Politiikka
12.10.2023 15:59 ・ Päivitetty: 12.10.2023 15:59
Satonen uudesta 200 euron seuraamuksesta: ”Ei voi jatkaa laitonta toimintaa ilman, että tulee jokin rangaistus”
Hallituksen nimittämä kolmikantainen työrauhalainsäädäntöä käsitellyt työryhmä sai tänään työnsä päätökseen.
Työryhmän puheenjohtaja, valtiosihteeri Timo Jaatinen esitteli työn tuloksia medialle. Niin palkansaajapuoli kuin työnantajapuoli on jättämässä eriäviä mielipiteitä paperiin.
Liitoista esimerkiksi Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n reaktio työryhmän lopputulokseen oli tyly. AKT:n mukaan työrauhalainsäädännön muuttaminen puuttuu ihmisten perusoikeuksiin eli yhdistymisvapauteen ja siihen kuuluvaan työtaisteluoikeuteen. Koko lakihankkeen perusta nähdään ideologiseksi ja noudattavan elinkeinoelämän toiveita.
Työryhmä muun muassa rajaisi poliittisten työtaistelujen kestoa sekä tukilakkoja. Poliittinen lakko saisi kestää enintään 24 tuntia, muut poliittiset työtaistelutoimenpiteet, kuten ylityö- ja vuoronvaihtokielto, voisivat kuitenkin kestää enintään 2 viikkoa.
Satosen mukaan tässä on tultu hallitusohjelmaan nähden vastaan, sillä hallitusohjelmassa lukee ykskantaan, että ”poliittisen työtaisteluoikeuden käyttöä rajoitetaan enintään yhden vuorokauden mittaisiin mielenilmaisuihin”.
Työministeri Arto Satonen (kok.) työryhmän kannasta tukilakkoihin Demokraatille, että myötätuntotaisteluissa eli tukilakoissa pitää aina turvata yhteiskunnan elintärkeät toiminnot.
– Se on perälauta. Niitä ei voi mikään tukilakko vaarantaa.
AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko on arvioinut aiemmin hallituksen tavoittelevan poliittisesti esimerkiksi sitä, että satamissa ei lähdettäisi enää tukityötaisteluihin lainkaan.
– Ei, vaan tukilakkojen pitää olla suhteessa työriitaan. Se on eri asia, jos on yksittäisen yrityksen ja sen työntekijöiden välinen työriita, jota AKT lähtee tukemaan tukilakolla ja se kohdistuu vain sen yrityksen tavaraliikenteeseen kuin se, että pistetään koko satama kiinni. Eli tämä ensimmäinen vaihtoehto on mahdollinen, mutta ei toinen, koska silloin yhteiskunnan elintärkeät toiminnot olisivat uhattuina. Sitä ei varmaan tällaisessa turvallisuustilanteessakaan kukaan halua, Satonen tulkitsee rajausta.
AKT:ssä on nähty, että seurauksena työehtojen heikkeneminen ainakin joillakin aloilla.
Satonen painottaa, että yksityiskohdat selventyvät lausuntokierroksen jälkeen. Hän lisää, ettei hallituksen esitystäkään vielä ole.
TYÖRYHMÄN esityksen mukaan työehtosopimuksen voimassaoloaikana vallitsee niin sanottu työrauha, jonka aikana ei saisi toimeenpanna myötätuntotyötaistelua, jos siitä aiheutuvat vahingolliset seuraukset olisivat ilmeisessä epäsuhteessa tavoiteltavaan päämäärään nähden.
Jos työehtosopimus taasen ei ole voimassa, edellä mainittu rajoitus koskee vain tilanteita, joissa tuettavan työtaistelun tarkoituksena ei ole työehtosopimuksen solmiminen.
Työryhmä esittää myös muun muassa, että työntekijälle voitaisiin jatkossa määrätä 200 euron suuruinen hyvitysseuraamus, jos tämä jatkaa työtaistelua, jonka tuomioistuin on katsonut lainvastaiseksi. Moni on hämmästellyt, miten tällaista perintää voitaisiin suorittaa.
Satonen kuitenkin uskoo, että uudistus on toimeenpanokelpoinen.
– Ensinnäkin lakko pitää tuomita laittomaksi. Jos lakko silloin loppuu, kukaan ei saa mitään seuraamusta. Jos laittomaksi tuomittua lakkoa jatketaan, silloinhan jokainen tietää, että lakko on laiton. Silloin voi tulla hyvitysseuraamus, mutta sekin edellyttää sitä, että työnantajan pitää hakea päätös vielä oikeudesta.
Satonen painottaa termejä: kyseessä ei olisi sakko työntekijälle vaan hyvitysseuraamus, joka maksetaan työnantajalle.
– Ajatuksenahan ei ole se, että 200 euron hyvitysseuraamus realisoituisi kovin usein. Mutta totta kai, jos tiedetään, että ollaan laittomassa lakossa, pitäähän siitä seurata jokin rangaistus. Ei voi jatkaa laitonta toimintaa ilman, että tulee jokin rangaistus. Ihan olennainen asia on, että hyvitysseuraamus tulee vasta sen jälkeen, kun lakko on tuomittu laittomaksi. Tässä on liikkunut sellaistakin tietoa, että työntekijä voisi saada tietämättään hyvitysseuraamuksen. Näinhän se ei ole, Satonen sanoo.
Myös laittomasta työtaistelusta seuraavaa ammattiosastojen hyvityssakkoa korotettaisiin. Jatkossa hyvityksen määrä olisi vähintään 10 000 euroa ja enintään 150 000 euroa. Nykyisin hyvityssakolle ei ole alarajaa ja yläraja on 31 900 euroa.
Hallitusohjelmaan nähden työryhmän esityksessä on tässäkin pieni loivennus, sillä työryhmän mukaan hyvityssakko voitaisiin erityisestä syystä tuomita vähimmäismäärää pienempänä
tai jättää tuomitsematta kokonaan. Satosen mukaan sakko ei saisi vaarantaa ammattiosaston toimintaa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.
