Hallitus siirsi budjettiriihessä kohutun työllisyyspakettinsa valmistelun perinteiseen kolmikantapöytään. Ihalaisella on esittää hallitukselle ja ryhmälle joitain ajatuksia.

Ihalainen huomauttaa Keskisuomalaisessa julkaistussa kirjoituksessaan, kuinka työttömyysturvaa koskevissa keskusteluissa viitataan usein Ruotsiin ja Tanskaan.

— Ero Suomeen on suuri muun muassa siinä, että ansioturvan tasot ovat näissä maissa korkeammat ja työvoimapolitiikan määrärahat mittavammat sekä työvoimapalveluresurssit moninkertaiset.

— Suomessa ei vastaavia panostuksia ole. Suomessa on noin 2 200 asiakaspalvelijaa, Ruotsissa yli 14 000 ja työttömien määrä on suunnilleen sama.

Työttömistä yli 60-vuotiaita on noin 35 000. Ihalainen esittää, että yksi keino madaltaa heidän työllistämiskynnystään on, että palkkatuki yli 60-vuotiailla on jatkossakin pysyvä ja siihen lisättäisiin yli 60-vuotiaille pitkäaikaistyöttömille erityinen työllistämistukibonus.

— Tällä mallilla ei tarvitse pohtia pitkäaikaistyöttömien ale-palkkoja.

Omaehtoiseen koulutukseen pääsyä työttömyysturvalla tulisi Ihalaisen mukaan helpottaa.

Lisäksi Ihalainen näkee, että sovitellusta päivärahasta voisi poistaa työaikarajan vaikka määräaikaisena kokeiluna.

— Se toisi freelancerit ja provisiopalkalliset päivärahan piiriin ja kannustaisi matalapalkkaisen kokoaikatyön vastaanottamista.

Ihalainenkin tarjoaa työllisyysryhmälle myös ns. Rinteen mallia, jossa jokaisella työttömällä on kuuden kuukauden työttömyyden jälkeen oikeus käyttää työttömyysturvaansa työnantajalle osoitettavana työllistämissetelinä. Se olisi peruspäivärahan suuruinen eli n. 700 euroa kuukaudessa kolmen kuukauden ajan.

Lisäksi kunnan roolia pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa tulisi Ihalaisen mukaan vahvistaa.

— Kuntien ns. sakkomaksuja tulisi alentaa, koska valtio ei ole osaltaan pystynyt aktivointiresursseja vahvistamaan. Näin kunnille jäisi enemmän resursseja pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon.