“Havahduimme Venäjän etupiiriajattelun voimistumiseen viime vuoden lopulla. Sotilaallinen liittoutumattomuus ei Venäjän mukaan enää ollutkaan kiinni Suomen ja Ruotsin omasta vapaasta tahdosta. Totesin jo uudenvuodenpuheessani, että on tiedettävä ”milloin kiiruhtaa, milloin malttaa”.”

Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa helmikuun lopulla. Keväällä sekä Suomi että Ruotsi päättivät jättää Nato-hakemuksen. Nyt jo 23 maata kolmestakymmenestä on ratifioinut hakemuksen.

“Paljon parjattu, ”Nato-optioksikin” kutsuttu linja, jonka mukaan Suomi säilyttää mahdollisuuden hakea Nato-jäsenyyttä, on osoittanut käyttökelpoisuutensa. Juuri tuota mahdollisuuttahan me nyt käytämme. Kiiruhtaen”, presidentti sanoo.

“Turkin toukokuussa esittämät vaatimukset olivat vähällä pysäyttää koko Nato-jäsenyysprosessimme etenemisen. Madridissa pääsimme lopulta ratkaisuun, joka mahdollisti jatkon. Suomi pitää osaltaan kiinni siitä, mistä on yhdessä Ruotsin ja Turkin kanssa sovittu. Tämän teemme noudattaen omaa lainsäädäntöämme ja kansainvälisiä sopimuksia.”

“Tiiviimpää turvallisuusyhteistyötä koskeva keskustelu Turkin ja Ruotsin kanssa jatkuu virkamiesten kesken vielä ennen kuun vaihdetta. Aika näyttää, milloin Turkki on valmis etenemään oman ratifiointinsa kanssa.”

PRESIDENTIN mukaan Nato-jäsenyys ei tarkoita, että voisimme laiminlyödä omaa kansallista puolustustamme.

“Päinvastoin. Suomen jäsenyys kaksinkertaistaa Naton tähänastisen Venäjän-vastaisen rajan. Sekä Suomen että koko Naton kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että Suomi huolehtii myös jatkossa ensisijaisesti oman alueensa puolustamisesta.”

Sota Ukrainassa jatkuu, mutta myös koko maailmantilanne on presidentin mukaan yhä huolestuttavampi.

“Nyt Ukrainaan rajautuva sota voi levitä laajemmalle. Maailmassa voi puhjeta myös muita konflikteja, jotka kilpailevat Nato-maiden globaalista huomiosta – vaikkapa Tyynenmeren suunnalla. Jos silloin ryhdytään toden teolla mittaamaan Pohjolan ja Euroopan pitoa, mitataan myös hyvin konkreettisesti Suomea.”

VENÄJÄSTÄ presidentti puhui suurlähettiläille laveasti. Itänaapuri pysyy samana “vaikkei paremmaksi muuttuisi”.

“Tässä tehtävässä mielessäni on ollut vuosisatoja vanha viisaus: kasakka vie sen, mikä on löyhästi kiinni. Se koskee yhtä lailla materiaa kuin toimintavapautta. Tästä oli kyse myös viime vuoden lopulla Venäjän vaatiessa loppua Naton laajentumiselle. Sen asian me kiinnitimme.”

Nykyisissä oloissa Suomen aiemmasta Venäjä-suhteesta ei ole paljon jäljellä.

“Luottamus on kadonnut eikä aineksia uuteen alkuun ole näköpiirissä. Nyt ei ole yhteyksien rakentamisen aika. Päinvastoin: kaikki riippuvuudet, joita voidaan käyttää meitä vastaan, on otettava tarkkaan syyniin. Minkään ei pidä olla löyhästi kiinni.”

Kaikkia yhteyksiä ei kuitenkaan tule katkaista, Niinistö sanoo.

“Moni haluaa lukita kiinni kovin kovia kantoja. On niitäkin, joiden näkemykset ovat perin pehmeitä. Tasapainoinen linja vaatii ennen muuta johdonmukaista lujuutta. Oma käsitys ja rajat on tehtävä selviksi ja niiden mukaan on toimittava.”

Presidentti muistutti edelleen, että Suomessa asuu jo perhesyistä pysyvästi paljon venäläisiä.

“Venäjän toimien ja niitä kannattavien tuomitseminen on meille selvää, mutta vihanpito on toinen asia. Se ei koskaan ole tuottanut mitään hyvää. Me kykenemme vihattakin puolustamaan järkähtämättömästi turvallisuuttamme ja arvojamme.”