Ensi vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta Helsingissä järjestetystä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksesta, ETYK:sta. Vuoden 1975 kokouksessa suurvallat sopivat monista keskinäisistä turvallisuus- ja ihmisoikeuskysymyksistä, jotka johtivat vähitellen 1980-luvulla Neuvostoliiton vallan murenemiseen Itä-Euroopan maissa.

Koska Suomi on vuonna 2025 Ety-järjestön puheenjohtajamaana, vielä ennen Venäjän Ukraina-suurhyökkäystä Suomella oli aikeita järjestää juhlavuodeksi vastaavanlainen kansainvälinen rauhankonferenssi.

Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö esitteli kesällä 2021 kansainväliselle medialle kunnianhimoisia toiveitaan: 50-vuotispäivänään ETYK voisi olla muutakin kuin meidän maanosamme muistelukokous.

NIINISTÖ kertoo pitäneensä Helsingin hengen käsitettä esillä myöhemminkin suurvaltajohtajien kanssa, eikä sitä ole suinkaan maailmalla unohdettu.

– Kiinan presidentti Xi Jinping näytti muistavan sen vielä, kun puhuimme tammikuussa ihan muista asioista.

Suurvaltojen rauhankokouksella olisi juuri nyt yhä enemmän tarvetta. Ihmiskunnan kehitys ei nimittäin näytä Niinistön mukaan kovin hyvältä, jos nykyinen eri blokkeihin jakautuminen ja sotien aika jatkuu.

Osapuolten saaminen neuvottelupöytään ei kuitenkaan onnistu hetkessä edes rauhan aikana, saati Ukrainan sodankäynnin keskellä. Vaikka sovittavien asioiden määrä oli tuolloin suhteellisen pieni, vuoden 1975 ETYK:iäkin valmisteltiin Suomessa kuuden vuoden ajan. Nytkin valmistelujen pitäisi olla jo käynnissä, jos kokousta mielisi Helsinkiin ensi vuoden kesäksi.

– Vuosi 2025 on ihan liian lähellä, Niinistö arvelee realistina.

Hän uskoo, että vuoden 1975 ETYK:iä tullaan silti muistamaan Suomessa juhlavuonna ainakin jollain tavalla.

Länsi-Saksan liittokansleri Helmut Schmidt, Itä-Saksan kommunistijohtaja Erich Honecker ja USA:n presidentti Gerald Ford ETYK:n allekirjoitustilaisuudessa elokuussa 1975.