Sauli Niinistön vastaus oli mielenkiintoinen, sille se sisälsi vähintäänkin vahvan arvelun siihen suuntaan, ettei Ruotsi olisi ratifioimassa ydinkieltosopimusta lainkaan. Niinistö vastasi sanatarkasti seuraavasti:

– Näkisin kyllä paremminkin niin, että kun meillä on ydinkieltosopimus ja ydinsulkusopimus, että Ruotsi liikkui ydinkieltosopimuksen alkuvaiheessa mukana aktiivisesti, mutta on ehkä siirtymässä kohti kannattamaan tätä ydinsulkusopimusta. Ruotsi ei ole ratifioimassa ydinkieltosopimusta vaikka he sen allekirjoittivatkin. Me olemme siitä keskustelleet ja keskustelemme varmaan jatkossakin, Niinistö sanoi.

– Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, mikä Ruotsin lopullinen kanta on. He valmistelevat selvitystyötä, joka vie vuoden. Siinä on tämä asia mukana. Vastaus tulee vasta silloin, Niinistö jatkoi.

Ruotsi on allekirjoittanut YK:ssa solmitun ydinkieltosopimuksen, mutta ei siis ole vielä sitä ratifioinut. Asia on selvittelyssä.

SDP:n puoluehallitus on vaatinut Suomea allekirjoittamaan ydinkieltosopimuksen. SDP:n mielestä Suomen ja Ruotsin olisi pitänyt alusta alkaen koordinoida toimensa yhdessä. SDP:stä on pahoiteltu Ruotsin jättämistä yksin.

Demokraatti kysyi tänään eduskunnassa ulkoministeri Timo Soinilta (sin.), onko hänellä Niinistön kaltaista tietoa, jonka mukaan Ruotsi olisi sittenkin jättämässä ydinkieltosopimuksen ratifioimatta.

– Se jää nähtäväksi, mitä Ruotsi tekee, mutta mehän emme siihen mene mukaan, mikä minun mielestäni on järkevää.

– Meillä on ollut koko ajan pitkä linja, joka on ollut toimiva, Soini jatkaa ja viittaa Suomen mukanaoloon ydinsulkusopimuksessa.

Soini painottaa, ettei Suomi osallistunut ydinkieltosopimuksen neuvotteluihinkaan.

USA on uhkaillut Ruotsia puolustusyhteistyön rajoittamisella, mikäli Ruotsi allekirjoittaa ydinkieltosopimuksen.

Kuinka todellista USA:n painostus Ruotsia kohtaan on?

– Sitä on vaikea sanoa, mutta meitä Yhdysvallat ei ole painostanut, Soini vastaa.

Ulkoministeri nostaa esiin myös, että ydinkieltosopimus jakaa Ruotsin sisälläkin.

– Esimerkiksi sikäläisen SDP:n sisällä, Hultqvist on toista mieltä ja Wallström toista mieltä, Soini sanoo ja viittaa Ruotsin puolustusministeriin Peter Hultqvistiin ja ulkoministeriin Margot Wallströmiin, joka puolustaa ydinkieltosopimusta.

Soini sanoo, että on ruotsalainen ratkaisu, että maassa selvitetään nyt, voidaanko sopimus ratifioida.

– Se selvitys, yllätys yllätys, ei valmistu ennen seuraavia vaaleja. Se putsattiin agendalta, Soini toteaa.

Saksassa käydään paraikaa hallitusneuvotteluja. Ensimmäinen kierros kristillisdemokraattien ja pienien puolueiden välillä kariutui. Nyt haetaan suurta koalitiota kristillisdemokraattien ja sosialidemokraattien (SPD) kesken.

– Näyttää siltä, että nyt on totinen yritys, Soini sanoo.

Soini toteaa Saksan liittopresidentin Frank-Walter Steinmeierin pistäneen arvovaltansa peliin suuren koalition saamiseksi aikaan.

– Luulen, että (liittokansleri Angela) Merkel (CDU) tarttuu siihen ja siinä käydään nyt kyllä ihan totiset neuvottelut. Ei Saksa oikein voi olla ilman hallitusta hyvin pitkään. Uudet vaalit eivät välttämättä ratkaise tilannetta.

Soini uskoo, että uudet vaalit voisivat sataa oikeistopopulistisen AfD:n ja Saksan liberaalidemokraattisen puolueen (LDP) laariin.

Soini tuntuu uskovan suuren koalition syntyyn.

– Se sopii nyt SPD:nkin pirtaan. Nyt ne menevät (neuvottelemaan) ikään kuin isänmaaallisesta velvollisuudesta ja vastuuntunnosta. Jos ne olisivat heti lähteneet koalitiosta neuvottelemaan, ne olisivat olleet vaaleissa hävinnyt puolue, joka tarrautuu valtaan. Tämä narratiivi on niille parempi, Soini sanoo.

SPD ilmoitti ensin, ettei lähde hallitusneuvotteluihin, mutta on siis nyt kuvioissa mukana Merkelin ensimmäisenä kaavaileman koalitiovaihtoehdon ajettua karille.

– Jos Merkel tästä vielä pääsee hallitusta muodostamaan, sitten tulee arvokas loppu. Jos ei pääse niin en usko, että hän enää vie puoluetta uusiin vaaleihin. Hänhän on ollut ihan objektiivisesti ottaen hyvä johtaja.