Suomi haki Naton jäsenyyttä 17. toukokuuta 2022 ja jäsen Suomesta tuli lopulta 4. huhtikuuta 2023.

Marinin lausuntoa kommentoitiin hanakasti.

Esimerkiksi keskustan entinen kansanedustaja Joonas Könttä kirjoitti nimesi viestipalvelu X:ssä Marinin puheet ”melkoiseksi jälkiviisasteluksi”.

– Kyllä se päällimmäinen huoli liittyi Venäjän toimiin. Mutta en tiedä, mitä Marin on keskenään pohdiskellut, Kaikkonen muun muassa heitti.

PÄÄMINISTERI Sanna Marinin poliittisena valtiosihteerinä toiminut Henrik Haapajärvi pitää selvänä, että Marinin harkintaan vaikutti osin myös Trumpin mahdollinen toinen kausi.

– Ei se pääperuste ollut sille, miksi Natoon hakeuduttiin, mutta se oli tärkeä peruste kiirehtimiselle, Haapajärvi sanoo Demokraatille.

Hän nostaa esiin, että Venäjän hyökätessä Ukrainaan oli vain pari vuotta aikaa USA:n presidentinvaalien esivaaliäänestyksiin. Haapajärven mukaan USA:n presidentinvaaleihin yhdistyi Suomessa ajattelua, ettei Natoon liittymisen ikkuna ole välttämättä ikuisesti auki.

– Tästä keskusteltiin valtionjohdossakin ja erikseen vielä siitä, että mitäs sitten, jos Trump voittaakin vaalit ja sopii Euroopan yli superdiilin Putinin kanssa. Tämä oli ihan osa skenaarioita, joita käytiin keskusteluissa. Aikaikkunasta oli joitakin hahmotelmia myös virkamiehillä kuvaajien muodossa. Trumpista ja presidentinvaalien lopputuloksesta ehkä enemmän kuitenkin keskusteltiin virkatasolla ja joissakin kokoonpanoissa myös poliitikkojen kesken. Kyllä tämä on ollut pöydällä silloin jo.

Eli muistat henkilökohtaisesti, että Marin on puhunut Trumpin mahdollisesta toisesta kaudesta tällaisissa erilaisissa kokoonpanoissa?

– On se ainakin välähtänyt siellä. Sitten siihen on viitattu nimenomaan siinä, että Nato-ikkuna ei ole välttämättä aina auki. Voi olla, että siinä ei ole aina Trumpia eriksensä mainittu. Kyllä siinä on luotettu myös siihen, että kuulijakunta ymmärtää, että siellä voi olla monia tekijöitä, tämä yksi niiden mukana.

– Muistelen, että näissä keskusteluissa, joissa on ollut ministereitäkin paikalla, on käytetty ulkopolitiikan kulunutta fraasia, että jos et istu pöydässä, olet ruokalistalla. Siinä pohdinnassa tietenkin Suomen pelkona oli se, että ajaudutaan tilanteeseen, jossa joku lähtisi rajaamaan vapauttamme tehdä omia päätöksiä. Silloin kuitenkin keväällä 2022 helmikuussa oli kulunut vain parisen kuukautta, kun Venäjä oli esittänyt etupiirivaatimuksensa.

Haapajärvi ei kuitenkaan pysty palauttamaan suoraan mieleen, missä nimenomaisessa keskustelussa Marin on nostanut Trumpia esiin. Hän arvelee, että asia olisi saattanut olla esillä jopa hallituksen puheenjohtajaviisikossa.

Entinen valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) on puolestaan sanonut Ilta-Sanomille, ettei muista Trumpia mainittaneen ja suurin piirtein samaa linjaa vaikutti edustavan käytännössä myös Antti Kaikkonen.

Miten selität tämän, että muut eivät näytä muistavan?

– Hankala sanoa. Minusta tuntuu, että selittävä tekijä voi olla esimerkiksi, että pääministerin kanslia, presidentin kanslia ja ulkoministeriö pohtivat lyhyen ja pitkän aikavälin poliittisia skenaarioita eniten jäsenyyden hakemisen alla. Ehkä puolustusministeriö pohti enemmän puolustusasioita ja sotilaallisia riskejä. Voi olla, että poliittiset riskit eivät olleet puolustusministerin pöydällä.

HAAPAJÄRVI ihmettelee Köntän syytöksiä jälkiviisastelusta.

– Minusta on jotenkin naiivia ajatella, etteikö valtiojohto olisi Nato-jäsenyyden hakemisen alla miettinyt skenaarioita vuodeksi, kahdeksi tai viideksi vuodeksi eteenpäin, kymmeneksi ja kahdeksikymmeneksi vuodeksi. Siinä kuitenkin Suomi otti koko Pohjois-Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin muutoksen draiverin paikan. Kyllä sitä aika perin pohdin jouduttiin miettimään ja lyhyessä ajassa.

