Kansanedustajien kuuleman mukaan sekä sotilaiden että siviilien työmäärä on kasvanut vuoden 2022 jälkeen jyrkästi, ja henkilöstön väsymisestä on tullut yhä todellisempi riski tehtävien sujumiselle.

Koko ajan yleistyneet drooniuhkien ja alueloukkausepäilyjen kaltaiset jatkuvat valmiustilat ja hälytystehtävät tulevat normaalien töiden päälle, ja rikkovat työvuororytmejä.

Turvallisuustilanteen työvoimaseurauksista pitää kansanedustajien mielestä puhua avoimemmin: vaikka kyse olisikin kutsumusammatista ja velvollisuudentunnosta, työntekijältä ei pidä odottaa loputtomiin robottimaista puurtamista.

VÄEN RIITTÄVYYSPULMA ei ole uusi. Jo 2022 puolustusvoimien työntekijäjärjestöt pyysivät julkisesti tilanteeseen apua.

Tänä keväänä muun muassa Yleisradio on kertonut työkuormituksen pysyneen Nato-jäsenyydenkin lisätehtävien takia huomattavan kovana. Erityisesti paineessa ovat Ylen mukaan nuoret työntekijät, joilta myös odotetaan kovaa kuntoa ja jaksamista.

– Jatkossa on entistä enemmän kiinnitettävä huomiota henkilöstön hyvinvoinnin vahvistamiseen siinä missä koko Suomen puolustuksen vahvistamiseen, sanoo SDP:n puolustusvaliokuntavastaava Mika Kari tiedotteessa.

HYVÄ HENKILÖSTÖPOLITIIKKA lisää työtehoa ja työssä viihtyvyyttä, ja työnantajamaineen säilyttäminen on tärkeää myös asevoimien koko ajan kasvavien rekrytointitarpeiden takia.

Kansanedustajat Jani Kokko ja Riitta Kaarisalo korostavat, miten puolustusvaliokunta on moneen kertaan muistuttanut että asevoimien pitää osata käyttää määrärahojaan henkilöstömitoituksensa parantamiseen.