– Selvityksessä todetaan, että lainsäädäntöä selkiyttämällä ruokahävikkiä on mahdollista vähentää. Nyt toivon, että asia etenee nopeasti myös varsinaisiin toimenpiteisiin ja saamme hallitukselta mahdollisimman pian esityksen lakimuutoksista, sanoo Nurminen.

Nurminen muistuttaa, että lainsäädännöllisten toimien lisäksi toimenpiteitä tarvitaan läpi ketjun, jotta asetettuihin ruokahävikin vähentämistavoitteisiin voidaan päästä.

– Suomi on sitoutunut Agenda 2030 -ohjelman tavoitteeseen puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Jotta tavoite olisi mahdollista saavuttaa, on tärkeää, että saamme kaiken tarvittavan tiedon ruokahävikin määristä ja laadusta eri ruoka-alan toimijoilta.

– Alkutuotannon, ravintoloiden ja kotitalouksien osalta meillä on kohtuullisesti tietoa hävikin määristä ja laadusta, ja tietoja pystytään hyödyntämään viranomais- ja tutkimustyössä. Näin ei kuitenkaan ole teollisuuden ja kaupan osalta.

– Esimerkiksi Norjassa tällainen käytäntö on olemassa. Siellä muiden ohella myös kaupan ja teollisuuden toimijat luovuttavat viranomaisille tiedot hävikin laadusta. Kun viranomaisilla ja tutkijoilla on kaikki tarvittavat tiedot, on tehokkaiden toimenpiteiden suunnittelu helpompaa ja niiden vaikuttavuus parempaa, toteaa Nurminen.

– Toivottavasti lainsäädäntöä ja olemassa olevia käytäntöjä tullaan selkiyttämään. Nyt kuitenkin edellytän kaupan ja teollisuudelta aloilta selvää toimintalinjan muutosta olemassa olevan tiedon jakamiseksi ja siten avoimuuden lisäämiseksi. Tätä kaupan ja teollisuuden salaisuuksien verhoa on raotettava, jotta voimme saavuttaa kansalliset ruokahävikkitavoitteet, Nurminen perää.