Politiikka
12.5.2019 08:43 ・ Päivitetty: 12.5.2019 08:43
Satu Taavitsainen: “Jos ei ole suomalaista maanviljelijää, ei ole suomalaista ruokaakaan”
Suomen EU-liittymissopimuksessa on Itä- ja Pohjois-Suomelle kirjattu erityisasema, joka perustuu meidän harvaan asutukseen, pitkiin etäisyyksiin ja kylmän ilmaston aiheuttamaan pysyvään kilpailukykyhaittaan. Rahoitus on kuitenkin kaventunut vuosien saatossa, huomauttaa SDP:n eurovaaliehdokas Satu Taavitsainen.
“Kun Itä-Suomi voi hyvin, niin koko Suomi voi hyvin”, näin on todettu monella suulla. Itä- ja Pohjois-Suomi tuottaa huomattavan osan Suomen kansantaloudesta, sillä meillä valmistetaan ja meiltä viedään muun muassa metsätalouteen liittyviä tuotteita sekä palveluja. Omassa maakunnassani Etelä-Savossa metsä kasvaa Suomen parhaiten. Omassa kotikaupungissani Mikkelissä on Euroopan suurin vaneritehdas, joka työllistää noin 600 ihmistä.”
En vähentäisi metsähakkuita, koska puun käyttö on tärkeä työllisyydellemme ja ihmisten toimeentulolle Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Taavitsainen kirjoittaa blogissaan, että Itä- ja Pohjois-Suomessa on haasteita, jotka liittyvät väestön ikääntymiseen ja väkiluvun laskuun, työttömyyteen ja toisaalta työvoimapulaan sekä julkisten palvelujen saatavuuteen maaseudulla.
“Tilannettamme saa parannettua kunnostamalla tie- ja rautatieyhteyksiä, lisäämällä koulutuspaikkoja sekä avaamalla Venäjälle uusi rajanylityspaikka Parikkalaan. Näihin tarvitsemme rahaa sekä EU:lta että Suomen valtiolta. Itä- ja Pohjois-Suomelle sovittu asema pitää tuottaa positiivista erityiskohtelua rahoituksessa.”
Taavitsainen sanoo, että metsien hakkuut pitää toteuttaa niin, että samalla kasvatetaan hiilinieluja puuston parempana kasvuna tai peltomaana.
“En vähentäisi metsähakkuita, koska puun käyttö on tärkeä työllisyydellemme ja ihmisten toimeentulolle Itä- ja Pohjois-Suomessa. EU:n metsä- ja hiilinielupolitiikassa Suomella on osaamista annettavanaan metsien vastuullisessa hoidossa.”
Lisää aiheesta
Euroopan komissio on esittänyt maatalous- ja koheesiotukien leikkaamista Iso-Britannian eron aiheuttaman muutoksen vuoksi.
“Suomen pitää vielä tiukasti neuvotella maataloustukien summasta, sillä jos ei ole suomalaista maanviljelijää, ei ole suomalaista ruokaakaan. Iso-Britannian EU-eroa ei saa maksattaa suomalaisilla maanviljelijöillä. Kyse on myös huoltovarmuudestamme.”
Maatalous- ja koheesiotukien saaminen tulee Taavitsaisen mielestä kytkeä siihen, noudattaako maa EU:n yhteisiä arvoja ja erityisesti oikeusvaltion periaatteita.
“Jos havaitaan rikkomuksia, niin tukia pitää voida näiltä mailta karsia. Tukirahojen käytössä joissakin EU-maissa on myös esiintynyt holtittomuutta, eikä varojen käyttöä ole pystytty kunnolla valvomaan.”
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.