Työryhmä esittää, että Yle-indeksi jäädytetään kolmeksi vuodeksi 2025-2027 ja yhtiön maksama arvonlisävero nousee pysyvästi kymmenestä prosentista 14 prosenttiin vuoden 2026 alusta.

Arvonlisäveron korotus leikkaa Ylen tuloja vuosittain noin 19 miljoonaa euroa. Käytännössä Ylen rahoitus on vuonna 2027 noin 47 miljoonaa euroa vähemmän kuin se olisi indeksikorotusten kanssa.

Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo tiedotteessa, ettei näin isoja leikkauksia Ylen toimintaan voida toteuttaa ilman vaikutuksia sisältöihin. Ahon mukaan Ylen rahoituksen leikkaus tarkoittaa sitä, että media-alalta katoaa jälleen merkittävä määrä työpaikkoja.

Samansuuntaisesti arvioi Ylen ohjelmatyöntekijät YOT ry.

– Leikkausten seuraukset osuvat väistämättä työhönsä vahvasti sitoutuneeseen Yleisradion henkilökuntaan ja laadukkaisiin ohjelmasisältöihin. Satojen ammattilaisten työpaikat ovat nyt vakavasti uhattuina. Muutokset näkyvät heikkenevänä palveluna, YOT kiteyttää tiedotteessa.

YHDISTYKSEN mukaan suomalainen kaupallinen media ei hyödy Yleisradion rahoituksen heikkenemisestä. Hyötyjät ovat YOT:n mukaan ulkomaisia mediajättejä.

YOT muistuttaa, että Yleisradion sisältöjen tekeminen on työvoimavaltaista käsityötä.

– Ilman osaavia työntekijöitä ei tule ohjelmia radioon, televisioon tai Areenaan eikä uutisia ja muita sisältöjä nettisivuille. Vaadimme, että irtisanomiset pidetään mahdollisimman pieninä ja säästöjä etsitään merkittäviltä osin muualta kuin henkilökunnasta.

YOT:n mukaan parlamentaarisen työryhmän lopputuloksen odottaminen ja kohta kaksi vuotta vellonut Yle-keskustelu on ollut yhdistyksen jäsenille raskasta aikaa.

– Toivottavasti Ylestä käyty keskustelu on lisännyt ymmärrystä Yleisradion merkityksestä suomalaiselle yhteiskunnalle, yhdistys toivoo tiedotteessa.

YHDISTYS on kuitenkin tyytyväinen siitä, että ratkaisu syntyi yhteisellä parlamentaarisella päätöksellä.

– Yleisradio on eduskunnan alainen yhtiö. On tärkeää, että ratkaisut yleisradiotoiminnasta tehdään pitkäjänteisesti mahdollisimman laajalla enemmistöllä, joka ylittää hallituksen ja opposition rajan. Tämä takaa Ylelle parhaat mahdollisuudet puolueettomaan ja poliittisista suhdanteista riippumattomaan toimintaan.

Journalistiliiton Ahon mukaan Suomi tarvitsisi johdonmukaisempaa ja pitkäjänteisempää mediapolitiikkaa, jotta kotimaisen median toiminta voidaan turvata.

– Tässä mielessä on hyvä, että Ylen rahoituksesta löytyi laaja sopu eduskuntapuolueiden kesken. Se on yksi tärkeä tae riippumattomalle yleisradiotoiminnalle

Ahon mukaan parlamentaarinen sopiminen olisi syytä kirjata periaatteena Yle-lakiin.

– Jos haluamme pitää huolta demokratiasta, meidän on pidettävä huolta riippumattomasta mediasta.

PARLAMENTAARINEN työryhmä velvoittaa Yleä kasvattamaan ulkoisten ostojensa määrää 15-20 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Journalistiliiton Ahon mukaan on hyvä, että päättäjät tunnistavat Ylen keskeisen roolin kotimaisen luovan alan tukijana ja ylläpitäjänä.

– On myös tärkeää, että päättäjät velvoittavat Yleä pitämään huolta työehdoista myös sen ulkoa ostamissa tuotannoissa, hän sanoo.

Kotimaisen median tulevaisuus on myös huoltovarmuuskysymys, Journalistiliitto muistuttaa.

– Mitä enemmän meihin suomalaisiin yritetään vaikuttaa esimerkiksi väärillä tiedoilla, huhuilla tai muilla ilkeyksillä, sitä enemmän tarvitsemme luotettavaa mediaa ja suomalaisten journalistien ammattitaitoa, Aho sanoo.