Asiasta ilmoitti SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Matias Mäkynen eduskunnan täysistunnossa.

Mäkynen sanoi eduskunnassa, että hallitus, ja erityisesti työministeri Satonen, on perustellut lakko-oikeuden rajoittamista viitaten Ruotsin käytäntöön.

Hän nosti esiin muun muassa Satosen lausunnon eduskunnan kyselytunnilla.

Mäkynen pitää yksiselitteisenä, ettei Ruotsista tällaista oikeuskäytäntöä tai lainsäädäntöä löydy. Hän viittasi tässä yhteydessä muun muassa Helsingin Sanomien artikkeliin 20. helmikuuta.

Mäkynen sanoi myös, että hallituksen omassa esityksessä kerrotaan, että Ruotsin työtuomioistuin on katsonut viikon kestäneet poliittiset työtaistelut lailliseksi.

– Tämä väite on siis osoitettu virheelliseksi ja hallituksen esitykseltä lakko-oikeuden rajaamiseksi on pudonnut erittäin merkittävä peruste ja pohja pois, Mäkynen sanoi täysistunnossa.

Hän totesi, ettei työministeri ole perunut puheitaan.

Mäkysen mielestä ministeri Satonen on eduskunnan edessä antanut väärää tietoa, ja myöhemmin toistanut tätä virheellistä väitettä sen sijaan, että olisi korjannut sen tai pahoitellut. Tämän vuoksi sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä katsoo, ettei ministeri Satonen ole eduskunnan luottamuksen arvoinen. Mäkynen esitti, ettei Satonen nauti eduskunnan luottamusta.

Epäluottamusta kannatti vasemmistoliiton edustaja Timo Furuholm. Hänen mukaansa ministeri Satonen on perustellut esitystä hieman harhaanjohtavilla väitteillä eikä ole väitteitä korjannut.

– Siksi kannatan edustaja Mäkysen tekemää epäluottamuslausetta.

Puhelimitse tavoitettu Satonen ei kommentoinut SDP:n epäluottamusesitystä Demokraatille.

– Ei minulla ole mitään kommentoitavaa, Satonen sanoi.

SIITÄ, miten Ruotsissa suhtaudutaan poliittisen lakon kestoon on ollut julkisessa sanassa hivenen erilaisia kantoja ja juupas-eipäs-väittelyä.

Arto Satonen sanoi aiemmin tänään eduskuntakeskustelussa, jossa yhä käsitellään hallituksen esitystä lakko-oikeuden rajaamiseksi, että Ruotsin lakkoasia on saanut “vähän suhteettomiakin mittasuhteita”.

– Tämähän on osittain akateeminen keskustelu, koska nyt me keskustelemme siitä, että jos Ruotsissa olisi laittomia lakkoja, kuinka kauan ne saisivat kestää. Minä ehdottaisin, jotta asiaan saataisiin lopullinen selvyys, että työelämä- ja tasa-arvovaliokunta, jos puheenjohtaja ja puheenjohtajista voi ottaa huomioon, kuulisi Ruotsin valtakunnansovittelijan päälakimies Per Ewaldssonia, joka varmaan tämän asian tietää. Onko hän vielä samaa mieltä kuin mitä hän sanoi Kauppalehdessä, että poliittinen lakko-oikeus on käytännössä rajoitettu muutamaan tuntiin ja julkisella sektorilla sitä ei ole ollenkaan?

– Jos tämä nyt sopisi arvoisalle oppositiolle, että te kuulette sitä henkilöä, joka varmaan tietää tämän asian… Jos sen jälkeen selviää, että Ewaldsonin antama tieto, jonka hän on Kauppalehdelle sanonut, jos se on väärä, niin minä lupaan pyytää anteeksi omaa menettelyäni, Satonen totesi.

Kauppalehden uutisen noteerannut Helsingin Sanomat kysyi taannoin tarkennusta Satosen mainitsemalta sovittelutoimiston päälakimies Ewaldssonilta Ruotsin oikeuskäytännöstä.

Lehti kysyi näin: Suomalaisen emeritusprofessorin Niklas Bruunin mukaan Ruotsin oikeuskäytännöstä ei pysty päättelemään, onko hyväksyttävä kesto Ruotsissa poliittiselle lakolle 2-3 tuntia vai esimerkiksi 2-3 päivää tai jotain muuta. Oletteko eri mieltä asiasta?

– Ei, en ole eri mieltä. Ruotsissa ei ole olemassa oikeuskäytäntöä, josta voitaisiin päätellä jokin tietty aikaraja poliittisille lakoille, Ewaldsson vastasi Helsingin Sanomille.