Alueen ääniharava oli raumalainen kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.) 2 583 äänellä. Voitto oli ylivoimainen, sillä Salonen ylitti ainoana kahdentuhannen äänen rajan.

– En osannut yhtään odottaa, millaista äänimäärää on tulossa. Kun joku kysyi, minkälaista äänimäärää odotat, sanoin ettei ole mitään käsitystä, koska ei voi suoraan verrata kunnallisvaaleihin eikä eduskuntavaaleihin. Kaikki mitä sieltä nyt tuli, oli kyllä itselleni yllätys. Olen kovin kiitollinen luottamuksesta, jonka olen saanut. Onhan se aika huikeaa nousta Raumalta olevana ehdokkaana koko listan ykköseksi, Salonen sanoo Demokraatille maanantaina.

Salonen ei ole ensimmäistä kertaa SDP:n ääniharavia. Kuntavaaleissa 2017 hän oli Rauman ykkönen ja eduskuntavaaleissa 2015 Satakunnan vaalipiirin ykkönen. Historian ensimmäisissä aluevaaleissa Salonen keräsi Satakunnan hyvinvointialueen kaikista hyväksytyistä äänistä yli 3 prosenttia, mikä on koko maan korkeimpia osuuksia.

– Demarien kannatus on perinteisesti Satakunnassa vahvaa. Vähän tietenkin mietin sitä, mikä perussuomalaisten vaalitulos Satakunnassa on, että vaikuttaako se jollain tavalla meidän menestykseen. Kuitenkin luotin siihen, että meillä oli tosi hyvä ehdokaslista ja paljon sosiaali- ja terveyspuolen sekä pelastustoimen ammattilaisia ehdolla, jotka ovat näiden asioiden parissa myös pitkään toimineet luottamushenkilöinä.

– Kun katsoi esimerkiksi Uuttamaata, missä vaalityötä tehtiin hyvin perinteiseen tapaan koronatilanteesta huolimatta, niin Satakunnan osalta avi oli tehnyt selväksi, että mitään, edes ulkovaalitilaisuuksia ei voi järjestää. Sillä tavalla tämä oli varmasti itsellenikin kovin paikka. Minäkin olen tottunut tekemään vaalityötä niin, että kohtaan ihmisiä. Viljasen Heidin (SDP:n kansanedustaja Kankaanpäästä) oli suunnitteilla, että lähdemme kiertämään ympäri Satakuntaa tammikuussa ja käydään jokaisessa kunnassa ja päästään ihmisten kanssa juttelemaan, mutta jouduimme perumaan kaikki suunnitelmat.

Asiakeskustelukin typistyi tätä myötä.

– Jos vaalityötä ja keskustelua ajattelee, mitä olisi voitu käydä, niin kyllä se jäi Satakunnassa tosi vähäiseksi. Kävimme valtakunnallisten linjojen mukaan yleiskeskustelua siitä, mistä näissä vaaleissa on kyse, mitä hyvinvointialue tarkoittaa ja mistä tulevat päättäjät tulee päättämään sekä siitä, tuleeko maakuntavero vai ei. Samoista teemoista, mistä valtakunnallisestikin pitkälti keskusteltiin. Kaikki tarkempi sisällöllinen keskustelu sosiaali- ja terveyspalvelujen sisällöistä tai esimerkiksi sijanneista, missä mitäkin palveluja annetaan, sellaista ei käyty.

Satakunta on kaikesta huolimatta edennyt hyvin uuden hyvinvointialueen valmisteluissa.

– Meillä on kyllä tehty hyvää pohjatyötä. Myös poliittiset puoluejärjestöt ovat käyneet keskustelua ja on hahmoteltu tulevaa lautakuntamallia ja tehty monia asioita jo valmistelutyön aikana. Satakunta etenee varmasti hyvin, kun myös uusi aluevaltuusto aloittaa.