– Omaishoito on hoidettaville inhimillistä ja yhteiskunnalle edullista, minkä vuoksi hoitajien tukeen, apuun ja rinnalla kulkemiseen kannattaa panostaa, hän korostaa tiedotteessa.

Hän huomauttaa, että omaishoitotilanne mielletään usein ikäihmisten hoitamiseksi, vaikka monet hoidettavat ovat lapsia tai työikäisiä. Omaishoitajia ovat muun muassa vammaisen lapsen vanhemmat, puolisoaan hoitavat ja ikääntyvistä vanhemmistaan huolehtivat lapset.

– Omaishoitajat tarvitsevat kokonaisvaltaista tukea ja apua vaativassa tehtävässään. Ihmisoikeuskeskuksen selvityksen mukaan viime kevään aikana omaishoitajien työn sitovuus kasvoi, kun tilapäishoitoa omaishoitajien vapaiden ajaksi ei välttämättä saanut.

– Heillä koulu-uupumus, masennusoireilu, ahdistuneisuus ja yksinäisyys olivat yleisempiä kuin muilla nuorilla. Korona-aika heikensi myös nuorten hoivaajien tilannetta, koska vanhempien sosiaali- ja terveyspalvelut saattoivat olla katkolla ja perhe jäi ongelmiensa kanssa yksin, Mäkisalo-Ropponen painottaa.

Koronakriisi on monin tavoin lisännyt eriarvoisuutta lasten ja nuorten keskuudessa, ja Mäkisalo-Ropposen mukaan vaikutukset usein kasaantuvat lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Esimerkiksi erityislapsiperheiden tilanne on muuttunut huonompaan suuntaan.

– He eivät saa riittävästi tarpeidensa mukaista tukea ja apua vaativassa tilanteessa, ja monet uupuvat raskaan taakan alle. Esimerkiksi monilla neuropsykiatrisia piirteitä omaavilla (nepsy) sekä autisminkirjon lapsilla ja nuorilla etäkoulu ja kuntoutuksen katkolla oleminen sekoittivat elämisen rytmiä ja samalla koko perhe uupui.

Mäkisalo-Ropposen mielestä omaishoidon kriteerit on yhdenmukaistettava koko maassa, tuen määrää on tarkistettava ja siihen on varattava riittävät resurssit – kuten SDP:n vaaliohjelmassa todetaan.

– Omaishoito ei saa johtaa palveluiden karsintaan, vaan palveluiden on tuettava omaishoitoa tehokkaasti. Nyt on kiire saada omaishoitoperheiden tuki ja kuntoutus toimimaan kunnolla.