Suomelle merkitystä on etenkin sisäpoliittisilla linjauksilla, koska Saksa on keskeinen kilpailija. Näin arvioi Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen akatemiatutkija Timo Miettinen.

– Suomi voisi hyötyä Saksan julkisista investoinneista, koska Saksa on Suomen merkittävä kilpailijamaa ja tärkeä kysyntämoottori euroalueen sisällä, Miettinen arvioi STT:lle.

Hän ei kuitenkaan usko merkittäviin käännöksiin Saksan talouspolitiikassa, koska niukasti paalupaikkaa pitävän sosiaalidemokraattisen SPD:n kansleriehdokas Olaf Scholz on halunnut profiloitua tiukan linjan talousmiehenä.

Minimipalkan nosto on ollut sekä SPD:n että hallituspaikkaa havittelevien vihreiden yhteinen vaaliteema. Saksassa minimipalkka määritellään laissa, sitä ei päätetä työehtosopimuksissa.

– Jos he muodostavat hallitusta, tämä saattaa olla teema, jota he pyrkivät pitämään esillä. On syytä kuitenkin muistaa, että työmarkkinareformit tehtiin Saksassa nimenomaan demarivetoisen hallituksen voimin.

Reformit tehtiin 2000-luvun alkuvuosina.

Scholtz kannattaa myös Saksan perustuslakiin kuuluvaa velkajarrua, josta on koronakriisin takia luovuttu.

– Hän on puolustanut sitä, että Saksan pitäisi palata siihen 2023. Eli ei julkisissa investoinneissa todennäköisesti todella merkittävää käännettä ole luvassa, Miettinen sanoo.

Miettisen mukaan Saksassa on tosin viime vuosien aikana alettu nähdä investointitarpeita muun muassa digitalisaatioon ja koulutukseen. Koronakriisin aikana on esimerkiksi tullut esiin, että etäyhteydet eivät Saksassa ihan kaikkialla ole kunnossa.

Merkelin perinnön jatkajia

Miettinen arvioi myös Saksan EU- sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan jatkuvan aika lailla nykyisen kaltaisena hallituksen ja liittokanslerin vaihtumisen jälkeenkin.

Tällä hetkellä näyttää, että kisa käydään ennen kaikkea SPD:n ja kristillisdemokraattisen CDU:n välillä ja molempien johdossa on henkilö, joka on pyrkinyt profiloitumaan syrjään astuvan liittokansleri Angela Merkelin perinnön jatkajana.

– Ehkä vihreät olisi se voima, joka enemmän edustaisi jonkinlaista katkosta tai suunnan muutosta suhteessa tiettyihin kysymyksiin, mutta molemmat kärkiehdokkaista, sekä SPD:n Scholz että CDU:n Armin Laschet, edustavat jonkinlaista jatkuvuutta Saksan yleiseen linjanvetoon, mitä tulee Eurooppa-poliittisiin kysymyksiin.

EU:n taloussäännöt odottavat

Todennäköisimpinä hallituskokoonpanoina on pidetty ”liikennevalohallitusta”, johon kuuluisivat SPD, vihreät ja liberaalipuolue FDP sekä ”Jamaika-hallitusta”, jossa SPD:n tilalla olisi CDU.

Täysin poissuljettua ei Miettisen mielestä ole, etteikö demareiden ja CDU:n niin sanottu suuri koalitio voisi jatkaa, varsinkin jos molemmat nousevat äänissä 25 prosentin tuntumaan.

Hallitusneuvottelujen on arveltu kestävän pitkään. Venyminen voi tutkijan mielestä vaikuttaa siihen, missä ajassa EU:n taloussääntöjen uudistus päästään aloittamaan.

– Säännöt, mitä tulee velkatasoihin ja julkisen talouden alijäämiin, ovat olleet piippuhyllyllä koronan takia, ja niihin olisi tarkoitus palata 2023 aikana. Jossain vaiheessa on pakko päättää, millaiseen sääntöjärjestelmään palataan koronakriisin jälkeen.