– Pääsääntöisesti työelämän laatu on parantunut, mutta työnantajalta saatu tuki kehittymismahdollisuuksissa romahti korona-aikana, SAK:n tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätänen tiivistää tiedotteessa barometrin viestin.

Kaksi vuotta sitten juuri ennen koronapandemian alkamista lähes kaksi kolmesta (65 %) SAK:n liittojen työssäkäyvästä vastaajasta arvioi, että työnantaja huolehtii hyvin kehittymismahdollisuuksista.
Vastaava tilanne oli viime keväänä enää joka toisella (52 %). Myös työnantajan tarjoamaan koulutukseen osallistuneiden osuus laski peräti 20 prosenttiyksikköä 58 prosentista 38 prosenttiin.

– Työnantajan tarjoaman koulutuksen väheneminen on huolestuttavaa. Iso osa oppimisesta tapahtuu työn kautta. Nykyinen työelämä menee kuitenkin nopeasti eteenpäin, jolloin oppiminen edellyttää erillistä koulutuspanostusta työnantajalta. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion tulevaisuus nojaa työn tuottavuuden kasvuun, jota voidaan vauhdittaa työntekijöiden osaamista parantamalla, Näätänen toteaa.

SAK pitää erittäin huolestuttavana, että SAK:n liittojen työssäkäyvistä 60 vuotta täyttäneistä jäsenistä vain joka neljäs on varma, että pystyy jatkamaan nykyisessä työssä nykyisellä tavalla kahden vuoden kuluttua.

– Jos haluamme ihmisten jaksavan fyysisesti ja henkisesti terveenä työuransa loppuun saakka, tarve työn huokoistamiselle työuran loppupäässä on ilmeinen. Vastaajista enemmistön mukaan heidän työtään olisi mahdollista muokata siten, että työaikaa ja työmäärää voisi vähentää nykyisestä, Näätänen kertoo.

SAK ON laatinut ikääntyneiden työssä jaksamisen ja elämänlaadun parantamiseksi konkreettisen työaika-avauksen. Se sisältää ehdotuksen osa-aikarahasta, jolla tuettaisiin 60- ja 61-vuotiaiden siirtymistä määräajaksi osa-aikatyöhön.

Työolobarometrin yli 60-vuotiaista vastaajista lähes kolme neljästä (73 %) haluaisi siirtyä ainakin joksikin aikaa lyhennetylle työajalle.

– Useille se ei ole taloudellisesti mahdollista, vaikka tarve olisi sekä terveyden että työuran jatkumisen kannalta perusteltu.

SAK:n ehdottamaa 50 prosentin kompensaatiota menetetystä palkasta aina 280 euroon asti tarvitaan, jotta myös pienipalkkaisilla olisi taloudellinen mahdollisuus osa-aikatyöhön työuran loppupäässä.
Vuoden 2022 työolobarometriä varten tehtyyn tutkimukseen vastasi kaikkiaan 1 201 henkilöä, jotka ovat SAK:laisten liittojen jäseniä. Tutkimuksen toteutti Kantar TNS.