– Sellaista sairautta kuin dementia ei ole. Dementia on oireyhtymä, joka voi kehittyä etenevän muistisairauden loppuvaiheessa, Mäkisalo-Ropponen muistuttaa.

– Muistisairaat kokevat dementikko-sanan leimana otsaan, joka vie heiltä ihmisarvon. Sanavalintana sitä voisi verrata takavuosien idiootti- ja imbesilli-sanoihin, joita muinoin käytettiin puhuttaessa kehitysvammaisista ihmisistä. Nykyään kenellekään ei tulisi mieleenkään käyttää näitä loukkaavia sanoja.

Dementia- ja dementikko-sanoja käytetään hänen mukaansa edelleen arkikielessä, ja sanat ovat esiintyneet jopa ministereiden puheenvuoroissa.

Mäkisalo-Ropponen kiinnittää huomiota satuttavaan kielenkäyttöön myös laajemmin ja poimii esimerkit kuluneen viikon poliittisesta puheesta.

– Ensin kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo puhui hoitajista desimaaleina, siis teki elävistä ihmisistä pelkkiä numeroita, joilla ei niin ole väliä. Heti perään Attendon toimitusjohtaja Pertti Karjalainen lausahti vanhustenhoidon ongelmien olevan pieniä rikkaruohoja, siis pelkkiä kiusallisia pikku juttuja, jotka voi helposti nyppäistä pois.

– En usko, että kumpikaan puhuja tarkoitti puheillaan alun perin vähätellä hoitajia tai hoiva-alan ongelmia. Valitettavasti sellainen viesti sanoista kuitenkin välittyi suunnitellun sanoman sijaan. Nämä kaksi esimerkkiä osoittavat miksi on niin tärkeää miettiä tarkkaan, miten asioista ja ihmisistä puhuu. Jokaisella, mutta aivan erityisesti meillä paljon julkisuudessa ääneen pääsevillä, on vastuu ja velvollisuus pyrkiä siihen, ettemme tarkoituksellisesti pönkitä stereotypioita, kasvata toiseuden tunnetta tai syrjäytä ketään sanavalinnoillamme. Myös media on paljon vartijana, Mäkisalo-Ropponen toteaa tiedotteessaan.