Haapajärvi toteaa myös, että jokainen ymmärtää, ettei spekulatiivisia skenaarioita Trumpin paluusta valtaan voinut sisällyttää eduskuntaan menneisiin Nato-jäsenyyslakeihin.

– Ei kukaan ennustanut, että Valkoiseen taloon palatessaan hän pistää tällaisen hullunmylläkän päälle, mutta ei minua ainakaan henkilökohtaisesti ole vielä yllättänyt se, että Trump ui niin voimakkaasti Putinin liiveihin.

MIKKO Hautala toimi Suomen Yhdysvaltain-suurlähettiläänä vuoden 2020 loppupuolelta elokuuhun 2024.

Hän ei lähde kommentoimaan Marinin ajattelua siltä osin, onko Trumpin potentiaalinen presidenttiyden uusiminen voinut vaikuttaa ex-pääministerin ajattelun taustalla.

Sähköpostitse tavoitettu Hautala toteaa, ettei hänellä ole halua spekuloida silloisen pääministeri Marinin ajattelulla.

– Minulla ei ollut hänen ajattelustaan minkäänlaista tietoa eikä mitään yhteyttä häneen. Ja kun en todellakaan tiedä asiasta, en myöskään halua alkaa arvuutella suuntaan tai toiseen, hän sanoo.

Kirjassaan Sotaa ja rauhaa – Venäjä, Yhdysvallat ja Suomi uuden suurvaltakilpailun aikakaudella (Otava, 2024) Hautala on kertonut soitostaan Trumpille. Puhelu Trumpin kanssa toteutui 20.toukokuuta 2022. Silloisen tasavallan presidentin Sauli Niinistön luvalla myös Trump päätettiin pitää kartalla Suomen Nato-hankkeesta. Näin Hautalan kirjassa kerrotaan:

Trump kuunteli rauhallisesti. Väliin hän kuittasi ymmärtävänsä viestin. Lopulta tuli hänen reaktionsa vuoro, joka oli selkeä. Trump totesi Suomen ja Ruotsin toimineen tilanteessa hänen mielestään oikein – ”You did the right thing”. Kommentti oli musiikkia korville.

Mutta korviimme ei kertaakaan kuulunut, että Trump olisi kritisoinut Suomen tai Ruotsin jäsenyyttä. Tällä oli taatusti merkitystä. On tietysti mahdotonta sanoa, mikä merkitys puhelulla lopulta oli, mutta jälkikäteen katsottuna siitä ei ollut ainakaan haittaa.

DEMOKRAATILLE Hautala toteaa, että hänen johtamansa suurlähetystö piti alusta alkaen tärkeänä yhteydenpitoa oppositioon jääneisiin republikaaneihin ja siten myös tietysti Trumpin lähipiiriin.

– Yhdysvaltain kaksipuoluejärjestelmässä tämä on aina perusteltua, sillä puolueet vuorottelevat vallassa.

Hautala sanoo, että Trumpin poliittinen paluu oli 2022 alun tilanteessa vielä aika epätodennäköinen asia, mutta hänellä oli merkittävää vaikutusvaltaa puolueessa ja hän oli käytännössä republikaanisen puolueen johtaja.

– Oleellista tuossa kevään 2022 tilanteessa oli huoli siitä, että Trump olisi esiintynyt kielteisesti jäsenyytemme suhteen ja tämä olisi vaikuttanut kansalliseen keskusteluun ja viime kädessä senaatin tukeen jäsenyydellemme.

– Tietenkään Trumpin paluuta ei pidetty mitenkään mahdottomana. Mutta siihen oli keväällä 2022 vielä matkaa ja marraskuun välivaaleissa samana vuonna republikaanit pärjäsivät odotuksia huonommin. Tuolloin monet Trumpia kannattaneet lähipiirin vaikuttajatkin pitivät paluuta epätodennäköisenä, Hautala jatkaa.

Hän kertoo, että hänen omissa silmissään Trumpin paluun todennäköisyys alkoi toden teolla nousta vasta 2023 myötä.

– Tuon vuoden syksyn myötä tämä ajatus alkoi olla jo laajalle levinnyttä valtavirtaa.

SANNA MARININ hallituksen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) uskoo monilla olleen Nato-päätöksenteossa myös omia syitä ja vaikuttimiaan. Haaviston mukaan seuraavat asiat nousivat kuitenkin keskeisiksi valtioneuvoston keskusteluissa:

– Kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan helmikuussa 2022, todettiin, että aiemmin tehtyjä sopimuksia – kuten Minskin sopimuksia – ei enää noudateta ja tältä osin kansainvälinen järjestys on järkkynyt. Myös suomalaiset Etyjin tarkkailijat jouduttiin nopeasti vetämään pois konfliktialueelta.

