Kyselytunnin avannut kansanedustaja Tuula Väätäinen (sd.) kuvasi, kuinka syksyn mittaan on saatu huonoja uutisia toisensa perään ja moneen perheeseen on tulossa musta joulu.

– Tästä kertovat pienitulosten perheiden jouluajatoiveet, joissa lahjaksi toivotaan ruokaa tai välttämättömyys tarvikkeita, esimerkiksi lämpimiä kenkiä lapsille, Väätäinen sanoi.

Väätäinen ja keskustelun mittaan muutkin kansanedustajat muistuttivat, että konkurssien määrä on noussut, työttömyys lisääntynyt ja Suomi on määrätty EU:n tarkkailuluokalle.

Muiden muassa SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman nosti esiin, kuinka Suomi on OECD:n mukaan ainoa kehittynyt maa, jonka talous ei kasva tänä vuonna ollenkaan.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) toisteli vastauksissaan, että Euroopassa käydään sotaa, mikä vaikuttaa merkittävällä tavalla Suomen tilanteeseen.

– Se vaikuttaa merkittävällä tavalla siihen tunnelmaan, mikä Suomessa on. Ihmiset eivät kuluta, vaan varautuvat ja yritykset ovat varovaisia investointiensa kanssa. Tämä johtaa siihen, että työpaikkoja ei synny toivotulla tavalla, eikä talouskasvu ole lähtenyt liikkeelle. Tämä on erittäin ikävä, vakava asia ja se heijastuu tietenkin suomalaisiin koteihin, Orpo sanoi.

Orpo kuvaili, että vaikeaan tilanteeseen pitää vastata samaan aikaan ”jarruttamalla velan ja julkisten menojen kasvua ja painamalla kaasua talouden kasvulle, työllisyydelle, uusille työpaikoille ja toivolle”.

– Se ei ole helppo yhtälö. Siihen ei ole olemassa mitään yksittäistä hopealuotia, mutta minä voin vakuuttaa, että me otamme tämän vakavasti niin kuin me olemme alusta lähtien ottaneet.

KANSANEDUSTAJA Joona Räsänen (sd.) kommentoi Orpon jarru- ja kaasupuheita toteamalla, että hän on täysin samaa mieltä Orpon kanssa.

– Mutta kun tulostaulua katselen, niin mieleeni juolahtaa, että onkohan teillä mennyt polkimet sekaisin, Räsänen pohti.

– Koska valitettavastihan on käynyt niin, että täällä velkaantumisen puolella te olette enemmänkin painaneet kaasua. Tällä kaudellahan velkaantuminen on kiihtynyt, vaikkapa siihen edellisen vaalikauteen nähden. Velkaantuminen on Suomessa tällä hetkellä nopeinta koko Euroopassa. Ja sitten vastaavasti täällä kaasun puolella, kun pitäisi saada talous kasvamaan, niin te olette painaneet jarrua, koska meidän talouskasvu on kaikista OECD-maista heikointa, hän huomautti.

Orpo antoi Räsäselle kiitosta siitä, että kyselytunnin ”ehdottomasti viihdyttävin osa ovat edustaja Räsäsen loistavat kielikuvat”. Hän kuitenkin huomautti, että hallituksen säästöt – joista oppositio on syksyn mittaan kritisoinut jokaista – on sitä työtä, millä jarrua painetaan.

– Se on ollut välttämätöntä, jotta se velkaantuminen on saatu pysymään edes hallinnassa, ettei se ollut hallitsemattomalla uralla. Ja siinä me olemme onnistuneet. Se on ollut täysin välttämätöntä.

Orpon mukaan hallitus on myös tehnyt kasvutoimia, joista se on saanut pääministerin mukaan kiitosta. Orpo toisti jälleen, ettei tilanteen parantamiseksi ole mitään yhtä hopealuotia.

– Ei sitä löytynyt teidän vaihtoehdoistanne, ei sinne päinkään, Orpo kuittasi SDP:n vaihtoehtobudjetista.

KANSANEDUSTAJAT nostivat esille myös hyvinvointialueiden vaikean tilanteen. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela huomautti, että asiantuntijoiden mukaan työttömyyskriisin yksi syy on hallituksen tekemät leikkaukset sote-sektorille. Hän nosti esiin Lapin sairaanhoitopiirin tilanteen.

– Kenkää saavat niin lääkärit kuin hoitajat, laitoshuoltajat ja osastosihteerit, työtaakka töihin jäävillä kasvaa entisestään. Aikana, jona suomalaisten hoidon tarve kasvaa ja taloussuhdanne on heikko. Tämähän oltaisiin voitu välttää, jos hallitus olisi tullut opposition linjalle aiemmin ja antanut suosiolla hyvinvointialueille enemmän aikaa, Koskela totesi.

– Pääministeri Orpo, te puhutte paljon toivosta, niin miten luulette, että toivo resonoi hoitohenkilökunnassa, joka on politiikkanne vuoksi saanut kenkää, hän jatkoi.

Kysymykseen vastasi ministeri Kaisa Juuso (ps.), joka nosti esiin, että Lapin hyvinvointialue on arviointimenettelyssä, jossa tarkastellaan toimia talouden tasapainottamiseksi pitkällä aikavälillä. Juuson mukaan on rakenteellisista uudistuksista, joissa katsotaan myös sitä, mitkä palvelut suositellaan järjestettäväksi omana toimintana kun taas tiettyjä palveluja siirretään yksityiselle puolelle.

– Vaikka sieltä hyvinvointialueelta jonkin verran vähenee paikkoja, niin uskon, että niitä tulee vastaavasti sinne yksityiselle puolelle, Juuso sanoi.

Kyselytunnin aloittanut kansanedustaja Tuula Väätäinen toivoi kysymyksen käsittelyn lopuksi Orpolta yhtä uuden vuoden lahjaa, jolla hallitus lupaa parantaa pienituloisten elämää joulun jälkeen.

– Jos jotain toivon, on se, että joulun jälkeen, uuden vuoden jälkeen mahdollisimman monessa perheessä on uusi työpaikka. Niillä isillä ja äideillä on töitä, että he saavat mahdollisuuden elättää perhettään, itseään, tulla toimeen ja että heillä on tulevaisuuden uskoa. Se on se kaikkein tärkein asia tällä hetkellä, että me saamme ihmisille työpaikkoja tähän maahan. Se on se kestävä tapa ja sen eteen me teemme töitä. Sen terveisen haluan sinne koteihin lähettää.