Elokuussa 2020 Antti Rinne vaihtui Mariniin SDP:n puheenjohtajana. Tulikaste puoluejohtajana vaaleissa piti olla huhtikuussa 2021, mutta koronan vuoksi vaalit siirtyivät kesäkuulle. H-hetki on tulevana sunnuntaina 13.6.

Vaikka SDP on pääministeripuolue, kuntavaaleissa se on monessa mielessä haastaja. Kokoomus on voittanut kolmet kuntavaalit putkeen ja on tälläkin kertaa gallupien kärjessä. SDP:llä on noin 5700 ehdokasta, neljänneksi eniten kaikista puolueista.

Marin puhuu puolueen riveissä tapahtuneesta sukupolvenvaihdoksesta.

Marinin mukaan SDP tavoittelee yhä ykkössijaa.

– Se on puolueen tavoite. Pitää tehdä kovasti vaalityötä, että siihen ylletään.

Pääministeri sanoo, että oma osallistuminen vaaleihin oli selvää.

– Olen hyvin sitoutunut toimimaan oman kotikaupunkini Tampereen asioiden eteen. Olen toiminut valtuustossa vuodesta 2012 ja jo ennen sitä kunnallisissa luottamustehtävissä. Koen, että on hyvin tärkeää vaikuttaa niihin arjen asioihin, joista kunnissa päätetään.

Marin sanoo myös tässä haastattelussa olevansa kuitenkin huolissaan vaalihäirinnän ja vihapuheen lisääntymisestä. Tämä näkyi hänen mukaansa myös ehdokasasettelussa.

– Se on erittäin huolestuttavaa. Meidän pitää yhdessä huolehtia siitä, että ihmiset uskaltavat lähteä ehdolle, kokevat voivansa vaikuttaa demokraattisessa päätöksenteossa ja laittavat itsensä likoon. Tämä on ilmiö, johon kaikkien puolueiden pitää yhdessä puuttua. Minkäänlaista häirintää tai vihapuhetta ei pidä sallia. Ne ovat vakavia ilmiöitä, joihin pitää löytää ratkaisuja.

Hänen mukaansa jokaisen puolueen tulisi irtisanoutua häirinnästä.

– Kyllä se jokaisen meidän omasta käytöksestä lähtee ja siitä millä tavalla puolueet itse toimivat.

KUNTAVAALIOHJELMASSAAN SDP sanoo haluavansa olla rakentamassa kuntia, jotka ovat sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestäviä. Suomessa on nyt liki 300 kuntaa, keskenään hyvin erilaisia. Myös korona on koetellut kuntia eri tavoin.

– Itse toivoisin, että kuntavaaleissa puhuttaisiin enemmänkin kuntien tehtäviin ja palveluihin liittyvistä kysymyksistä. Ne ovat kuitenkin meille kaikille omassa arjessamme valtavan tärkeitä. Siksi kunnallisten asioiden soisi korostuvan vaalitenteissä ja kentillä ja keskusteluissa. On ymmärrettävää, että myös valtakunnan politiikan asiat kiinnostavat. Tärkeää on, että puhumme niistä kysymyksistä, jotka ihmisiä kiinnostavat. Kunnalliset asiat ovat tärkeitä ja niistä pitää puhua.

Myös Marin muistuttaa, ettei ole vain yhdenlaista suomalaista kuntaa, vaan valtava määrä kuntia, joiden tilanteet myös poikkeavat toisistaan.

– On tärkeää, että näemme kuntien erilaisuuden ja erilaiset haasteet, joiden kanssa kuntakenttä kamppailee.

Marin sanoo, että SDP:n kuntavaaliohjelmassa kerrotaan puolueen yleiset linjaukset kuntien tehtäviin, palveluihin elinvoimaisuuteen ja talouteen liittyvistä kysymyksistä.

– Ilman muuta on selvää, että kunnissa tehdään myös omat vaaliohjelmat paikallisista teemoista. Se on varsin luonnollista, koska kunnat ovat erilaisia ja kuntien teemat ovat erilaisia. SDP:llä on kuitenkin yhteinen ja yhdessä muodostettu linja keskeisimpiin kysymyksiin.

