Satonen oli pyytänyt Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtajaa Katarina Murtoa ja sosiaali-, terveys- ja kasvatusalojen ammattijärjestö Tehyn puheenjohtajaa Millariikka Rytköstä selvittämään, miten palkansaajajärjestöt saataisiin takaisin yhteiseen neuvottelupöytään työnantaosapuolen kanssa niin kutsutusta vientivetoisesta palkkamallista. SAK jätti aikoinaan työmarkkinamallipöydän ja vaati laajempia neuvotteluja työmarkkina-asioista.

Murto ja Rytkönen raportoivat käymistään keskusteluista viime viikon lopulla Satoselle. Tämän jälkeen Satonen ja Eloranta ovat olleet yhteyksissä.

– Me olemme taustakeskusteluja käyneet sekä puhelimitse, että tapaamisilla (Satosen) kabinetin suuntaan asiantuntijatasolla ja muutoinkin.

Mistään neuvotteluprosessista ei siis ole kyse, vaan SAK:n ja ministeriön välisestä kahdenvälisestä mielipiteiden vaihdosta.

Taustakeskustelut eivät liity vain vientimalliin.

– Mehän olemme pitäneet esillä työrauhaa ja paikallista sopimista työmarkkinamallin neuvottelujen ehtona tai lähtökohtina. Niitä on käyty läpi ja totta kai nyt perjantaina perustuslakivaliokunnan lausunto myös omalta osaltaan antoi siihen emmeitä, mitä sieltä mahdollisesti tulee. Näistä on taustalla vähän keskusteltu.

Perustuslakivaliokunta sai perjantaina valmiiksi lausuntonsa työtaisteluoikeuden rajoittamista koskevasta lainsäädännöstä.

Näyttäisikö siltä, että hallitus saattaisi tulla vastaan paikallisessa sopimisessa ja työrauhalainsäädännössä?

– Se nyt jää tässä nähtäväksi, Eloranta toteaa ja muistuttaa, että työrauhalainsäädäntö on etenemässä jo eduskunnan mietintövaliokunnassa eli tässä tapauksessa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa.

Paikallisen sopimisen lakimuutokset taasen ovat lausuntokierrokselle, joka päättyy pian.

Ensi viikolla on myös hallituksen kehysriihi, minkä jälkeen SAK:n hallitus on koolla 18. huhtikuuta.

– Silloin varmaan ollaan viisaampia kokonaisuuden kanssa.

Eloranta sanoo, että SAK:n näkökulmasta olisi hyvä, että työrauhalainsäädäntöä palautettaisiin paikoitellen uudelleen valmisteluun. SAK:ssa närästävät muun muassa työntekijöiden lakkosakko ja tukilakkojen rajoittaminen.

Hallituksen esityksessä ehdotettiin, että työntekijä, joka jatkaa työntekijäyhdistyksen toimeenpanemaa tuomioistuimen tuomiossa lainvastaiseksi todettua työnseisausta sen jälkeen, kun työnantaja on ilmoittanut hänelle tuomiosta, on velvollinen maksamaan työnantajalleen hyvitystä 200 euroa.

Perustuslakivaliokunta totesi lausunnossaan, että sääntely tuomiosta ilmoittamisesta jää laissa liian väljäksi ja sitä tulee täsmentää. Lisäksi valiokunnan mukaan edellytyksiä työnantajan mahdollisuudelle kuitata hyvitys työntekijän palkasta on täydennettävä. Nämä muutokset valiokunta näki edellytyksenä tavallisen lainsäätämisjärjestyksen käyttämiselle.

Valiokunta kiinnitti huomiota myös muun muassa siihen, että sallittujen ja kiellettyjen myötätuntotyötaistelujen rajanveto muodostuisi vaikeaselkoiseksi ja tulkinnanvaraiseksi. Muutokset tähän eivät kuitenkaan ole edellytyksenä tavallisen lainsäätämisjärjestyksen käyttämiselle.

