksi.

Työryhmän puheenjohtajan, Päijät-Hämeen hyvinvointialueen johtajan Petri Virolaisen mukaan synnytykset ja ympärivuorokautinen leikkaustoiminta olisivat ehdotuksen ensimmäisessä vuonna 2026 alkavassa vaiheessa mahdollisia jokaisella hyvinvointialueella.

LOPPUIHIN sairaaloihin, joita kutsutaan esityksessä akuuttisairaaloiksi, jäisi ympärivuorokautinen päivystys ilman mahdollisuutta öisiin leikkauksiin, ja päiväaikainen monierikoisalainen toiminta.

Virolainen havainnollistaa tarvetta keskittää laajaa päivystystä ottamalla esimerkiksi synnytykset.

– Meillä on alueita, joissa on sairaala, jossa synnytetään yksi tai kaksi lasta vuorokaudessa. Sitä yhtä tai kahta synnytystä varten meillä on 24/7 synnytyssalipäivystys, leikkaussalipäivystys 24/7, lastentautien erikoissairaanhoidon päivystys 24/7, lasten vuodeosastopäivystys, synnytysvuodeosastopäivystys, kirurgian erikoisalan päivystys, laboratoriopäivystys, kuvantaminen ja veripalvelut kaikki 24/7-periaatteella.

– Se on aikamoinen resurssointi kahta synnytystä kohden vuorokaudessa. Jos tämä toiminta siirrettäisiin toiseen sairaalaan, sinne ei tarvitsisi juurikaan lisätä resurssia, mutta saataisiin valtava päivystysrinkivähenemä ja henkilöstö johonkin muuhun käyttöön.

AKUUTTISAIRAALOIDEN kohdalla Virolainen nostaa esiin erityisesti vanhusväestön tarpeet.

– Iäkkäässä väestössä on esimerkiksi paljon aivoverenkierron häiriöitä, aivoveritulppia ja ne ovat erittäin aikariippuvaisia. Ne pitäisi hoitaa nopeasti, ettei synny halvaustilanteita. Olisi tärkeää resurssoida päivystystä tälle porukalle. Se, että esimerkiksi nilkkamurtumien leikkaaminen yöllä loppuisi, on tietysti ikävää, mutta aika vähämerkityksistä verrattuna aivoverenkiertohäiriöiden hoitoon.

Kun väestö ja päivytystarpeet muuttuvat, Virolaisen mukaan oikea vastaus ei ole aina palveluiden lisääminen.

– Meillä ei ole varaa. Joskus pitää ottaa jotakin poiskin.

Työryhmän esittelemää konseptia on haukkuttu tuoreeltaan sekä hallitus- että oppositiopuolueista.

Hallituspuolue KD:n edustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Päivi Räsänen korostaa tiedotteessaan, ettei esitys ole hallitusneuvotteluissa sovitun mukainen.

– Ongelmana nyt julkistetussa visioinnissa on se, että se vaikuttaa jo nyt hyvinvointialueiden työrauhaan. Pelkät uhkakuvat hyvinvointialueen ainoan keskussairaalan synnytysten tai leikkaustoiminnan lopettamisesta voivat vaikeuttaa henkilöstörekrytointia, Räsänen tiedotti.

RKP:N varapuheenjohtaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Henrik Wickström painottaa, että kyseessä on työryhmän raportti, joka ei ole poliittisesti ohjattu. Tarkoitus on reagoida väestörakenteen muutoksiin, ratkoa soten osaajapulaa ja siirtää painopistettä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon.

Wickström ottaa monin tavoin kriittistä etäisyyttä raporttiin. Hän huomauttaa, että esimerkiksi hallitusohjelman mukaan hyvinvointialueita ei yhdistetä.

– Jos näin radikaalisti lähdettäisiin keskittämään sairaaloiden palveluita, on kiinnostavaa nähdä, onko tällä vaikutuksia koko meidän aluerakenteeseen tulevaisuudessa. Minä toivon, että ei ole, mutta minulle tulee vähän huono maku siitä, kun tätä katsoo läpi, Wickström pohtii raporttia Demokraatille.

Toisin sanoen, kun viranhaltijatyöryhmä olisi vähentämässä keskussairaaloiden määrää, tämä voisi johtaa siihen, että niiden ja yliopistollisten keskussairaaloiden ympärille olisivat jatkossa myös hyvinvointialueet.

Wicström tiivistää, että raportin isoin muutos koskisi keskussairaalaverkkoa. Kun keskussairaaloita on nyt 15, tulevaisuudessa niitä olisi työryhmän ehdotuksen mukaan 5-8. Yliopistosairaaloita olisi jatkossakin 5.

