Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Politiikka

SDP:n kansanedustaja ei innostu hoitajamitoituksen lykkäämisestä – ”Yksi elementti pois kokonaisuudesta, jolla on lähdetty ratkomaan hoitajapulaa”

iStock
Hoitajamitoituksen on ollut tarkoitus muun muassa vähentää työn kuormitusta henkilöstön määrää lisäämällä. Kuvituskuva.

Kansanedustaja Kim Berg (sd.) ei lämpene ajatukselle, että hoitajamitoituksen nostamista lykättäisiin. Se on kuitenkin ollut yksi keskeinen elementti, jolla hoitajapulaa on pyritty ratkomaan. Mitoituksen on ollut tarkoitus muun muassa vähentää työn kuormitusta henkilöstön määrää lisäämällä.

Anna-Liisa Blomberg

Demokraatti

– Työn kuormitus on ollut työpaikoilla aivan liian suurta, Berg sanoo.

– Nyt jos lähdetään tavallaan purkamaan mitoitusta, otetaan yksi elementti pois siitä kokonaisuudesta, jolla on lähdetty ratkomaan hoitajapulaa. Silloin otetaan askel taaksepäin. Siinä mielessä en lähtökohtaisesti pidä sitä (mitoituksen nostamisen lykkäämistä) hyvänä, Berg kommentoi ajankohtaista keskustelua Demokraatille.

Hyvinvointialueiden on noudatettava laissa määriteltyä vanhustenhuollon hoitajamitoitusta (0,7 hoitajaa yhtä vanhusta kohden) ensi vuoden huhtikuun alusta alkaen. Kansanedustaja Joonas Könttä (kesk.) kertoi eilen jättäneensä aiheesta hallitukselle kirjallisen kysymyksen.

– Nyt olisi viisautta lykätä hoitajamitoituksen voimaantuloa. Tämä asia on koko hallituksen, mutta erityisesti pääministeripuolue SDP:n käsissä. Vähintä olisi tarkastella vaihtoehtoa joustaa hoitajamitoituksesta, mikäli hoivapaikan potilaat ovat siinä kunnossa, että hoitamiseen ei tarvita nykyistä tai tulevaa 0,7:n hoitajamitoituksen vahvuutta, Könttä kirjoittaa.

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) puntaroi hoitajamitoituksen joustoja tiistaina Iltasanomille. Lindén pohtii haastattelussa, voitaisiinko avustavalla henkilökunnalla teettää tehtäviä, jotka laskettaisiin mitoitukseen sisään.

– Asioita pitää katsoa kaikilta kanteilta, että voidaanko laki pitää voimassa, mutta jossain määrin tulkinnoilla helpottaa, Lindén pohti lehden haastattelussa.

Aiemmin muun muassa yksityisiä sote-alan yrityksiä ja järjestöjä edustava Hyvinvointiala Hali on viestittänyt, että lakisääteiseen mitoitukseen ei päästä nytkään monessa paikassa, ja ongelma pitäisi ratkaista ennen kuin mitoitusta nostetaan.

”Toisaalta en näkisi oikeana myöskään sitä, että…”

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassakin vaikuttava kansanedustaja Kim Berg ymmärtää ja tunnistaa ongelman. Hoitajapula on huutava ja pahentunut aina vain koronan myötä. Hän ei silti näe ensisijaisena ratkaisuna hoitajamitoituksen pois vetämistä tai lykkäämistä. Jos työpaikalla ei ole millään konstilla mahdollista täyttää hoitajamitoituksen vaatimuksia, olisi se kuitenkin hyvä huomioida, hän puntaroi.

– Toisaalta en näkisi oikeana myöskään sitä, että lähdettäisiin rankaisemaan sellaisia työpaikkoja, jotka pystyvät perustelemaan, että he ovat käyttäneet kaikki keinot ja yrittäneet saada lisää hoitohenkilökuntaa, mutta sitä ei kerta kaikkiaan ole olemassa, Berg sanoo.

Itsekin hoitoalalla röntgenhoitajana työskennellyt, kymmenen vuotta Vaasan keskussairaalan pääluottamusmiehenä toiminut ja sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn valtuustossa parikymmentä vuotta toiminut Kim Berg painottaa, että hoitajapula kaikkiaan – niin sen syyt että sen ratkaisut – on iso kokonaisuus.

– Ei riitä, että meillä on hoitajamitoitus kunnossa, jos johtaminen, työehdot ja työhyvinvointi eivät ole muutoin kunnossa. Tietenkin työehdoista palkkaus on yksi olennainen asia. Periaatteessa kaikki nämä palaset pitäisi saada napsahtamaan kohdalleen ja sitä kautta löytää ratkaisut hoitajapulaan, Berg sanoo.

– Olen useamman kerran ääneen sanonut, että tätä kokonaisuutta pitäisi ehdottomasti lähteä ratkaisemaan kolmikantaisesti. Hyvä askel oli, että ministeri Krista Kiurun (sd.) johdolla saatiin perustettua poikkihallinnollinen työryhmä. Ongelmana on kuitenkin ollut se, että kun palkkaneuvottelut ovat venyneet, eivät työmarkkinajärjestöjen edustajat ole halunneet osallistua tähän työhön ja se on seissyt, hän jatkaa.

Berg kuitenkin ymmärtää, että palkkaneuvottelujen ollessa kesken työmarkkinajärjestöt haluavat laittaa kaikki paukkunsa niihin.

Sosiaali- ja terveysministeriön hoitajapulan ratkaisuja pohtivassa työryhmässä Tehyä edustanut ammattiliiton toinen varapuheenjohtaja Pipsa Allén korjaa Bergin ja myös perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénin (sd.) Iltalehdessä esittämän käsityksen, että työryhmän työ olisi seissyt. Hän kertoo Demokraatille ryhmän kokoontuneen helmikuun alusta lähtien normaalisti ja myös Tehy on ollut ryhmän työssä aktiivisesti mukana.

– Työ ei ole ollut mitenkään seisoksissa, Allén sanoo.

”Ihminen jaksaa yllättävän hyvin, jos hän näkee jonkinlaista valoa tunnelin päässä.”

Hoitajapulan ratkaisulla on kiire. Kim Berg luonnehtii, että asian suhteen ollaan jo auttamattomasti myöhässä.

– Nyt alkaa olla ihan viimeisiä hetkiä – meidän pitäisi oikeasti sitoutua johonkin pitempiaikaiseen ratkaisuun, hän sanoo.

Hän kertoo kesän mittaan keskustelleensa hoitajien kanssa. He ovat luonnehtineet tilannetta siten, ettei tunnelin päässä näy ollenkaan valoa. Berg arvioi, etteivät hoitajien odotukset ole mahdottomia.

– Eivät he ajattele, että heti alettaisiin maksamaan mitään 30 prosentin palkankorotuksia. Siellä odotetaan sitoutumista siihen, että esimerkiksi tämä palkka-asia tullaan hoitamaan kuntoon nyt tulevina vuosina, hän kertoo.

Esimerkiksi viiden vuoden ohjelma, jossa parannetaan palkkatasoa sekä työehtoja ja työhyvinvointia muutoinkin, lähettäisi Bergin mielestä työntekijöille myönteisen signaalin.

– Ihminen jaksaa yllättävän hyvin, jos hän näkee jonkinlaista valoa tunnelin päässä. Jollei sellaista valoa ole, on jaksaminen huomattavasti huonompaa, Berg kiteyttää.

”He näkevät, että he saavat siellä pienemmällä työpanoksella paremman palkan.”

Tarvitaan siis parannuksia pitkällä tähtäimellä, mutta millä nopeilla konsteilla pystyttäisiin vastaamaan akuuttiin tilanteeseen, joka on käsillä juuri nyt?

– Viimeisten muutaman kymmenen vuoden aikana esimerkiksi lääkärien osalta on jo jouduttu tekemään se, että työehtoja on tarkasteltu, maksettu parempaa palkkaa ja parempia lisiä niille työntekijöille, jotka ovat valmiita tekemään töitä. Se on kaikkein nopein keino vastata myös hoitajapulaan, Berg vastaa.

Se on toki helpommin sanottu kuin tehty, hän myöntää, mutta yhtä kaikki tekeviä käsiä on saatava lisää, jota työn kuormitus laskisi. Se on tarpeen, jotta jo alalla työskentelevät eivät lähde muihin töihin – tai muihin maihin.

– Minulla on aika paljon tuttuja, vanhoja kollegoita, jotka ovat nyt valitettavasti varsinkin tässä ennen kesää ja kesän aikana tehneet päätöksen joko hakeutua ihan muulle alalle tai lähteä tekemään keikkatöitä esimerkiksi Ruotsiin tai Norjaan. He näkevät, että he saavat siellä pienemmällä työpanoksella paremman palkan. Uskon, että valitettavasti tämä tulee vain kiihtymään, Berg sanoo.

Juttua täydennetty Tehyn Pipsa Allénin kommenteilla. STM:n hoitajapulaa ratkovan työryhmän työ ei ole ollut seisoksissa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE