– On kulunut päivälleen 100 vuotta siitä, kun eduskunta täällä päätti oppivelvollisuuslain käynnistämisestä.

– Sen jälkeen suomalaiset tytöt ja pojat, niin Sauli Niinistö,  Mauno Koivisto, Tarja Halonen ja Riitta Uosukainen ovat käyneet kansakoulunsa, Gustafsson sanoi ja totesi, että Suomea arvostetaan maailmalla erittäin paljon juuri koulutuksesta.

– Me voimme olla aidosti todella ylpeitä meidän historiasta, meidän kansakoulusta ja myöhemmin peruskoulusta.

– Miten arvioitte tätä sadan vuoden taivalta Suomen kansakunnan kasvun ja sivistyksen kannalta? Gustafsson tiedusteli ja kysyi Vanhaselta myös tulevaisuuden näkökulmia.

– Yhtenäinen oppivelvollisuus on antanut meille mahdollisuuksia tasa-arvoa. Se, että pienestä kansasta sen lahjakkuudet on saatu siihen tarpeeseen ja käyttöön mihin kukakin on parhaiten soveltunut.

– Ennen muuta haluaisin tänä juhlapäivänä lähestyä tätä myös yleisen kansansivistyksen näkökulmasta. Minkä voimavaran se luo meille yhtälailla tässä koronavuoden aikana, kun olemme ymmärtäneet sen viestin, joka on viranomaisilta ja hallitukselta ja maailmalta tullut. Yleinen, hyvä kansansivistys luo myös kestokykyä kansakunnalle.

– Hyvällä kansansivistyksellä me pystymme myös torjumaan sellaista kiihotusta, jota nykyaikana tuolta maailmalta näemme.

– Mutta ennen muuta se perustason sivistys luo mahdollisuuden osaamisen vahvistamiseen. Tänään ja sadan vuoden sisällä tärkeintä on sen perustason jälkeen katsoa sitä, että toisella asteella ja korkealla asteella osaamista kehitetään, Matti Vanhanen vastasi.