– Pidettiin mahdollisena, että sotatapahtumat laajenevat, ja että jopa eurooppalaisen suursodan ainekset ovat pahimmassa tapauksessa olemassa, Haavisto toteaa.

Valtioneuvostossa keskusteltiin myös Ukrainan auttamisesta. Haaviston mukaan Suomi otti riskin päättäessään Ruotsin tavoin nopeasti ase- ja materiaaliavusta Ukrainalle. Jos avusta olisi aiheutunut Suomeen kohdistuvia negatiivisia toimia, Suomi olisi vastannut puolustuksestaan omin neuvoin.

– Nämä asiat johtivat siihen, että nopeasti alettiin selvittää Nato-jäsenyysmahdollisuuksia ja sen rinnalla turvalupauksia, joita Naton jäsenmailta voitaisiin Suomelle saada mahdollisen jäsenyysprosessin ajaksi. Turvalupauksia saatiinkin kevään 2022 aikana nopeasti.

– Jotkut Naton jäsenmaat olivat toiveikkaita että konfliktiin löytyisi kevään aikana neuvotteluratkaisu – esimerkiksi Istanbulin neuvotteluissa – mutta toivo tästä häipyi viimeistään Buchan verilöylyn kohdalla, Haavisto kertoo.

EUROPARLAMENTAARIKKO, Marinin hallituksen oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ei muista Donald Trumpin nousseen esiin Nato-jäsenyyden hakemista edeltäneissä hallituksen sisäisissä keskusteluissa.

– Trumpin nimeä ei muistaakseni missään vaiheessa edes mainittu sen kummemmin. Minulla ei ole mitään sellaista muistikuvaa, Henriksson kertoo Demokraatille.

Kun Venäjä hyökkäsi 24. helmikuuta, keskustelut pyörivät Henrikssonin mukaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Ukrainan sodan ympärillä.

– Keskusteltiin siitä, että miten Nato-prosessi saadaan mahdollisimman hyvin liikkeelle. Millään muulla hallituspuolueella kuin RKP:llä ei ollut alkuvaiheessa selkeää kantaa Nato-jäsenyyteen. Muiden puolueiden puheenjohtajien piti tehdä töitä omiensa kanssa.

– Se millaisia keskusteluja silloinen pääministeri Sanna Marin on käynyt demareiden sisällä, siitä minulla ei ole mitään sen kummempaa tietoa. Näissä meidän välisissä keskusteluissa tämä argumentti ei mielestäni noussut tai ainakaan en muista sellaista.

Henriksson viittaa Ruotsin Nato-jäsenyyshanketta käsittelevään Högt över havet -kirjaan (Maggie Strömberg ja Torbjörn Nilsson), jossa Trump sen sijaan mainitaan.

– Kirjassa tulee esille, että toimittaja (Anne) Applebaum oli kirjoituksissaan sanonut suoraan, ettei Trump tule välittämään Natosta. Trumpilla oli myös lausahdus, että Putin saa tehdä mitä tahansa niiden Nato-maiden kanssa, jotka eivät yllä kahden prosentin tavoitteeseen. Mutta en saa tästäkään kirjasta sellaista kuvaa, että Trump olisi ollut keskeisesti vaikuttamassa Nato-prosessiin.

– Suomen näkökulmasta oli tärkeätä, että saimme Nato-jäsenyyden niin pian kuin mahdollista riippumatta siitä, kuka Yhdysvalloissa oli presidentti.

SUOMEN ulkopoliittisen instituutin johtaja Hiski Haukkala oli Marinin hallituskaudella tasavallan presidentin kanslian kansliapäällikkö, joten hän seurasi avainasemasta ulkopoliittisen johdon toimintaa.

– En osaa mitenkään arvioida Sanna Marinin Trumpiin mahdollisesti liittynyttä ajattelua tai intentioita tuona aikana, enkä voi siten esittää arviota hänen mahdollisista ajatuksistaan, Haukkala toteaa Demokraatille.

Hän muistaa Trumpin liittyneen Suomen Nato-jäsenyysprosessiin lähinnä siinä valossa, jossa suurlähettiläs Mikko Hautala on kirjassaan kuvannut.

– Henkilökohtaisesti voin todeta, että pidin Yhdysvaltain tulevaan poliittiseen kehitykseen liittyvää epävarmuutta merkittävänä, mutta myös hankalasti arvioitavana tekijänä. Nostin tämän tekijän merkityksen myös omassa toiminnassani esiin, Haukkala kertoo.