Tällä viikolla Suomessa saavutettiin kunta-alalla erillissopimus palkkaohjelmineen. Palkkaohjelma takaa sopimuksen tekijälle palkankorotuksia yli yleisen linjan, mikä on herättänyt yksityisen puolen työmarkkinajärjestöissä suurta närää. Seuraukseksi ennakoidaan muun muassa palkkakilpailua ja turbulenttia työmarkkinasyksyä.

Entinen kokoomuksen kansanedustaja Laitinen-Pesola ei ymmärrä teollisuudesta ja vientialalta kuuluvaa kritiikkiä.

– Ihmettelen tätä keskustelua. Ihmettelen sitä, että ammattiyhdistysliike ja solidaarisuus ovat sanoina joskus sopineet yhteen, mutta tällä hetkellä tuntuu, että ei ihan hirveän paljon. Minä ymmärrän sen, että julkisella sektorilla tarvitaan tasokorjausta ja koulutettu hoitohenkilökunta tarvitsee sitä erityisesti myös hoitajapulan ratkaisuksi, hän sanoo Demokraatille kokoomuksen puoluekokouksessa Kalajoella.

– Joskus omana aikanani oli kertaalleen palkkaohjelma myös, 2000-luvun alkupuolella. Ei se minun muistaakseni tällaisia laineita nostanut. Minä ihmettelen, että mitä on tapahtunut. Yksityinen sektori tarvitsee julkisen sektorin palveluita. Se tarvitsee, että siellä ovat ammattilaiset tekemässä sitä. Miksei olla sitten valmiita siihen? Eihän me päästä koskaan tästä ongelmasta, jos joskus ei mennä myös sillä tavalla, että on jonkun vuoro korjata palkkaansa.

Tehyläinen ja superilainen hoitohenkilöstö on vielä kuntasovun ulkopuolella. Ne ajavat alan työntekijöiden palkkojen nostoa viiden vuoden aikana 3,6 prosenttia vuosittain normaalien sopimuskorotusten lisäksi.

Muulla kunta-alalla on turvalausekkeita ja sopimuksia, joiden mukaan nekin tarkastelevat sovittua uudestaan, mikäli Tehyn ja Superin puolesta neuvotteleva Sote ry saa neuvoteltua edukkaammat sopimukset.

Entinen Tehyn puheenjohtaja (1997-2013) sanoo ymmärtävänsä, että jokainen liitto tavoittelee oman jäsenistönsä etuja.

– Mutta joskus pitäisi olla hetki, että voidaan katsoa kokonaisuutta. Esimerkiksi Ruotsissa korjattiin hoitohenkilökunnan palkkoja niin, että sovittiin, että nyt sitä tasoa nostetaan. Muut suostuivat siihen. Täällä Suomessa ei ilmeisesti ole mahdollista, hän ihmettelee.

– Joskus on ollut sellainenkin järjestys, että niille jotka ovat olleet valmiita taistelemaan paremman palkan puolesta, se on suotu. Se on ollut sitten sille väelle, joka sen on taistellut. Yksityissektorillahan se menee suurin piirtein niin. Jos ajatellaan julkista puolta, Sote-ry:llä on oma sopimus. En ymmärrä, miksi se pitäisi levittää sitten koko julkiselle sektorille.

Toisaalta juuri näin kävi 2007, minkä Laitinen-Pesolakin mainitsee.

Hänen mielestään asiaa pitäisi kuitenkin kysyä Kuntatyönantajilta.

– Miksi se, joka sanoo koko ajan, että on liian vähän rahaa, levittää ne muille?

Laitinen-Pesola toteaa, että on monta syytä, miksi hoitohenkilöstö on ansainnut kunta-alallakin muita korkeammat palkankorotukset.

– Jatkuva muutos ja paine, jossa on eletty. On osoitettu se, että ilman koulutettua hoitohenkilöstöä ei tulla toimeen. On huutava pula väestä ja ihmisiä lähtee muualle töihin. Minusta senkin pitäisi herättää työnantaja. Palkka ei ole ainoa tekijä alan vetovoimassa, mutta jos alan vetovoima katoaa, sitten emme saa enää opiskelijoitakaan alalle. Nythän jo opiskelijoiden määrät ovat pudonneet, hän painottaa.

– Antakaa tasokorjaus hoitohenkilökunnalle, jotta he tuottavat teille laadukkaita palveluita jatkossa.

Laitinen-Pesola työskentelee nykyisin hankejohtajana Suomessa toimivien terveysteknologiayritysten edunvalvonta- ja vaikuttajajärjestö Sailab ry:ssä.