– Tottakai me olisimme lakkosakkoasiassa toivoneet myös ammattiosastojen sakkojen alarajan alentamista, mutta siihenhän perustuslakivaliokunta ei ottanut millään tavalla kantaa. Se on tietysti meille vähän pettymys, mutta näin se nyt on, Eloranta sanoo.

Hallituksen esityksen mukaan laittomista lakoista langetettavien sakkojen enimmäismäärä olisi jatkossa enintään 150 000 euroa ja vähintään 10 000 euroa. Nykyisin hyvityssakolle ei ole alarajaa, yläraja on 31 900 euroa.

SAK:N puheenjohtaja Eloranta ei lähde ennakoimaan, mitä on luvassa hallituksen budjettiriihen jälkeen, voisivatko kyseeseen tulla esimerkiksi uudet työtaistelutoimenpiteet. Pitkään jatkuneet lakot päättyivät viime viikon alussa.

– Tässä kuitenkin nyt vielä näitä keskusteluja käydään. Katsotaan, mihin tämä kehittyy sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa työrauhan osalta että paikallisen sopimisen kysymyksissä, joissa lausuntokierros on vielä käynnissä tämän viikon loppuun.

Vaikuttaako siltä, että hallitus olisi nyt jotenkin eri mielellä liikkeellä paikallisen sopimisen ja työrauhan suhteen?

– Ainakin he toivovat vahvasti, että vientimallista pystyttäisiin aloittamaan neuvottelut. Jos se on heille arvokas asia, varmaan he sitten pohtivat sitä, miten he pystyisivät meidät saamaan siihen mukaan. Mutta se, kuinka pitkälle se tahto sitten riittää, jää nähtäväksi.

Eloranta ei lähde arvioimaan, voisiko SAK lähteä vientimallineuvotteluihin mukaan.

– Arvioidaan sitten, kun on asiat pöydässä. Monia asioita varmaan täytyy vähän selvitellä puolin ja toisin.

HALLITUS saattaa olla tekemässä leikkauksia myös työeläkkäiseen. SAK reagoi eilen asiaan tiedotteella varoittaa Orpon-Purran hallitusta kajoamasta niihin kehysriihessä.

Työmarkkinakeskusjärjestöt aloittivat hallituksen pyynnöstä viime syksynä keskinäiset neuvottelut eläkeuudistuksesta. Tavoitteena on tehdä tammikuun 2025 loppuun mennessä yhteinen esitys, joka pitkällä aikavälillä vahvistaisi julkista taloutta miljardilla eurolla.

– Hallitusohjelman eläkekohdassa lukee, että hallitus toteuttaa mainitut pitkän aikavälin säästöt joka tapauksessa. Mutta se on tilannut järjestöiltä esityksen, miten tavoitteeseen voidaan päästä. Jos hallitus nyt puuttuu keskeneräiseen prosessiin kehysriihipäätöksin, se olisi törkeä välistäveto. Sillä voi olla isoja ja hallituksen kannalta ei-toivottuja seurauksia, Eloranta jyrähti eilisessä SAK:n tiedotteessa.

Demokraatille Eloranta toteaa, että olisi kovin onnetonta, jos pääministerin toimeksiannolla käynnistetty prosessi vesitettäisiin tai sitä hankaloitettaisiin merkittävästi, jos hallitus tekee välissä jonkin oman operaationsa myös jo neuvottelupöydällä oleviin eläkeasioihin.

– Siitähän tässä on kysymys, Eloranta sanoo, vaikka lisääkin, että totta kai työeläkeasiat ovat lakisääteisiä asioita ja viime kädessä lait säätää eduskunta.

– Mutta tähän asti ainakin on myös hallituksen suunnalta todettu, että työmarkkinajärjestöt miettivät tätä sisältöä ensisijaisesti. Toivottavasti sitä myös kunnioitettaisiin.

Eloranta painottaa, että työmarkkinajärjestöjen saadessa toimeksiannon eläkeuudistuksesta ei ollut puhetta, että hallitus tekee eläkeneuvottelujen aikana omia liikkeitään samoissa sisällöissä.

Voivatko hallituksen omat liikkeet jopa kariuttaa eläkeneuvottelut?

– En lähde sitä ennakoimaan, mutta eivät ne ainakaan helpota niitä.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen…

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

TYÖMINISTERI Arto Satonen on ollut myös aktiivinen Suomen Yrittäjien (SY) suuntaan.

– Keskusteluja on käyty. Katsotaan nyt sitten, mihin ne johtavat, SY:n toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen toteaa.

Varsinaista tapaamista ei kuitenkaan ole ollut.

Pentikäisen mukaan ministeriön suunnasta ei ole tullut mitään erityisiä toiveita SY:lle.

– Tilannetta on käyty läpi.

Pentikäinen muistuttaa, että ministerin ja ministeriön kanssa on jo pidemmän aikaa käyty keskusteluja.

– Sitä samaa keskustelua on jatkettu. Nyt pääasiallisesti on keskusteltu paikalliseen sopimiseen liittyvästä kokonaisuudesta.

Pentikäinen ei osaa arvioida, voisiko SAK:n kanssa löytyä yhteistä pohjaa paikallisesta sopimisesta.

– Ei se varmaan mahdotonta ole, vaikea sanoa.

PAIKALLISESSA sopimisessa SAK:ta hiertää eritoten se, ettei luottamusmiehen asemaa saisi heikentyä, kun sopimista laajennetaan järjestäytymättömään kenttään.

Pentikäinen ei halua kommentoida yksityiskohtia, olisiko SY:llä mahdollisuus tulla tässä SAK:n näkemyksiä vastaan.

– Meille tietyt lähtökohdat ovat tärkeitä. Yksi on se, että sopimisen kiellot poistuvat. Toinen on, että sopiminen on mahdollista luottamusmiehen, -valtuutetun tai koko henkilöstön kanssa sekä se, että ihmiset ovat sopimisessa yhdenvertaisessa asemassa. Eli ei ole mitään työelämän kastijärjestelmää työpaikoilla. Näistä lähtökohdista varmaan on löydettävissä erilaisia ratkaisuja, joita nyt sitten mietitään.

Työntekijän 200 euron lakkosakon välttämättömyyttäkään Pentikäinen ei halua lähteä puntaroimaan, koska se on eduskunnan harkinnassa.

– Sellaistahan ei tähän asti ole ollut.

Ensi viikolla on kehysriihi. Sen jälkeen kokoontuu SAK:n hallitus. Mitä ennakoit, että seuraa, nähdäänkö uusi lakkokierros?

– Kyllä minun mielestäni tässä on mahdollista löytää jokin ratkaisu, jolla päästäisiin eteenpäin. Toivon, että uutta lakkokierrosta ei tule. Siitähän ei ollut kenellekään mitään hyötyä, ainakaan yrityksille tai niiden työntekijöille. Toivotaan, että ne pystytään välttämään. Mutta onhan se selvää, että kehysriihi ja sen päätökset tuovat tähän omat vivahteensa.

Onko tässä isossa kuvassa kyse siitä, että hallitus vie muutokset läpi ja kaikki nämä puheet, yhteydenotot ja keskustelut ovat kuitenkin kehällistä?

– Kyllä minun mielestäni näihin esityksiin liittyy paljon asioita, jotka ovat joko vähän auki tai joihin pitää löytää joitakin ratkaisuja. Minun käsittääkseni nämä keskustelut ovat ihan vakavia ja tärkeitä ja niillä on vaikutusta. En mitenkään halua vähätellä niitä.

SAK:n ja Satosen käymistä keskusteluista uutisoi ensimmäisenä Iltalehti.