Etujärjestöjen tavoitteilta on toivottu Suomen surkean taloustilanteen vuoksi vastuullisuutta. Toiveita on esitetty paitsi hallituksesta myös oppositiosta. Suomi on taloustilanteensa vuoksi EU-komission tarkkailuluokalla. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta tähdensi tiedotustilaisuudessa, että kasvanut eriarvoisuus on ajanut Suomen myös sosiaalisen kehityksen tarkkailuokalle.

SAK painotti maanantaina tarkkailuluokista jälkimmäistä.

– Suomessa puhutaan ihan riittävästi siitä, että paljonko on velkaa ja kuinka hankala on tilanne ja niitä vaikutusarvioita tehdään. Mutta niin kuin tämänkin hallituskauden aikana on nähty, niin ihmisten elämään, toimeentuloon, hyvinvointiin ja työllisyyteen liittyviä vaikutusarvioita tuntuu olevan vähemmän tai ainakaan niitä ei pidetä läheskään niin tarkoituksenmukaisina kuin näitä taloudellisia arvioita. Haluamme tuoda vähän tasapainoa tähän keskusteluun, Eloranta totesi Demokraatille.

ETUJÄRJESTÖJEN rooli poikkeaa hallitusvastuuseen pääsevien puolueiden budjettivastuusta. Ammattiyhdistysliikkeessä ollaan ensisijaisesti palkansaajien asialla. Eloranta huomauttaa, että sama etujärjestöluonne koskee myös elinkeinoelämää, vaikka sen piiristä mielellään huomautellaan julkisen talouden vastuullisesta hoitamisesta.

– Yhtään esitystä, joka heidän jäsentensä asemaa heikentäisi, niin sellaistahan sieltä ei ole kuitenkaan tullut.

SAK:ssa ymmärretään Elorannan mukaan, että hallitusohjelmatavoitteiden runsaudesta toteutuu vain murto-osa oli tuleva hallitus minkä värinen tahansa.

– Se on hallitukselle sellainen buffet-pöytä, että täältä voi viedä hyviä asioita eteenpäin, jos haluaa työntekijöiden asemaa työelämässä parantaa tai muuten yhteiskunnallista kehitystä viedä meidän mielestä myönteisempään suuntaan.

Järjestö muun muassa palauttaisi työttömyysturvan ja asumistuen suojaosat sekä pidentäisi ansiosidonnaisen porrastusta nykyisestä kahdesta kuukaudesta kuuteen kuukauteen. SAK esittää myös osa-aikarahaa, jolla toteutettaisiin ikääntyneiden työajan lyhennys.

SAK on rakentanut ohjelmansa niin, että se on arvioinut ehdotustensa olevan kokonaisuudessaan julkista taloutta vahvistavia. Järjestö tekisi veronkiristyksiä, joiden se laskee tuottavan noin 3 miljardia. Toisaalta SAK ehdottaa uudistuksia, joiden toteuttaminen maksaisi 2 miljardia, joten hallitusohjelmatavoitteet vahvistaisivat taloutta karkeasti arvioiden miljardilla.

– Olemme myös hakeneet paljon keinoja, joilla on neutraali vaikutus julkiseen talouteen mutta jotka parantaisivat esimerkiksi työntekijöiden asemaa työelämässä.

Merkittävin SAK:n sopeutuskeinoista liittyy verotukien karsimiseen. Järjestö leikkaisi suoria yritystukia 10 prosentilla ja poistaisi perusteettomina pitämistään tuista esimerkiksi listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennuksen, metsälahja- ja yrittäjävähennykset sekä perintö- ja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennuksen. Lisäksi järjestö leikkaisi turpeelta verotuet ja poistaisi maatalouden energiaveron palautuksen.

Hallituksen vuoden 2027 alusta voimaantulevan yhteisöveron alennuksen SAK peruisi, samoin vihreiden investointien verohyvityksen.

SAK esittää myös lähdeveron säätämistä ulkomaisten eläke- ja sijoitusrahastojen kaltaisille institutionaalisille sijoittajille, joiden jakamat osingot ovat nykyisin verovapaita. Osinkojen lähdeveroa yritettiin toteuttaa jo edellisellä hallituskaudella. Uudistusta kannatti tuolloin SDP:n tavoin myös SAK, mutta ajatusta vastustettiin elinkeinoelämän ja hallitusvastuussa viime kaudellakin olleen RKP:n piirissä.

KESKUSJÄRJESTÖSSÄ arvioidaan, että lähdevero tuottaisi 100 miljoonaa euroa. Vero osuisi toteutuessaan myös osinkoverosta vapautettuihin kotimaisiin yhteisöihin kuten ammattiliittoihin itseensä.

– Tässä on aina peräänkuulutettu sitä, että jokaisen pitää kantaa vastuuta ja pitää olla vastuullinen. Tämä on yksi esimerkki. Tähän kuuluvat myös säätiöt ja ulkomaalaiset sijoittajat ynnä muuta, Eloranta sanoo.

Pääomaverotukseen SAK loisi uuden porrastuksen, koska se pitää veroa tasoltaan liian alhaisena. Kun pääomatulon veroprosentti on nykyisin 30 000 euroon asti 30 prosenttia ja sen ylittävästä osuudesta 34 prosenttia, SAK nostaisi 100 000 euroa ylittävien pääomatulojen verotuksen 40 prosenttiin. Se on arvioinut korotuksen tuottavan valtiolle 300 miljoonaa euroa.

Eloranta muistuttaa, että ansiotulo- ja pääomatulojen verotus eriytettiin toisistaan vuoden 1993 verouudistuksessa.

– Sillä on ollut monenlaista tulon muuntoon ynnä muuhun liittyvää yhteiskunnallista vaikutusta. Kun tässä peräänkuulutetaan kaikilta vastuuta ja rahat ovat vähissä, niitä tarvitaan puolustukseen, terveydenhoitoon ja muuhun, niin silloin on mietittävä, että mistä sitä löytyy. Se, että me tämä operaatio pystyttäisiin pelkästään menoja vähentämällä tekemään, niin siihen ei taida kukaan taida uskoa.