Politiikka
22.6.2023 06:44 ・ Päivitetty: 22.6.2023 06:44
SDP:n Kari kysyy: “Onko enää riittävää, että Ahvenanmaalta alle kymmenen suorittaa vuosittain asepalveluksen?”
Suomen maanpuolustus tarvitsee jatkossa myös ahvenanmaalaisten oman panoksen, arvioi eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Mika Kari (sd.).
Hänen mukaansa juuri nyt on hyvä aika avata asiasta keskustelu Ahvenanmaan itsehallinnon kanssa, kun ahvenanmaalaisten kasvanutta kiinnostusta maanpuolustukseen osoittaa jo uuden reserviläisyhdistyksen perustaminen viime vuonna.
Kari painottaa, että Suomen turvallisuusympäristön muuttuminen peruuttamattomasti vaatii muutoksia myös maanpuolustuksellisiin ratkaisuihin. Suomi on liittynyt Natoon ja puolustusmenoja on korotettu merkittävästi.
– Muutokset asemassamme ovat pitkäaikaisia ja puitteita Itämeren vakaudelle täytyy ylläpitää ja rakentaa. Nyt on hyvä aika keskustella myös ahvenanmaalaisten osaamisen hyödyntämisestä maanpuolustuksessa, Kari toteaa tiedotteessa.
KARIN MUKAAN Ahvenanmaalla on jo kasvanutta kiinnostusta reserviläistoimintaa kohtaan ja halua kantaa omaa vastuuta saaren puolustuksesta yhdessä manner-Suomen kanssa. Jatkossa tätä paikallista osaamista ja kiinnostusta pitää hyödyntää entistä enemmän.
– On erinomaista, että Ahvenanmaan reserviläisyhdistys (Ålands Reservister) perustettiin vuonna 2022 ja sen piirissä harjoitetaan ampumaratatoimintaa sekä ensiapu- ja erätaitokursseja.
Myös Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen MPK:n kurssit manner-Suomessa ovat kiinnostaneet ahvenanmaalaisia.
– Voi kuitenkin pohtia, onko enää riittävää, että Ahvenanmaan kotiseutuoikeuden omaavista keskimäärin alle kymmenen henkilöä vuodessa suorittaa vapaaehtoisesti asepalveluksen vai voisiko ahvenanmaalaisten panos olla suurempi, Kari kysyy.
POHJOISMAISEN yhteistyön merkitys tulee vain korostumaan, kun Ruotsin Nato-jäsenyys on saatu maaliin, hän toteaa.
– Itämeren vakauden ja turvallisuuden ylläpitäminen on yhteispohjoismainen asia. Osana yhteistyön tiivistämistä merkitystä on myös sillä, että saamme koulutettua lisää ruotsintaitoisia reserviläisiä.
Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmassa todetaan, että asevelvollisuutta kehitetään ja tässä yhteydessä voidaan arvioida myös ahvenanmaalaisten osaamisen hyödyntämistä. Mikäli asevelvollisuus laajennettaisiin ahvenanmaalaisia koskevaksi, koulutus toteutettaisiin manner-Suomessa eikä se vaadi demilitarisaation purkamista tai uusien puitteiden luomista.
– Päätös asevelvollisuuden laajentamisesta on kuitenkin lopulta Ahvenanmaan itsehallinnon eli maakuntapäivien käsissä, ja nyt asiasta olisi hyvä hetki alkaa keskustella. Tässä maailmantilanteessa kaikkia vaihtoehtoja pitää arvioida strategisesti ja Suomen kansallisen edun ja puolustuksen näkökulmasta yhteistyössä, Kari toteaa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.