Lyly muistuttaa, että jokaisen ihmisen pitäisi pystyä kehittämään omaa osaamistaan jatkuvasti, koska työelämä muuttuu ja esimerkiksi teknologia kehittyy vauhdilla. Vastuun tästä ei pidä olla Lylyn mukaan vain ihmisellä itsellään, vaan työnantajien on otettava siitä nykyistä enemmän vastuuta.

– On niin yritysten kuin yhteiskunnan etu varmistaa, että työntekijöiden osaaminen on ajan tasalla ja että omaa osaamista on mahdollista päivittää työn ohessa. Jos työntekijöiden osaaminen on vanhentunutta tai puutteellista, yritykset eivät löydä tarvitsemaansa työvoimaa, innovaatioita ei synny eikä tuottavuus parane, hän sanoo tiedotteessa.

Lyly huomauttaa, että työntekijöiden osallistuminen työnantajan maksamiin koulutuksiin väheni merkittävästi korona-aikana, eikä määrässä ole saavutettu vieläkään pandemiaa edeltänyttä tasoa. Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2024 työolobarometrin mukaan työntekijöistä 43 prosenttia osallistui työnantajan maksamaan koulutukseen.

KOULUTUSMAHDOLLISUUKSIEN tarjoaminen vaatii työnantajalta konkreettisia panostuksia. Lyly muistuttaa, että työntekijöiden osaamisen kasvattaminen lisää myös yritysten tuottavuutta ja on hyödyksi muutostilanteissa.

– Työnantajan vastuuta huolehtia työntekijöiden osaamistasosta tulee vahvistaa lakisääteisesti ja työntekijöiden osaamisen kehittämisen tulee olla myös nykyistä vahvemmin yritystukien ehtona, Lyly sanoo.

Moni työntekijä haluaisi ylläpitää ja päivittää omaa osaamistaan, mutta siihen ei Lylyn mukaan ole työn ohessa mahdollisuutta työelämän kasvavien vaatimusten vuoksi. Hän huomauttaa, että se on myös taloudellisesti erittäin vaikeaa, koska Orpon hallitus poisti aikuiskoulutustuen.

– Työntekijän oikeutta opiskella työajalla tulee laajentaa ja työaikajoustoja lisätä, jotta työnteon ja opiskelun yhdistäminen on helpompaa, Lyly sanoo.

– Työpaikoilla tulisi ottaa käyttöön työntekijöiden osaamiskartoitukset, jotka auttavat havaitsemaan puutteita, tulevia tarpeita ja lisäämään osaamistasoa suunnitelmallisesti. Aineettoman pääoman, eli osaamisen kartoittamisen, tulisi olla yhtä tärkeä osa yritysten raportointia kuin tilinpäätöksen tekeminen aineellisesta pääomasta, kuten koneista ja laitteista.

TYÖTTÖMIEN kouluttautumismahdollisuuksia pitää kansanedustaja Lauri Lylyn mukaan niinikään lisätä. Työttömäksi jäävien oikeutta päivittää omaa osamistaan pitää vahvistaa, jotta työttömyysjakso jäisi mahdollisimman lyhyeksi. Lylyn mukaan työttömien kouluttautumista työvoimapula-aloille ja -ammatteihin pitäisi lisätä.

– Yli 55-vuotiailla on jo nyt oikeus muutosturvakoulutukseen, joka mahdollistaa kouluttautumisen silloin, kun työntekijä tulee irtisanotuksi tuotannollisista tai taloudellisista syistä. Oikeus muutosturvakoulutukseen tulisi laajentaa koskemaan kaikkia ikäluokkia, jotta vanhentunut tai puutteellinen osaaminen ei ole este uuden työn löytämiselle, Lyly ehdottaa.

Ehdotus työnantajan vastuun lisäämisestä esitetään SDP:n työelämän epävarmuuden ja taloudellisen eriarvoisuuden kasvamiseen perehtyneen työryhmän raportissa.