Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Ulkomaat

18.3.2025 06:12 ・ Päivitetty: 18.3.2025 06:12

Saksan parlamentti äänestää suunnanmuutoksesta: onnistuuko jättilisäys puolustusmenoihin

Lehtikuva / AFP
Velkajarruäänestys on ensimmäinen testi tulevalle liittokanslerille Friedrich Merzille.

Saksan liittopäivät äänestää tänään ehdotuksesta lisätä investointeja maan infrastruktuuriin ja puolustukseen sadoilla miljardeilla euroilla. Samalla ehdotus merkitsee Saksan perustuslakiin kirjatun niin kutsutun velkajarrun höllentämistä.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Ehdotuksen ovat tehneet kristillisdemokraatit (CDU/CSU) ja sosiaalidemokraatit (SPD), jotka ovat muodostamassa Saksaan uutta hallitusta. Ehdotusta tukevat myös vihreät saatuaan pakettiin mukaan investointeja ilmastotoimiin ja talouden uudistamiseen.

Käsittely liittopäivillä alkaa kello 11 Suomen aikaa.

Todennäköisen tulevan liittokanslerin, CDU:n Friedrich Merzin ajamalla hankkeella on kiire, sillä kristillisdemokraateilla, SPD:llä ja vihreillä ei ole perustuslain muuttamiseen tarvittavaa kahden kolmasosan enemmistöä enää 25. maaliskuuta työnsä aloittavilla seuraavilla liittopäivillä.

Niille kokoontuvat edustajat valittiin helmikuussa pidetyissä ennenaikaisissa vaaleissa, joissa osin äärioikeistolainen Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD) nousi liittopäivien toiseksi suurimmaksi ryhmäksi.

TOINENKIN PUOLUSTUSMENOJEN lisäystä vastustava puolue, vasemmiston Linke menestyi hyvin viime kuun vaaleissa.

Linke ja AfD yrittivät estää investointi- ja velkajarrupaketin käsittelyn vanhoilla liittopäivillä valituksilla, jotka Saksan perustuslakituomioistuin viime perjantaina hylkäsi.

CDU/CSU:n ja SPD ehdotuksen mukaan Saksan infrastruktuurin parantamiseen kootaan velkarahalla 500 miljardin euron rahasto, josta 100 miljardia osoitetaan talouden uudistamiseen ja ilmastotoimiin.

Lisäksi niitä puolustusmenojen lisäyksiä, jotka ylittävät yhden prosentin suhteellisen osuuden bruttokansantuotteesta, ei oteta huomioon velkajarrussa. Saksan perustuslaki määrää, että valtiontalouden vuotuinen rakenteellinen alijäämä saa olla enintään 0,35 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Puolustusmenojen käsitettä laajennettiin puolueiden neuvotteluissa kattamaan myös siviilipuolustuksen ja tiedustelun vahvistamisen sekä sotilaallisen tuen Ukrainalle.

Liittopäivien mahdollisen hyväksynnän jälkeen investointipaketti on saatava läpi vielä parlamentin ylemmässä kamarissa, osavaltioiden edustajista koostuvassa liittoneuvostossa.

Teksti: STT / Niilo Simojoki

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU