Kyse on lakien jatkamisesta, mutta myös kiristämisestä.

Esitykseen sisältyvistä kahdesta laista keskeinen on ehdotus kuntien sote-oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta. Sillä puututaan muun muassa sote-palvelujen ulkoistamiseen.

Perus- ja perhepalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan rajoituslain tavoitteet eivät ole toteutuneet odotetusti.

Esimerkiksi Saarikko nosti paljon julkisuudessa olleen Länsi-Pohjan alueen sote-palvelujen ulkoistaminen. Kyse on alueen kuntien yhteisyritysratkaisusta terveyspalveluyritys Mehiläisen kanssa.

Myös muualta maasta on kantautunut tietoja suurista ulkoistussuunnitelmista. Hallituksella tulikin kiire kiristää lakeja. Nyt voimassa oleva laki koskee kaikkein suurimpia ulkoistamissopimuksia. Niiden osuus kuntien tai kuntayhtymien sote-toiminnasta on yli 50 prosenttia ja kesto on yli viisi vuotta. Rajaa ehdotetaan alennettavaksi 30 prosenttiin.

– Jos suunnitellaan yli 30 prosentin ulkoistussopimuksia, sopimukseen liitettävän irtisanomisehdon käytöstä ei saa aiheutua myöskään korvausvastuuta maakunnalle eikä kunnille, Saarikko kertasi lakiesitystä.

– Monet ovat kysyneet, onko sitten tuo 30 prosenttia sopiva raja. Joku raja pitää olla, koska osa palvelujen hankintasopimuksista on toisaalta perusteltuja, erityisesti asiakkaiden mutta myös maakunnan kannalta, ministeri jatkoi.

Esimerkiksi SDP:n kansanedustajaa Sirpa Paateroa ulkoistamissopimusten uudet rajat eivät vakuuttaneet.

– Jo nyt yksityiset Terveystalot ynnä muut ovat kertoneet, että tämä ei rajoita heidän toimintojaan oikeasti ollenkaan, koska monenlaisia järjestelyjä sen prosenttimäärän osalta voidaan tehdä niin, että nämä yksityistämiset tulevat jatkumaan, Paatero sanoi.

Rehula: ”Älkää vaatiko enää parlamentaarista valmistelua.”

Oppositiosta kannettiin suurta huolta siitä, että kuntakentällä ei ole enää luottamusta sote-uudistukseen.

– Alueilta tulee vahva viesti meille päättäjille, sillä siellä ei luoteta sote-uudistukseen. Tämä on nyt merkkinä meille siitä, että luottamusta ei ole, ja luottamuksen varassa me sote-uudistusta haluamme eteenpäin viedä. Nyt joudumme tekemään sääntelyä lisää, SDP:n kansanedustaja Kristiina Salonen sanoi.

– Nyt näiden viimeisten isojen ulkoistamispäätösten jälkeen huomaan, että kansalaisilla alkaa olla erittäin iso huoli siitä, säilyvätkö terveyspalvelut edes nykyisellään, Eero Heinäluoma (sd.) totesi.

Annika Saarikon edeltäjä perus- ja perhepalveluministerinä, kansanedustaja Juha Rehula (kesk.) otti myös osaa keskusteluun.

– Hallituksella on tämän esityksen kautta, jossa on tavoitteena rajoittaa kuntien ja kuntayhtymien oikeustoimia, tavoite ottaa yksi nurkka tästä opposition mustaksi maalaamasta tilanteesta hanskaan, ettei tuolla kentällä tapahtuisi mitään sellaista korvaamatonta – niissäkään kunnissa, joissa esimerkiksi on vahvat julkisten palvelujen puolustajat ja niiden puolestapuhujat – että mentäisiin tekemään aivan täysiä pöljyyksiä, Rehula sanoi.

– Toisekseen ne, jotka syyttävät hallituksen tekemisiä ja osin tekemättä jättämisiä siitä syystä, että lain valmistelu on edennyt tällä aikataululla kuin on: älkää vaatiko enää parlamentaarista valmistelua, älkääkä vaatiko enää mitään sellaista uutta, jolla varmuudella mennään tämän vaalikauden yli. Me olemme matkalla kriisivaiheeseen, ellei lakeja saada kasaan, hän jatkoi.

Kristiina Salosen ja Eero Heinäluoman tavoin myös Sirpa Paatero nosti esiin kuntakentällä sote-uudistusta kohtaan vallitsevan epäluottamuksen.

– Nyt tämä epävarmuus on niin suurta, että kun Kuntaliitto kysyi sairaanhoitopiirien ja kuntien asiantuntijoilta, siis niiltä ihmisiltä, jotka käytännössä tätä työtä tekevät, mitenkä nämä alkuperäiset tavoitteet näyttävät toteutuvan, niin vastaajista yksi prosentti luotti siihen täysin.

– Yksi prosentti niistä ihmisistä, jotka tätä tekevät käytännössä, päivittäin, luottaa siihen, että ne hallituksen tavoitteet ja parlamentaarisestikin yhteisesti tehdyt tavoitteet toteutuvat, elikkä että integraatio lisääntyy, tasa-arvo paranee ja kustannukset saadaan hallintaan, Paatero toisti.

Ministeri Annika Saarikko totesi, että hänestäkin tilanne on hankala.