Oma mielenkiintoinen kysymyksensä on sote-uudistus, joka nytkähti vihdoin ja viimein eduskunnan perustuslakivaliokunnan seulan läpi. Toteutuessaan uudistus muuttaa kuntien rahoituspohjaa merkittävästi. Mitä tämä merkitsee kuntien lukumäärään tulevaisuudessa?

– Kunnat ovat itsehallinnollisia toimijoita ja kunnallinen hallinto perustuu asukkaiden itsehallintoon. Kunnat päättävät itse siitä, haluavatko ne yhdistyä toisten kuntien kanssa tai hoitaa osaa tehtävistään yhdessä. Kun sote-palvelut eli suurin kuntien palvelukokonaisuus siirtyy hyvinvointialueille, voi hyvin olla, että kuntaliitoksiin päädytään harvemmin.

Osana sote-uudistusta SDP tukee maakuntaveroa ja sitä, että tulevien hyvinvointialueiden päätöksenteko ja palveluiden rahoitus olisivat yksissä käsissä.

– Toki haluamme huolehtia samalla siitä, että yleinen verorasitus ei nouse vaan että rahoitusta tarkastellaan suhteessa palveluihin. Tärkeintä on nyt se, että sote-uudistus saadaan vihdoin ja viimein maaliin. Asia on parhaillaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsiteltävänä. On tietenkin erittäin hieno asia, että perustuslakivaliokunta on todennut, että tähän uudistukseen ei tällä kertaa liity merkittäviä perustuslaillisia ongelmia tai esteitä.

2000-LUVUN kuntapolitiikan uudistuksiin lukeutuu pormestarimalli. Suurimmista kaupungeista malli on käytössä Helsingissä ja Tampereella, mutta myös Turku saa itselleen pormestarin tulevien kuntavaalien jälkeen.

Marinin kotikaupungissa Tampereella pormestarimallin kanssa eläminen on ainakin ulospäin näyttänyt seesteisemmältä kuin Helsingissä, jossa on nostettu esiin Jan Vapaavuoren (kok.) itsevaltaiset otteet. Tampereella pormestarina toimii Lauri Lyly (sd.). Myös Marin sanoo, että hänen kokemuksensa mallista Tampereella ovat myönteisiä. Hänen mukaansa sitä myös kannatetaan hyvin laajasti.

– Meillä on myös hieman erilainen malli kuin Helsingissä. Tampereella suurimman puolueen ehdokkaan on kerättävä taakseen koalitio valtuustosta, eli pormestariksi valitaan se henkilö, joka saa valtuustoryhmien enemmistön taakseen. Keskeisessä roolissa on yhdessä neuvoteltava pormestariohjelma. Helsingissä taas on ollut hieman erilainen tapa tähän asti eli siellä on valittu suurimman puolueen ykkösehdokas pormestariksi, mutta varsinaista yhteistä ohjelmaa ei ole kirjoitettu eikä koalitiota muodostettu.

Kaikki äänet lasketaan, mutta tosiasia on, että äänestäjät siirtyvät vaali vaalilta suurempiin asutuskeskuksiin. SDP oli viime kuntavaaleissa 2017 suurin kolmessa Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista: Tampereella, Vantaalla ja Lahdessa. Haasteita riittää muun muassa Helsingissä, Espoossa ja Oulussa.

Marin sanoo, että SDP tavoittelee menestystä kaiken kokoisissa kunnissa.

– Sosialidemokraattiset arvot, aatteet ja tavoitteet yhdistävät ihmisiä asuvatpa he sitten isommissa kaupungeissa tai pienemmissä kunnissa.

Kuntavaalit enteilevät suuria poliittisia muutoksia useisiin, erityisesti maaseudun kuntiin, mikäli kyselyt toteutuvat varsinaisissa vaaleissa. Keskustaa odottaa rökäletappio, kun taas perussuomalaiset on nousussa. Valtakunnan politiikan tasolla taas on nähtävissä selvää blokkiutumista tai ainakin haistelua siihen suuntaan, kun kokoomus on väläyttänyt jo yhteisen hallituksenkin muodostamista perussuomalaisten kanssa.

Marin pohdiskelee kysymystä monesta näkökulmasta.