Wicström sanoo, että keskussairaaloiden osalta muutos olisi radikaali ja hän ei sitä suoralta kädeltä kannata.

KANSANEDUSTAJA Wicström on harmissaan myös siitä, ettei muutoskokonaisuudesta ei ole tehty kunnollisia taloudellisten vaikutusten arviointeja. Poliittisia johtopäätöksiä onkin vielä tässä vaiheessa vaikea tehdä.

Työryhmän ehdotuksessa sairaaloita ei käytännössä ajettaisi alas, mutta niiden palveluita rukattaisiin ja työnjakoa pohdittaisiin. Tavalliselle kansalaiselle tämä tarkoittaisi pidempiä välimatkoja sairaaloihin. Wicström on huolissaan myös siitä, että mikäli jostakin sairaalasta otetaan jokin toiminta pois ja siirrettäisiin toiseen sairaalaan, voi syntyä ikävä ketjureaktio. Jos palveluja siirtyy liikaa pois, voidaan kysyä, onko kyse enää sairaalatoiminnasta.

Toisaalta Suomessa on muutamia sote-keskuksia, jotka ovat palveluiltaan jo melko laajoja ja lähenevät sairaalan tasoa. Wicströmin mielestä palveluketjusta pitäisikin käydä laajaa keskustelua.

Wicström tiivistää, että raporttia ei voi tällaisenaan hyväksyä ja vasta nyt alkavat poliittiset keskustelut hallituksen sisällä.

RKP:LLEKIN tärkeän Uudenmaan osalta Wicström tulkitsisi työryhmän ehdotuksen tarkoittavan sitä, että jatkossa Raaseporissa ei olisi 24/7 yleislääkäripäivystystä, Lohjalta vedettäisiin palveluita alas kuten todennäköisesti muun muassa synnytysosasto. Hyvinkään sairaalaankin saattaisi tulla muutoksia ja jonkin verran myös Porvooseen.

Wicström ei näe hyväksi, että kasvavan Uudenmaan palveluita alettaisiin keskittää vain Kehä III:n sisäpuolelle. Palvelujen keskittäminen saattaisi johtaa myös siihen, että työntekijöitä menetettäisiin. He voisivat siirtyä vaikkapa joihinkin muihin Pohjoismaihin.

Jos keskussairaaloita olisi jatkossa vain 5-8, myös esimerkiksi Vaasan sairaalan toimintaan saattaisi tulla muutoksia. Wicström painottaa, että kyseessä on vasta virkaraportti, mutta myöntää että vaikutuksia voi olla eri keskussairaaloille.

Hän painottaa Vaasan sairaalan merkitystä kaksikielisten palveluiden näkökulmasta.

Wickström ei kuitenkaan halua tarkastella kokonaisuutta vain kaksikielisyyden kannalta vaan myös alueellisesti.

Hän nostaa esiin myös Lapin yleislääkäripäivystyspisteen Ivalossa ja pitää sitä hyvin tärkeänä alueelle. Siellä voidaan hoitaa myös esimerkiksi laskettelutapaturmien seurauksia.

– Tämän raportin mukaan sellainen toiminta pitäisi lakkauttaa, hän tulkitsee ja ilmoittaa, ettei pidä tätä järkevänä.

Synnytyssairaaloiden osalta raportti tarkoittaisi Wickströmin näkemyksen mukaan karsimista ja keskittämistä. Eli esimerkiksi Uudellamaalla Hyvinkään ja Lohjan suhteen käytäisiin keskustelua. Wickström itse näkee, että synnytyspisteitä pitäisi olla riittävästi.

KESKUSTAN Katri Kulmuni epäilee, että hallitus olisi kaavailemassa Suomen terveyshistorian suurinta palveluiden keskittämistä.

– Raportti on todella tyrmäävä läpi Suomen pitkien etäisyyksien alueille, mutta myös väkirikkaalle Uudellemaalle, jossa perussäännön mukaisesti myös sillä voisi olla vain yksi nykyisellä korkealla tasolla ympärivuorokauden päivystävä sairaalayksikkö. Uudenmaan päivystykset ovat jo nyt poikkeuksellisen ruuhkautuneita, lisääkö niitä nyt haluttaisiin vielä ruuhkauttaa, Kulmuni kysyy tiedotteessaan.

Keskustassa ehdotusta pidetään jopa terveysturvallisesti vaarallisena erityisesti Etelä-Savon ja Lapin hyvinvointialueille.

