RKP käyttää kokoonsa nähden kampanjointiin runsaasti, yli miljoonan, ja sijoittuu vertailun neljänneksi.

STT kysyi yhdeksältä eduskuntapuolueelta, miten paljon ne aikovat pistää rahaa vaaleihin ja miten ne aikovat aatettaan mainostaa.

Vaalivoittoa kärkkyvä SDP aikoo laittaa eduskuntavaaleissa eniten euroja likoon, tämänhetkisessä arviossa puolitoista miljoonaa. Edellisissä eduskuntavaaleissa vuonna 2015 SDP:n vaalikampanjan kulut ylittivät niukasti kaksi miljoonaa, käy ilmi Valtiontalouden tarkastusviraston tiedoista.

– Facebookin ja muun sosiaalisen median rooli kampanjoinnissa on entistä suurempi. Suurimmat rahasummat menevät kuitenkin tv- ja maakuntalehtimainontaan eli perinteinen media on yhä tärkeä, hän toteaa.

Suurimman puolueen paikasta demareiden kanssa kamppailevan kokoomuksen eduskuntavaalien talousarvio on noin 1,2 miljoonaa. Se on hivenen suurempi kuin aiemmin.

Eurovaalien läheisyys ei juuri vaikuta eduskuntavaaleissa käytettävään rahaan. Eurovaaleihin kokoomus varaa noin 400 000 euroa. Edellisissä eurovaaleissa kokoomus käytti rahaa melkein 600 000 euroa, kertovat Valtiontalouden tarkastusviraston luvut.

– Eduskuntavaalit on selkeä prioriteetti ja niihin käytetään, mikä katsotaan järkeväksi käyttää, puoluesihteeri Janne Pesonen muotoilee.

Vaalikampanjan mainonnassa sosiaalisen median ja verkkomainonnan suhteellinen painoarvo kasvaa. Kokoomus ei silti hylkää perinteistä mediaa, Pesonen lupaa.

Keskusta on budjetoinut eduskunta-, euro- ja maakuntavaaleihin yhteensä noin 1,6 miljoonaa euroa. Talousarvion pääpaino on eduskuntavaaleissa, kertoo poliittinen asiantuntija Ilkka Miettinen.

– Haemme vaalivalmisteluissa tehokkuutta sillä, että mahdollisuuksien mukaan eri kampanjoiden osia valmistellaan yhdessä.
Pankinjohtajan pakeille puolue ei aio mennä, sillä lainaa ei oteta.

– Olemme linjanneet, että pidämme puolueen velattomana myös vuonna 2019.

Perinteiset mainonnan välineet, televisio, paperilehdet ja ulkomainonta, saavat rinnalleen yhä kasvavan digitaalisen markkinoinnin osuuden.

Puheenjohtajakriisissä rypeneiden ja toipumaan päin olevien vihreiden puoluesihteeri Lasse Miettinen hehkuttaa puolueen yhdistävän eduskunta- ja eurovaalit ”kaikkien aikojen kampanjaan”, jonka yhteenlaskettu talousarvio on noin 900 000 euroa.

– Käymme vaaleihin tilanteesta, jossa takana on keväällä 2015 saavutettu vihreiden tähänastisen historian paras eduskuntavaalitulos. Se tuo kipeästi kaivattua liikkumavaraa erittäin tiukkaan talouteemme.

Puoluetuen määrä nousee tai laskee suoraan eduskuntavaalimenestyksen eli kansanedustajapaikkojen lukumäärän mukaisesti. Valtioneuvoston myöntämä yhteenlaskettu avustussumma kaikille puolueille on ollut esimerkiksi tälle vuodelle noin 30 miljoonaa.

Vihreät ei juuri aio ostaa mainoksia paperilehdistä. Sosiaalisen median ja digimarkkinoinnin merkitys vastaavasti kasvaa.
Laskevin talousarvioin, mutta sanan voimalla

Perussuomalaisten kanssa gallupkannatuksessa tasavahvasti kilpaileva vasemmistoliitto aikoo pistää eduskuntavaaleihin noin 700 000 euroa, mikä on saman verran kuin neljän vuoden takaisissa vaaleissa. Puolue ei aio ottaa lainaa.

Puoluesihteeri Joonas Leppänen kertoo, että sosiaalisen median osuus on merkittävästi suurempi kuin viime vaaleissa.

Perussuomalaisten eduskuntavaalibudjetti on noin 550 000 euroa, hitusen vähemmän kuin edellisten vaalien toteutuneet kulut. Eurovaalibudjetti putoaa selvästi, sillä se karkeasti puolittuu viiden vuoden takaisesta liki 700 000 euron toteutuneista kuluista.

Perussuomalaisista erkaantunut siniset lähtee eduskuntavaaleihin vaatimattomalla 50 000–100 000 euron suunnitelmalla. Eurovaalien kampanjasummaa ei vielä ole määritelty, mutta se on eduskuntavaaleja pienempi.

– Sinisethän ei saa lainkaan puoluetukea, joten käymme vaalikamppailumme sanan voimalla rahan voimaa vastaan, kuvailee puheenjohtaja Sampo Terho.

RKP kertoo eduskuntavaalibudjetikseen noin 700 000 euroa eli saman verran kuin viime vaaleissa. RKP aikoo jossain määrin lisätä sosiaalisen median mainontaansa. Eurovaaleihin RKP on budjetoinut 400 000 euroa, joka on edellisiin vaaleihin verrattuna selvästi vähemmän.

Puolue laskee hyötyvänsä eduskuntavaalien läheisyydestä ja pystyvänsä yhdistelemään kuluja. Yhteenlaskettu kahden vaalin talousarvio 1,1 miljoonaa on silti iso puolueen kokoon suhteutettuna, sillä se on neljänneksi suurin STT:n yhdeksän puolueen kyselyssä.

Kristillisdemokraattien eduskuntavaalibudjetti on puoli miljoonaa. Myös KD aikoo huolehtia sosiaalisen median näkyvyydestään aiempaa voimakkaammin.
STT–MIMMA LEHTOVAARA