– On selvää, että hallituksen ratkaisu valmistella valinnanvapauslaki uudelleen, tehdä siitä parempi, johti lisäepävarmuuteen kentällä. Uskon, että moni meistä pystyy samaistumaan kuntapäättäjän huoleen, joka miettii lähipalvelujen turvaamista, Saarikko sanoi, mutta korosti tämän perään esimerkiksi, että hallitus pyrkii sote-maakuntauudistuksellaan turvaamaan nimenomaan lähipalvelut.

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Marin totesi käsittelyssä olevan esityksen tarpeelliseksi.

– Mutta se syy, minkä takia se on tarpeellinen, on se, että hallituksen sote-kokonaisuus on niin sekava, että kunnat ja myös nyt sairaanhoitopiirit ovat ajautuneet näihin massiivisiin ulkoistuksiin, hän kuitenkin jatkoi.

Keskustan lääkärikansanedustaja Niilo Keräsen mielestä on jossain määrin ymmärrettävää, että kunnat ja alueet kokonaisulkoistuksia tehdessään haluavat turvata oman alueen ihmisten palvelut.

– Mutta toisaalta, jos jonkin kunnan tai alueen palvelut ynnä kustannukset betonoidaan vuosikausiksi, se on poissa muun maakunnan käytettävissä olevasta rahasta, varsinkin kun sote-uudistukseen on sisäänrakennettu tavoite 3 miljardin euron säästöistä, hän huomautti kriittisesti heti perään.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne totesi miettineensä useaan otteeseen, miten hallituksen alkuperäisiä sote-tavoitteita, voisi edistää, tukea tai auttaa. Näitä tavoitteita ovat muun muassa hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, palveluiden yhdenvertaisuus ja kustannusten hillintä. Hallituksen mallissa nämä eivät kuitenkaan näytä mahdollisilta.

– Olen tullut siihen lopputulokseen, että tälle hallituksen mallille pitää vain sanoa ”ei”: Ei käy tämmöinen markkinamallistaminen, markkinoitten ja yritysten voittojen rakentaminen verorahojen varaan. Se ei vain käy, yksinkertaisesti. Pitää ottaa järkevä tapa, jossa julkinen sektori järjestää ja on päätuottaja ja jossa yksityinen sektori ja kolmas sektori tukevat tätä, Rinne summasi.

– Tämä on oikeastaan hallituksen signaali ollut siinä suhteessa, että on avattu ja avataan markkinoita miljardikaupalla, Ilmari Nurminen (sd.) kritisoi ja nosti esimerkiksi vanhusten asumispalvelut, joissa monikansalliset hoivayritykset saavat koko ajan esimerkiksi Pirkanmaan alueen pienimmistä kunnista.

Antti Rinne muistutti usean asiantuntijan todenneen, että hallituksen ajaman uudistuksen kustannukset avaavat markkinoita yksityisille yrityksille vajaan 10 miljardin euron edestä.

– Lopputulos tästä hallituksen mallista tulee olemaan se, että tämä homma tulee niin kalliiksi, että joudutaan leikkaamaan palveluista, joudutaan nostamaan asiakaspalvelumaksuja, ja se tulee lisäämään suomalaisessa yhteiskunnassa merkittävästi eriarvoisuutta. Hallituksen malli lisää eriarvoisuutta, ja sen takia sille mallille pitää sanoa ei, Rinne toisti.

Eero Heinäluoma kuvasi hallituksen toimintaa hätäjarrutukseksi.

– Mutta tuntuu siltä, että tämä hätäjarrutus tapahtuu vuoristoisella tiellä jäisissä olosuhteissa. Tämä hallituksen sote-bussi on kyllä hyvää vauhtia suistumassa tieltä kokonaan pois, hän sanoi.

Heinäluoman mielestä ei ole mitään takeita, että lakiesitys riittäisi lopettamaan ulkoistukset.

– Tähänhän sisältyy jo valmis porsaanreikä, joka on tämä 30 prosentin omistusosuus, jota ryhdytään seuraavaksi käyttämään, niin kuin yksityiset terveysyritykset ovat jo sanoneet. Ja samaan aikaan maakunnissa lisääntyy epävarmuus, kuka joutuu maksumieheksi, kun näitä taloudellisesti järjettömiä 15 vuoden sopimuksia tehdään ja sinne tulee valtaisat sakot mukaan.

Meri-Lapin kunnat Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä ovat olleet tekemässä nimenomaan 15 vuoden sopimusta Mehiläisen kanssa.

Entinen perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula vastasi niin Rinteelle kuin Heinäluomalle.

– Gallup-kannatukseltaan suurimman oppositiopuolueen puheenjohtaja sanoo, suora lainaus: ”Sille pitää sanoa ei.” Samalla kyseinen henkilö tässä salissa sanoo, että tämä epävarmuuden aika jatkukoon, ja se kiihtyvällä vauhdilla tapahtuva perustason palvelujen rapautumiskehitys saa siis jatkua. Ihmiset jonottavat, ihmiset odottavat, ihmiset maksavat.

Heinäluoman kysymykseen 15 vuoden ulkoistamissopimuksen maksajasta valinnanvapauslainsäädännön tultua voimaan Rehula sanoi, että maksaja on viime kädessä kunta ja kuntayhtymä.

– Ihmisellä on valinnanvapaus.

– Ja sitten loppuun on pakko sanoa erääseen puheenvuoroon kommentti: Kyllähän tällä hetkellä on käynnissä puhdas markkinoiden osto häikäilemättömällä tavalla. Ne sopimukset, joita tällä hetkellä kunnat tekevät näitten kimalaisten ja pörriäisten kanssa: huh huh, Rehula päätti Antti Rinteen yhtyessä Rehulan sanoihin kyllä-välihuudolla.