– Loppuun vietynä ehdotus tarkoittaisi sekä Savonlinnan että Kemin ympärivuorokautisen päivystyksen loppumista ja myös Kemin sekä Mikkelin sairaaloiden synnytysten loppumista. Kaikkien kolmen sairaalan tasoa tiputettaisiin ja ne muutettaisiin akuuttisairaaloiksi, Kulmuni, Vesa Kallio (kesk.) ja Hanna Kosonen (kesk.) sanovat tiedotteessaan.

Jos Kemin Länsi-Pohjan keskussairaala muutettaisiin akuuttisairaalaksi, synnytykset keskittyisivät koko Lapin alueella Rovaniemelle.

Lapin edustajat työryhmässä jättivät esitykseen eriävän mielipiteen. Keskusairaalan ja yhden akuuttisairaalan lisäksi Lappiin haluttaisiin myös toinen suppeamman päivystyksen akuuttisairaala.

KESKUSTAN varapuheenjohtaja, kansanedustaja Markus Lohi toteaa Demokraatille tekstiviestitse, että muutoksia tarvitaan ja painopistettä pitää saada perustason lähipalveluihin.

– Oleellista on nyt saada ministeri Juusolta näkemys. Mikä on hallituksen kanta ja esitys. Hiljaisuus on sen merkki, että esitys ollaan kuittaamassa, Lohi ihmettelee.

SDP:n Lapin kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä kertoo Demokraatille olevansa odottavalla kannalla sen suhteen miten itsekin Lapin vaalipiiristä tuleva sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) tilanteen ratkaisee.

– Jos synnytykset Länsi-Pohjasta loppuvat, osa suuntautuu synnyttämään Lapin keskussairaalaan Rovaniemellä, mutta osa menee varmasti Ouluun. Molempiin on aika sama matka.

Ehdotuksen 5-8 keskussairaalaa viiden yliopistosairaalan lisäksi Ojala-Niemelä pitää radikaalina ehdotuksena.

– Ei ole sanottua, että Lapissa säilyy keskussairaalaa ollenkaan. Minusta lähtökohdan pitäisi olla se, että Lapissa on myös keskussairaalatasoista palvelua.

– Jos siihen viiteen mennään, ei koko Suomen niemeen jää kovin montaa keskussairaalaa, Ojala-Niemelä sanoo.

KANSANEDUSTAJA Suna Kymäläinen (sd.) vaatii omassa tiedotteessaan hallituspuolueilta toimenpiteitä synnytyssairaaloiden jatkuvuuden turvaamiseksi sekä elinvoiman ja vetovoiman säilyttämiseksi Kaakkois-Suomessa.

– Viime kaudella, kun SDP oli pääministeripuolue, saimme vuonna 2022 turvattua synnytystoiminnan jatkumisen Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon keskussairaaloissa poikkeusluvalla seuraavan viiden vuoden ajaksi. Nyt Orpon hallituksen myötä synnytysten jatkuvuus on kuitenkin vaakalaudalla. Vetoan painokkaasti hallituspuolueiden kansanedustajiin vaikuttamaan sen puolesta, että tuota poikkeuslupaa jatkettaisiin, eikä eduskuntaan tuotaisi esitystä sairaalaverkon tiivistämisestä työryhmän esittämällä tavalla, Kymäläinen linjaa.

– Mikäli synnytystoiminta esimerkiksi Etelä-Karjalassa lakkautetaan, maakunta on perheille huomattavasti vähemmän vetovoimainen paikka asua. Maakunnan elinvoima heikkenee kiihtyvällä tahdilla, mikäli sitä ei nähdä sellaisena, että siellä voi esimerkiksi perustaa perheen. Synnytyssairaalan jatkuvuuden lisäksi huolena on ylipäätään laajan päivystyksen keskussairaalatoiminnan jatkuvuus Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa. Nyt ei olekaan oikea aika heikentää Kaakkois-Suomen elinvoimaa. Siksi vetoan hallituspuolueiden edustajia taistelemaan alueen sairaalatoiminnan jatkuvuuden puolesta, Kymäläinen sanoo.

SDP:n kansanedustaja Piritta Rantanen ei näe omassa tiedotteessaan järkeviä perusteita Jämsän yöpäivystyksestä luopumiselle. Jämsän sairaala on yksityisen tuottama.

– Mitäköhän kokoomus on mieltä siitä, että näin heikennettäisiin julkisen ja yksityisen sektorin mahdollisuutta tehdä yhteistyötä? Rantanen sanoo.

Kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) katsoo tiedotteessaan, että keskittäminen heikentäisi työvoiman saatavuutta. Jos alueen sairaalan toiminnot ovat epämääräisen heikentämisuhan alla, tilanne ohjaa työvoimaa keskuksiin.