Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

D-analyysit

Saksa käy kohti kirjavia vaaleja – tämäkö vaihtoehto olisi Merkelin pahin painajainen?

LEHTIKUVA / AFP Odd Andersen
Kolumnit

Mikko Majander

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti, joka työskentelee tutkijana ajatuspaja Magmassa.

Merkelin suosikin Armin Laschetin tie liittokansleriksi näyttää tällä hetkellä hyvin vaikealta.

Mitä yhteistä on Kenialla, Jamaikalla ja liikennevaloilla? Vastaus löytyy Saksan liittotasavallan seuraavan hallituksen mahdollisista koalitiovaihtoehdoista, joissa eri puolueita kuvataan usein niiden tunnusväreillä.

Mikko Majander

Nykyinen kristillisdemokraattien ja sosiaalidemokraattien suuri koalitio ei näyttäisi olevan enää kyllin suuri jatkaakseen syyskuun 26. päivän vaalien jälkeen, ja tuskin siihen on halujakaan. Neljä vuotta sitten puolueet löysivät toisensa lähinnä pakon edessä, kun muut vaihtoehdot ajautuivat umpikujaan.

Kenian lipun väreissä CDU/CSU:n musta ja SPD:n punainen saisivat seuraa vihreistä, jolloin mielipidemittausten kolmen kärjellä olisi parlamentissa laaja tuki. Piruillen voisi huomauttaa, että sama väriyhdistelmä löytyy Afganistanin lipusta.

Jamaika-koalitiossa liberaalien keltainen korvaisi sosiaalidemokraatit, kun taas liikennevalot pudottaisi kristillisdemokraatit vallan kamareista. Ja onhan Saksalla omakin lippu. Mustalla, punaisella ja keltaisella se pärjäsi läpi kylmän sodan, kunnes vihreät nousivat vuonna 1983 neljänneksi pyöräksi liittopäiville.

MARRASKUUSSA 2018 ounastelin Helsingin Sanomien vieraskynä-palstalla, että Angela Merkel oli ”toistanut Helmut Kohlin virheen ja ollut liittokansleriehdokkaana yhden kerran liikaa. Edes Merkel ei jaksa viedä EU:n kehitystä eteenpäin, jos oma kotikenttä on sekaisin.”

Pandemian synnyttämät poikkeusolot osoittivat, että arvio oli ainakin osittain liian tyly. Merkelin arvovaltaa tarvittiin siihen, että Saksa käänsi Eurooppa-politiikkansa kohti yhteisvastuullisempaa suuntaa ja elvytyspaketteja.

Ahtaammin kristillisdemokraattien kannalta katsoen neljäs kanslerikausi on kuitenkin ollut liikaa. Seuraajakysymys on pitkittyessään mutkistunut. Annegret Kramp-Karrenbauer kesti CDU:n uutena keulakuvana vain reilun vuoden, eikä Armin Laschetilla ole hänen jälkeensä ollut sen helpompaa.

Liittopäivävaalien lähestyessä kristillisdemokraattien kannatus on ollut vapaassa pudotuksessa ennen kokemattomalla tavalla. Eurooppa seuraa viimeisen suuren kansanpuolueen murenemista, kun CDU tuskailee yhdessä Baijerin CSU:n kanssa yltääkseen edes 20 prosentin kokonaiskannatukseen.

MERKEL LASKEUTUI valtionaisen roolistaan vielä kerran puoluepukariksi, kun hän Laschetin ahdinkoa helpottaakseen ryhtyi varoittelemaan saksalaisia vasemmistohallituksesta. Osansa sai myös sosiaalidemokraattien kansleriehdokas Olaf Scholz, nykyinen valtiovarainministeri, jonka henkilökohtainen suosio on hilannut SPD:n kannatusmittausten kärkisijalle.

”Rot-Rot-Grün” lienee DDR:ssä kasvaneen Merkelin pahin painajainen, kun hän pelkää 16-vuotisen valtakautensa päättymistä punavihreään hallitukseen, vieläpä vasemmistopuolue Linkellä terästettynä. Vaihtoehdon vedonlyöntikertoimet eivät tosin ole korkeat.

Vihreiden kuntohuippu on ennenkin sulanut niin, että gallupien välillä korkealla käyneitä lukuja on ollut vaikea realisoida vaaleissa yli kymmenen prosentin tulokseksi. Samaa trendiä on jälleen havaittavissa, vaikka lopputulos saattaa olla aikaisempaa parempi.

Selvää on, että vihreät eivät tälläkään kertaa syrjäytä sosiaalidemokraatteja CDU:n ykköshaastajan paikalta. Kokonaiskuva käy kohti Suomestakin tuttua asetelmaa, jossa selvien johtotähtien sijaan politiikan kenttää jäsentää joukko keskisuuria puolueita.

Kansallispopulisteilla on siellä sijansa. Mikään ei kuitenkaan viittaa siihen, että Vaihtoehto Saksalle (Alternative für Deutschland) pääsisi vaa’ankielen tavoin sotkemaan valtakuvioita. Liittotasavallan tulevaan hallitukseen sillä ei ole kumppaneiden puuttuessa mitään asiaa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE