“Ilmavoimien kehittäminen on osa Suomen kolmihaaraisen – maa-, meri- ja ilmavoimien – puolustuksen vahvistamista. Nyt loppuun saatettu hankintapäätös tulee selkeyttämään puolustusvoimien rakenteen suunnittelua seuraaviksi vuosikymmeniksi”, Kari toteaa tiedotteessaan.

Karin mukaan hävittäjävalinta jatkaa 1990-luvulla valittua ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaa, jossa sotilaallisesti liittoutumaton Suomi määrittelee omien turvallisuustarpeiden pohjalta ilmavoimilleen tarkoituksenmukaisimman ja tehokkaimman suorituskyvyn.

“Vahva itsenäinen hankinta vahvistaa entisestään Suomen sotilaallisen liittoutumattomuuden perustaa, jonka muodostaa itsenäiseen suorituskykyyn perustuva puolustusvoimat sekä korkea maanpuolustustahto.”

Puolustusvaliokunta ja eduskunta ovat Karin mukaan hankintaprosessin aikana korostaneet, että Hornet-kaluston suorituskyky on korvattava täysimääräisesti, ja että hankinta tulee mahtua uuden kaluston käyttö- ja huoltokustannuksista sovittuihin raameihin. Tämä tarkoittaa, että hankkeen kustannukset eivät saa ylittää sille osoitettua 10 miljardia eikä HX-järjestelmän käyttö- ja ylläpitokustannukset saa olla enemmän kuin 10 prosenttia vuotuisesta puolustusbudjetista.

“Toivon, että hankinta, josta noin kolmannes ohjataan teolliseen yhteistyöhön, hyödyntää maksimaalisesti suomalaista teollisuutta ja suomalaisen osaamisen kehittämistä osana uuden F35:n kaluston hankintaa”, Kari sanoo.