Työmarkkinatilanne on ollut tulehtunut ja hallituksella saattaisi mediatietojen mukaan olla mahdollisuus tulla SAK:ta vastaan paikallisen sopimisen kysymyksissä. SAK ei ole vielä linjannut mahdollisista työtaistelutoimien jatkosta, vaan se haluaa nyt katsoa, mitä Satosella on kerrottavana.

Elorannan mukaan SAK on valmis neuvottelemaan työmarkkinamallista, mutta se edellyttää myös työrauhakysymysten ja paikallisen sopimisen huomioimista. Tässä kannassa SAK on ollut jo pitkään.

Arto Satosen huomiset tapaamiset eivät rajoitu vain SAK:n tapaamiseen, vaan ministeri tapaa myös muita osapuolia erikseen. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kertoo Demokraatille, että hän ja työmarkkinajohtaja Janne Makkula tapaavat myös Satosen huomenna iltapäivällä.

Pentikäinen toteaa myös, että Satosen tapaamisessa on kyse siitä, että ajankohtaista tilannetta perataan.

Onko kyse erityisesti paikallisesta sopimisesta?

– Oletan, että siitä puhutaan.

Onko tiedossa, mihin hallitus pyrkii? Entä mihin Suomen Yrittäjät pyrkii?

– Me tietysti tiedämme, mikä meidän käsityksemme ja tilannearviomme on. Hallituksen osalta käsitys lienee se, että se etsii tapaa, jolla hallitusohjelmaan kirjatut asiat saadaan toteutettua. Se on tietysti se, mitä mekin haluamme. Kaikki tietävät, että on paljon yksityiskohtia, joista voi käydä keskustelua ja joilla voi olla eri tahoille merkitystä, Pentikäinen sanoo.

– Uskon, että huomenna keskustellaan siitä, millä tavalla hallitusohjelmaan kirjattu tavoite on toteutettavissa, sekä siihen liittyvistä yksityiskohdista, hän summaa.

Näyttääkö siltä, että hallitus on ehkä jollakin tasolla perääntymässä, jotta lakot saataisiin loppumaan?

– En osaa sitä arvioida, mutta totta kai hallitus kuten kaikki toivovat, että lakot loppuvat. Niistähän ei ole hyötyä kenellekään.

SAK on pitänyt paikallisen sopimisen osalta esillä vaadetta, jonka mukaan luottamusmiehen pitäisi olla ensisijainen henkilöstön edustaja myös järjestäytymättömissä yrityksissä.

Pentikäinen vastaa SY:n lähtökohdan olleen, että ihmisten pitää olla myös työpaikkasopimisessa yhdenvertaisessa asemassa.

– Mitään vähemmistödiktatuuria ei voi työpaikoille tulla, vaan kyllä henkilökunnan pitää pystyä päättämään, kuka heitä edustaa.

SAK katsoo myös, että luottamusmiehen on paikallista sopimusta neuvoteltaessa edustettava koko yrityksen henkilöstöä myös silloin, jos ainoastaan osa työpaikan työntekijöistä on ammattiliiton jäseniä. Jos työpaikalla ei ole valittua luottamusmiestä, SAK olisi kuitenkin valmis hyväksymään henkilöstön edustajaksi myös liittoon kuulumattoman luottamusvaltuutetun tai koko henkilöstön yhdessä.

Pentikäinen toteaa hallitusohjelman lähtevän siitä, että sopija voi olla joko luottamusmies, luottamusvaltuutettu tai koko henkilöstö.

– Siinä, mihin kussakin yrityksessä päädytään, on monta vaihtoehtoa ja tapaa. Mutta kuten aiemmin totesin, meidän luovuttamaton lähtökohtamme on, että ihmisten pitää olla työpaikoilla yhdenvertaisessa asemassa. Henkilöstön edustaja pitää valita niin, että kaikki voivat tasapuolisesti osallistua valintaan tai tulla valituksi. Tämä on myös yrittäjille tärkeä näkökulma. He eivät halua, että heidän työpaikoillaan on kahden kastin väkeä, Pentikäinen sanoo eikä halua mennä sen enempää paikallisen sopimisen yksityiskohtiin, joista voisi olla keskusteluvalmiutta.

SAK on vaatinut järjestäytymättömiin yrityksiin osalta paikalliseen sopimisessa myös yleistä kohtuullisuussäännöstä eli vain työntekijöiden etuja heikentävä paikallinen sopimus olisi mitätön.

– Tämähän käytännössä tekee sopimista tyhjäksi. Emme me sitä ymmärrä, Pentikäinen kuittaa.

PÄÄMINISTERI Sipilän (kesk.) kaudella Suomen Yrittäjät kantoineen joutui pettymään paikallisen sopimisen edistämisessä. Heidän toivomansa malli ei mennyt läpi ja uudistus kaatui.

Herääkin kysymys, onko SY:ssä kokemus jälleen, että hallitus voisi olla pettämässä heidät.

– Ei minulla ole sellaista oloa. Kyllä hallitus on nyt etenemässä määrätietoisesti tässä asiassa ohjelmansa mukaisesti. Mutta siellä on tietysti yksityiskohtia ja asioita, joista varmasti pystyy käymään keskustelua. Tässä on tärkeä muistaa se, että hallitusohjelmassa asiat on kirjattu melko lyhyesti. Kun eduskunta käsittelee lakiesitystä perusteluineen, syntyy huomattavasti paksumpi pumaska papereita ja moniin yksityiskohtiin etsitään prosessissa vastauksia. Siitähän lain valmistelussa on kysymys. Totta kai me haluamme sellaisen mallin, joka toimii kaikissa yrityksissä.

Pentikäinen painottaa näkemystään siitä, mihin paikallisen sopimisen edistäminen perustuu.

– Sillä haetaan kilpailukykyä yrityksiin, joustavuutta ja mahdollisuuksia menestyä, jotta voidaan maksaa enemmän palkkoja ja palkata enemmän ihmisiä töihin. Asiaa pitää lähestyä sitä kautta, että suomalaisille kansainvälisessä kilpailussa toimiville yrityksille yritetään löytää keinoja menestyä. Kokonaisuuden pitää antaa näitä työkaluja eikä viedä niitä.

SAK puolestaan pelkää, että hallituksen kaavailema paikallisen sopimisen malli johtaa nykyistä pienempiin palkkoihin ja romuttaa lopulta yleissitovuutta.

PENTIKÄINEN ei vaikuta kiistävän sitä, etteikö Suomen Yrittäjilläkin olisi jotakin neuvotteluvaraa paikallisen sopimisen käytäntöihin liittyen.

Onko tulkittavissa niin, että teillä on neuvotteluvaraa SAK:n suuntaan, jotta lakot loppuisivat?

– En minä halua lähteä mitään tulkitsemaan. Huomenna on näitä keskusteluja ja minä toivon, että lakot loppuvat ja asiat etenevät.

Pentikäinen ei osaa ennakoida, miten prosessi jatkuisi Satosen huomisen tapaamiskierroksen jälkeen.

– Nythän paikallisen sopimisen paketti on lausunnoilla. Kun lausunnot ovat tulleet, hallitus viimeistelee esityksensä eduskunnalle. Varmaan erilaisia huomioita pystytään itse kukin kertomaan omissa lausunnoissamme.

Pentikäinen ei osaa myöskään arvioida, voisiko huominen Satosen kierros olla avain työmarkkinatilanteen laukeamiseen.

Hän sanoo kuitenkin näkevänsä ilmassa sellaisia tekijöitä, jotka puoltavat lakon loppumista.

– Ensinnäkin lakosta ei ole mitään muuta kuin vahinkoa yrityksille ja palkansaajille. Toiseksi uuden työrauhasääntelyn voimaantulo lähenee. Kolmanneksi on myös kaikkien, myöskin palkansaajien ja ammattiliittojen etu, että Suomessa sopimista voidaan harjoittaa työpaikoilla ja yrityksissä nykyistä enemmän. Näen tekijöitä, jotka puoltavat sitä, että asiassa päästäisiin eteenpäin.

SAK:lla tuntuu olevan eniten joustonvaraa suhtautumisessa hallituksen aikeisiin rajoittaa poliittisia lakkoja. Sen sijaan hallituksen rajoitukset tukilakkoihin ja lakkosakot närästävät enemmän. Hallitus antoi esityksen työrauhalainsäädännön muutoksista eduskunnalle viime kuussa.

Pentikäinen muistuttaakin, että työrauhasäätely on eduskunnan harkinnassa. SY:n toive on, että poliittisia lakkoja rajoitettaisiin kaavailtua enemmän eikä tukilakkoihinkaan tehdyt rajaukset aivan tyydytä.

TYÖMINISTERI Satonen on jo tavannut Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) jäsenliittojen edustajia.

EK:n työelämäasioista vastaavan johtajan Ilkka Oksalan mukaan ministerin ovat jo tavanneet tai huomenna tapaamassa Paltan, Kaupanliiton, Teknologiateollisuuden ja Kemianteollisuuden edustajat. Sitä mitkä liitoista Satosen ovat jo tavanneet, Oksalan ei osaa sanoa. EK ei ole keskusjärjestönä menossa erikseen ministerin pakeille.

– Meillä on huomenna näiden liittojen kanssa palaveri, Oksala kommentoi.