Entisen puolustusministeri Kaikkosen mukaan Natossa on yhä vahvempaa keskustelua puolustusmenoihin käytettävän kahden prosentin bkt-rajan nostamisesta jäsenmaissa 2,5:een tai jopa 3 prosenttiin ja on mahdollista, että Nato tekee tässä päätöksiä lähivuosien aikana.

Kaikkonen kysyi, onko maan hallituksessa pohdittu näkymää ja miten Suomi suhtautuu Naton bkt-rajan nostamiseen esimerkiksi 2,5 prosenttiin.

ULKOMINISTERI Elina Valtonen (kok.) vastasi, että kaikki vaikuttamistoimet liittolaisille suuntaavat siihen, että vähintään siihen 2 prosenttiin olisi hyvä päästä.

– Tähän liittyen Nato-huippukokouksessa kesällä saatiin oikeinkin hyvät kirjaukset päätösasiakirjaan, jossa nimenomaan painotettiin sitä, että jokaisen maan tulisi osallistua bkt-osuudella. Jos esimerkiksi katsotaan Ukrainan tukemista, ei voi olla niin, että vain semmoiset maat, jotka kokevat ikään kuin saman uhan tässä ihan lähialueella maksavat paljon enemmän kuin sellaiset maat, jotka ovat maantieteellisesti vähän kauempana siitä huolimatta, että olemme yhdessä todenneet, että uhka on yhteinen, Valtonen sanoi.

Valtosen mukaan Suomi käyttää tulevaisuudessa käynnissä olevien merkittävien puolustusmateriaali-investointien vuoksi reippaasti yli 2 prosenttia bkt:sta puolustusmenoihin.

– Uskon, että paitsi että koko hallitus niin varmasti laajasti koko eduskunta on sitoutunut siihen, että ainakin tässä 2 prosentissa pysytään. Joten varmaankin lisätoimia on tulossa.

Valtonen lisäsi ilmeisesti Naton sisäiseen keskusteluun viitaten, että laajasti käydään keskustelua 2,5 prosentin pysyvästä satsauksesta.

– Meillä ei ole siihen yksiselitteistä kantaa, mutta erittäin tärkeätä on se, että vahvaan puolustukseen ja pelotteeseen satsataan, Valtonen totesi painottaen Venäjän muodostavan pitkäkestoisen uhan.

VASEMMISTOLIITON kansanedustajaa Johannes Yrttiaho toi keskustelussa esiin huoltaan siitä, että Suomen ydinnergialakia muutettaisiin niin, että kyseeseen voisi tulla ydinaseiden kauttakulku tai jopa sijoittaminen Suomeen.

Yrttiahon mukaan asiasta on tullut ulkopoliittisella johdolla ristiriitaisia lausuntoja. Hän vertaili tässä tasavallan presidentti Alexander Stubbin, puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) ja pääministeri Petteri Orpon (kok.) lausuntoja.

– Nyt olisi ilmeinen tarve selkiyttäville lausunnoille, Yrttiaho vaati.

Ulkoministeri Valtonen totesi, että hallitusohjelmassa on kirjaus ydinenergialain päivittämisestä vuoteen 2026 mennessä.

– Vetovastuu siinä on työ- ja elinkeinoministeriöllä. Tarve on ensisijaisesti ja sanoisin, että pelkästään energia- ja kilpailukykysyistä. Se, että me olemme Naton jäseniä tai nyt myös olemme tehneet DCA-sopimuksen Yhdysvaltain kanssa, nämä eivät edellytä meiltä minkäänlaisia lakimuutoksia ydinräjähteiden osalta, ulkoministeri vastasi.

SDP:N kansanedustaja Jani Kokko sanoi puolestaan havaintonaan selonteosta, että ”tuntuu ehkä olevan vielä jonkinlainen harha” ympäröivän todellisuuden ja toimintaympäristön analyysin kanssa.

– Edelleen näyttää olevan vallalla ajatus, että Venäjä hyökkäsi Ukrainaan vasta helmikuussa 2022 ja sitä edeltävät toimet vuodesta 2014 lähtien on lähinnä kuvattu aggressiivisilla toimilla. Joten toivoisin, että olisimme ehkä nyt jo päässeet tässä kahden ja puolen vuoden aikana eteenpäin siitä, että voimme todeta Venäjän loukanneen Ukrainan suvereniteettia jo alkuvuodesta 2014 ja käynnistäneen sodan, Kokko kritisoi.

”Venäjän helmikuussa 2022 aloittama laiton hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on jatkumoa niille aggressiivisille toimille, jotka Venäjä käynnisti Georgiassa vuonna 2008 sekä Krimillä ja Itä-Ukrainassa vuonna 2014. Hyökkäys Ukrainaan ja epävakauttava toiminta EU:n itäisessä naapurustossa ilmentää pitkäaikaista kehitystä, jossa suurvalta-asemansa vahvistamista ja etupiirijakoa tavoitteleva Venäjä pyrkii kasvattamaan vaikutusvaltaansa”, selontekoon on kirjattu.

Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila piikitteli varsin rauhallisen, kuten ulko- ja turvallisuuspolitiikan aiheissa on tapana, keskustelun aikana SDP:n kansanedustaja Mika Karin pitämää ryhmäpuheenvuoroa.

Kari oli nostanut esiin sitä, että hallitus on lakkauttamassa ensi vuodelta rauhanjärjestöille myönnettävän yleisavustuksen sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla toimivien kansalaisjärjestöjen valtionavun.

– Meidän ei soisi unohtavan kansalaisjärjestöjemme tekemää arvokasta työtä ja sen merkitystä myöskään tällä politiikan saralla, Kari lausui.

– Jos katsotaan joidenkin näiden järjestöjen tavoitteita, jotka ovat aseistariistunta, varuskuntien lakkauttaminen, asevelvollisten määrän vähentäminen ja militarististen rakenteiden purkaminen, niin mielestäni nämä ovat sellaisia asioita, jotka eivät edistä meidän turvallisuutta vaan pikemminkin sitä heikentävät, Junnila sanoi rauhanjärjestöihin viitaten.

Kari totesi, ettei jaa itsekään kaikkia rauhanjärjestöihin liittyviä asioita.

– Mutta jaan sen ajatuksen, jonka valistusfilosofi Voltaire aikanaan sanoi, että tulen puolustamaan oikeuttasi loppuun saakka olla eri mieltä kanssani. Se kuuluu tähän demokratiaan, että emme aina ihan ole samaa mieltä, mutta tuemme kuitenkin sitä dialogia, joka tässä yhteiskunnassa on. Minun mielestäni se on puolustamisen arvoinen edelleenkin, Kari kuittasi.

YKSI täysistuntokeskustelun aiheista oli Gazan tilanne. Sitä pitivät esillä vasemmistoliiton kansanedustajat.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen näkee Suomen ulkopolitiikassa kaksoisstandardeja.

– Siinä missä selonteossa, aivan oikein, tuomitaan Venäjän laiton hyökkäyssota Ukrainassa ja Krimin laiton miehitys, ei Lähi-idän konfliktista puhuttaessa mainita edes sitä, että Israel miehittää Palestiinaa kansainvälisen oikeuden vastaisesti ja että Israel ylipäätään harjoittaa sotatoimia Gazassa, Pekonen sanoi ryhmäpuheenvuorossaan.

Ulkoministeri Valtonen ei allekirjoittanut syytöksiä kaksoisstandardeista. Hän sanoi myös, että selonteossa Lähi-idän tilanne on vahvasti asia, jonka kirjauksen määritteli parlamentaarinen ryhmä.

Kommentoidessaan Gazan sotaa Valtonen totesi, että Suomi tukee kaikin mahdollisin tavoin tulitauon aikaansaamista ja panttivankien vapauttamista.

– Tässä vasemmistolta tuli useampi puheenvuoro sen puolesta, että tulisi painostaa Israelia tulitaukoon. Nyt on niin, että viime viikkoina, jopa kuukausina, taitaa olla se toinen osapuoli, joka on jättänyt sopimuksen pöydälle tai ei ole jopa tullut edes neuvotteluihin, Valtonen näki.

– Mitä tulee Palestiinan asemaan tässä akuutissa tilanteessa on erittäin tärkeätä se, että pidämme huolta, että palestiinalaisilla on rauhanomaiseen tulevaisuuteen sitoutunut toimija heitä edustamassa ja se on palestiinalaishallinto.

Valtonen lisäsi, että EU on hyväksynyt kesällä 400 miljoonan euron hätärahoituspaketin, jolla ylläpidetään palestiinalaishallinnon kykyä toimia. Pohjoismaiden ministerit ovat myös vedonneet, että Israel vapauttaisi palestiinalaishallinnolle sille kuuluvat vero- ja tullitulot.

Ilman palestiinalaishallinnon pystyssä pysymistä on Valtosen mukaan vaikea nähdä rauhanomaista keskustelu- ja neuvottelukumppania, joka olisi edellytys kahden valtion mallin pohjalta etenemiselle.

Pekonen vaati ryhmäpuheenvuorossaan, että Israelille on asetettava talouspakotteita, EU:n ja Israelin välinen vapaakauppasopimus on jäädytettävä ja Suomen on lopetettava asekauppa Israelin kanssa. Hän esitti myös Palestiinan valtion välitöntä tunnustamista.