Lehti perusti tietonsa näkemäänsä työ- ja elinkeinoelämän virkamiesten arvioon, joka ei ole vielä julkinen.

Lakimuutoksen työllisyysvaikutus on todennäköisesti kokonaisuudessaan korkeintaan joidenkin satojen henkilötyövuosien suuruinen ja lakkoihin käytettyjen työpäivien määrä vähenisi 5-10 prosenttia. Suomen bruttokansantuotetta (BKT) lakko-oikeuden rajoitukset saattaisivat Helsingin Sanomien mukaan kasvattaa 10-40 miljoonaa eurolla, kun BKT on noin 270 000 miljoonaa euroa.

Työministeri Arto Satonen (kok.) kommentoi asiaa SAK:n Helsingissä järjestämän Tulevaisuus tänään -tapahtuman jälkeen Demokraatille.

Lakko-oikeuden rajoittamista on käsitelty Satosen asettamassa kolmikantaisessa työryhmässä. Nyt hän esittääkin toiveen, että kolmikantavalmistelu pysyisi kaikilta osin luottamuksellisena.

Satosen mukaan lakko-oikeuden rajaamisessa on kyse yritysten toimitusvarmuuden takaamisesta, investoinneista sekä siitä, että uudistuksia ole tehty vuosikymmeniin.

Hallitus on puuttumassa poliittisten mielenilmausten enimmäiskestoon rajaamalla ne vuorokauden mittaisiksi, tukilakkoihin sekä kiristämässä niin kutsuttujen laittomien lakkojen sakkoja.

JOS muun muassa työllisyys olisivat ministeriön arvion mukaan pienet, kysymys kuuluu, kannattaako juuri tässä asiassa aiheuttaa työmarkkinoille lisää ristiriitoja. Satonen vastaa, että voi kysyä myös, että miksi poliittisten lakkojen rajaaminen 24 tuntiin on niin iso kysymys, jos pidempiä ei ole pidettykään.

– Tämä on osa modernisoimista, että otamme tässäkin askeleita siihen suuntaan, mitä muissa Pohjoismaissa on tehty. Muutokset eivät ole dramaattisia. Mutta toki sen myönnän, että me haluamme päästä esimerkiksi kohtuuttomista suurista tukilakoista eroon. Tukilakot ovat jatkossakin sallittuja, mutta niiden pitää liittyä alkuperäiseen työriitaan, Satonen sanoo.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kuvaa lakko-oikeuden rajoittamisen vaikutuksia mitättömäksi.

– Eihän tällä lainsäädännöllä näitä ongelmia, joita hallitus sanoo ratkovansa, ratkota, Eloranta summaa Demokraatille.

Elorannan mukaan kolmikantatyöryhmässä on todettu poliittisista lakoista, että hallitus tekee sääntelyn ennakollisesti.

– Eli meillä ei tällä hetkellä ole mitään vaikkapa poliittisiin lakkoihin liittyvää yhteiskunnallista ongelmaa, jota pitäisi ratkoa. Mutta hallitus ennakoi, että heidän uudistuksensa saavat aikaa liikehdintää kansalaisissa ja sitä halutaan etukäteen tällä lainsäädännöllä suitsia, Eloranta näkee.

Hallituksen uudistuksista myös esimerkiksi sairaslomapäivän palkattomaksi tekemisen tai irtisanomisten helpottamisen työllisyysvaikutukset voidaan kyseenalaistaa. Eloranta näkeekin hallituksen esityksissä ideologisuutta.

– Niillä pyritään pönkittämään työnantajan määräysvaltaa työpaikoilla.

Kolmikantainen työrauhatyöryhmän työn on määrä olla valmis jo ensi viikolla.

– Se on sitten paketissa. Kun puhutaan, että voi vielä vaikuttaa, niin ei voi, se on valmis. Sitten paikallisen sopimisen työryhmä lähtee työskentelemään tiiviimmällä tahdilla, Eloranta huokaa.

AY-LIIKKEESTÄ on toivottu, että hallitus voisi edistää esimerkiksi henkilöstön edustuksen laajentamista suomalaisten yritysten hallinnossa.

Satosen mukaan tämä on asia, josta voidaan ilman muuta keskustella.

– Olettaisin, että palkansaajapuoli tuo tämän asian neuvottelupöytään ja sitten nähdään, miten siihen työnantajapuolella suhtaudutaan. Itse pidän sitä kyllä tärkeänä, että keskustelua pikemminkin syvennetään työnantajan ja työntekijöiden välillä.

Siihen, kuinka isoissa yrityksessä Suomessa voisi jatkossa olla henkilöstön edustus hallinnossa, Satonen ei lähde ottamaan kantaa.

Sitä Satonen ei pidä realistisena, että työntekijän myötämääräämisoikeutta, jossa riitatilanteissa asioita tulkittaisiin työntekijän edun mukaisesti, tarkasteltaisiin. Kyseessä on yleissitovuuteen vertautuva ison mittaluokan kysymys.

SAK:N järjestämä Tulevaisuus tänään -tapahtuma keräsi lauantaina väkeä Helsingissä keskustelemaan työmarkkinakysymyksistä.

Onko Suomen työmarkkinoilla enää yhdessä tekemisen meininkiä, kysyttiin paneelissa, jossa olivat keskustelijoina työministeri Arto Satonen (kok.), Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto, PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen ja Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen.

Aiheena olivat ennen kaikkea Orpon hallituksen kaavailemat sosiaaliturvan leikkaukset ja erilaiset työmarkkinoiden heikennykset.

Työministeri Arto Satonen sai ensimmäisenä vastattavakseen kysymyksen, miksi hallitus halusi ajaa tietoisesti kolarin hallituksen kanssa.

– Emme me ole halunneet mitään kolaria ajaa, vaan viedä asioita yhteisesti eteenpäin. Suomen taloustilanne on oikeasti vakava, Satonen totesi ja tiivisti kysymyksen olevan siitä, onko Suomi jatkossa enää hyvinvointiyhteiskunta.

Kun Satonen sanoi, että käytännössä kaikki, mitä hallitus esittää, on hyvin pitkälle Ruotsissa toteutettu, hän sai yleisöltä reaktiona vastalauseita ja buuausta. Niitä kuultiin useamminkin. Kerran yleisön joukosta näytettiin jopa keskisormea.

Satonen kommentoi medialle tilaisuuden jälkeen, ettei pitänyt reaktiota kovin yllättävänä tai voimakkaana.

– Totta kai minä ymmärrän sen, että se on vähän miltä kannalta asioita katsoo, mutta hallitus joutuu katsoman kokonaisuuden näkökulmasta, hän sanoi.

PANEELISSA Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto yhtyi Satosen kantaan Suomen julkisen talouden ongelmista. Hän totesi, että Suomessa on ollut pitkä pysähtyneisyyden aika työlainsäädännön kehittämisessä. Tässä myös työmarkkinaosapuolet ovat epäonnistuneet, niiden pitäisi pystyä uudistamaan yhdessä työelämää ja myös esittämään vaihtoehtoisia ratkaisumalleja.

PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen ihmetteli, että työelämäheikennyksiä perustellaan julkisen talouden säästöillä, kun työelämäheikennyksillä ei hänen mielestään ole juurikaan vaikutuksia julkiseen talouteen eikä myöskään työllisyysvaikutuksia. Siksi ne vaikuttavat hänestä puhtaasti ideologiselta. Hän nosti esimerkkinä ilmaan lakko-oikeuden heikentämisen.

Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen piti hallituksen aikeita talouden tasapainottamisesta yksipuolisena ja oli samaa mieltä Rönni-Sällisen kanssa työelämäheikennysten ideologisuudesta.

Kimmo Palonen, Annika Rönni-Sällinen, Tuomas Aarto ja Arto Satonen juontajien välissä SAK:n tentissä. Kuva: Johannes Ijäs