– Suomessa on aina kyetty muodostamaan monipuoluehallituksia, koalitioita yli puoluerajojen ja on ennemmin keskitytty asioihin kuin jakolinjoihin. Soisin kyllä, että tämänkaltainen tapa toimia säilyy jatkossakin. On myös tärkeää, että puolueet selkeästi viestittävät kantansa ennen vaaleja. Ne voivat hyvin myös kertoa, millä hallituspohjalla näkisivät luontevimmaksi toteuttaa omia tavoitteitaan. Siinäkään ei ole mitään väärää. Mutta lopulta on kuitenkin kyettävä muodostamaan enemmistöhallituksia yhteistyössä muiden puolueiden kanssa, jotta maan asioita voidaan hoitaa.

Sen syvemmin hän ei lähde ruotimaan muiden puolueiden asioita.

– Itse keskityn omaan työhöni ja SDP:n työhön. En niinkään vilkuile sivuille tai lähde arvioimaan muiden puolueiden viestejä tai toimintaa.

Kevään pitkäksi venyneet kehysriihineuvottelut saivat jopa hallituksen horjumaan, ja Marin toivookin, että syksyn budjettiriihessä asioista saataisiin sovittua helpommin.

– Mutta on selvää, että kun kyseessä on monipuoluehallitus, eri puolueilla on erilaisia tavoitteita ja niitä aina ratkotaan yhdessä hallituksen neuvotteluissa on kyse sitten kehysriihestä tai budjettiriihestä tai muista neuvottelutilanteista. Aina haemme yhdessä kompromisseja ja ratkaisuja. Kyllä puolueilla saa myös erilaisia näkökulmia olla. Sen takia ihmiset ovat meitä äänestäneet, että me ajamme niitä asioita, joita edustamme.

Myös työmarkkinasyksystä on povattu levotonta sen jälkeen kun Teknologiateollisuus ja Metsäteollisuus ilmoittivat irtautuvansa valtakunnallisesta työehtosopimustoiminnasta. Ammattiyhdistysliike on reagoinut toistaiseksi lähinnä verbaalisella voimalla, mutta jyrkempiäkin toimia saattaa olla luvassa.

Marin toivoo malttia.

– Olisi erittäin tärkeää, että suomalainen sopimisen kulttuuri säilyy jatkossakin. Yhteiskuntamme menestys on hyvin pitkälti perustunut siihen, että Suomessa on ollut vahvaa luottamusta ja kykyä sopia asioista ja toivon myös tulevaan työmarkkinasyksyyn kykyä sopia ja rakentaa yhteistyötä.

Hallitus on Marinin mukaan tehnyt jo tähän mennessä enemmän työllisyystoimia kuin on hallitusohjelmaan kirjattu ja sanoo, että hallitus myös jatkaa tällä tiellä. Hänen mukaansa nämä ratkaisut tehdään myös jatkossa oikeudenmukaisella tavalla.

– Työministeri Tuula Haatainen on tehnyt erittäin hyvää työtä tämän kokonaisuuden osalta.

Sanna Marin on käytännössä ollut koko pääministeriaikansa kriisiajan johtaja. Kuinka pääministerin ja SDP:n tehtävät on saatu yhdessä hoidettua? Entinen pääministeri Paavo Lipponen toivoi Demokraatin haastattelussa aiemmin keväällä enemmän tukea pääministerille.

– Ihmisenä tunnen aika ajoin myös riittämättömyyttä, koska on vain rajallinen määrä aikaa käytössä. Hallitustyöskentely ja pääaministerin tehtävät ovat vieneet erittäin paljon aikaa, koska lähes koko sen ajan, jonka olen tehtävässä toiminut, olemme olleet keskellä historiallisen vaikeaa kriisiä. Puolueen puheenjohtajan tehtäviä pyrin myös mahdollisimman hoitamaan. Aina en pysty siihen niin paljon käyttämään aikaa kuin tietenkin haluaisin.

Marin kuitenkin kiittelee saamaansa tukea puolueen sisältä.

– Haluan kiittää sosialidemokraattista eduskuntaryhmää ja eduskuntaryhmän johtoa ja koko puoluetta siitä tuesta, jota olen saanut. Meidän eduskuntaryhmämme on ollut todella aktiivinen, ahkera ja isona apuna ja tukena niin koronan kuin kehysriihen aikana. Itse lähetän kiitosta meidän kentällemme ja eduskuntaryhmälle.