– Ja se on valittu tehdä pääasiassa keinoilla, jotka heikentävät hyvinvointivaltiota ja leikkaavat heikossa asemalta olevilta. Sen seurauksena tulee sekä lyhyen aikavälin kasvun hidastumista ja työttömyyden kasvua että myös niitä pidemmän aikavälin ongelmia, mitkä liittyvät siihen, että hyvinvointivaltio heikkenee, Kaukoranta sanoo Demokraatille.

Kaukoranta arvioi, että hallitus on tehnyt tietoisen valinnan, että talouspolitiikan katse on suhdannepolitiikkaa pidemmällä. Työllisyystoimissa hallitus uskoo positiivisiin tuloksiin keskipitkällä aikavälillä.

– Samaan aikaan on selvää, että monet asiat, mitä hallitus tekee, heikentävät juuri tässä ja nyt työllisyyttä. Pienituloisten ostovoimaa heikennetään, se vähentää kotimaista kysyntää. Säästetään hallinnosta ja leikataan järjestöiltä – se vähentää työpaikkoja suoraan näillä sektoreilla.

Kaukoranta huomauttaa, että pitkän aikavälin näkymiä eivät paranna huolta herättävät leikkaukset ammatinvaihtoon ja osaamisen täydentämiseen liittyvään koulutukseen. Näitä ovat aikuiskoulutustuen lakkautus ja leikkaukset, jotka kohdistuvat aikuisten – jo toisen asteen ammatillisen tutkinnon tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden – ammatilliseen koulutukseen.

MILLAISIA terveisiä ja evästyksiä SAK:n suunnalta lähtee hallitukselle budjettiriihen alla?

– Kovasti tietysti toivoisimme täyskäännöstä hallituksen politiikkaan, Kaukoranta toteaa, mutta ei pidätä hengitystään toiveen toteutumisen suhteen.

Kaukorannan mukaan monelta ongelmalta, talouspolitiikan virheeltä, olisi vältytty sillä, että hallitus olisi ottanut verotuksen laajemmin mukaan julkisen talouden vahvistamiseen. Hän kiittelee hallitusta siitä ”periaatteellisesta täyskäännöksestä”, että julkisen talouden vahvistamiseen on otettu työkaluksi myös verotus.

– Siinä on nyt käytännössä vain arvonlisäverotus. Kannattaisi esimerkiksi osinkoverotusta tai muita huonosti perusteltuja, vähän epäreilusti kohdentuvia verotukia lähteä karsimaan. Sitä kautta julkista taloutta saisi vahvistettua siten, että olisi varaa perua haitallisimpia leikkauksia sosiaaliturvaan ja leikkauksia koulutukseen.

Kaukorannan mukaan on totta, että arvonlisäverotus – kulutusverotus – on tehokas tapa kerätä verotuottoja ja siinä mielessä se on myös ymmärrettävä konsti. Sen keskeisenä ongelmana ovat kuitenkin tulonjakovaikutukset. Kulutusverotus osuu rajummin pienituloisiin.

– Ehkä osana tasapainoisempaa pakettia se voisi olla yksi perusteltu osanen. Näitä ekonomistit yleensä perustelevat, ettei vaikutus tulonjakoon ole niin kova kuin ihmiset pelkäävät, koska sosiaaliturvaindeksit seuraavat muutoksia. Silloin veronkorotus tulee pienituloisille kompensoiduksi.

– Tässä tilanteessa hallitus on kuitenkin jäädyttänyt nämä indeksit, jolloin tulonjakovaikutusta laimentavaa kompensaatiota ei ole ollenkaan. Siksi nykyhetki on poikkeuksellisen epäreilu aika tehdä arvonlisäverokorotuksia.

VEROTUKSEN ohella julkista taloutta voisi vahvistaa Kaukorannan mukaan myös menopuolta uudelleen tarkastelemalla. Hän nostaa esimerkiksi Kela-korvausten korotuksen.

-Tänä vuonna tulleiden eri tilastojen perusteella vaikuttaa siltä, että ne vaikuttavat juuri niin heikosti kuin mitä pelättiin. Hoitojonojen lyhentämiseen hyvin tehoton keino, mutta myös julkiselle taloudelle kallis.

Kaukorannan mukaan olisi tehtävissä toisenlainen arvovalinta.

– Sen sijaan, että tuhlaisi rahaa tehottomiin Kela-korvauksiin, saisi julkista taloutta vahvistettua ilman, että tarvitsisi niin paljon leikata pienituloisilta.