Ensi kevään eduskuntavaalien lähestyessä nousussa ovat niin korot, inflaatio kuin energian hinnatkin. Myös Suomen valtion velka on koronavuosien aikana kasvanut kovaa vauhtia. Samalla kun gallupien kärjessä killuva kokoomus on esittänyt mittavia menoleikkauksia, sosiaalidemokraattien leirissä vaaliohjelmaa ja talouspoliittisia linjauksia vasta hahmotellaan.

Kokoomus on esittänyt, että valtion tulisi leikata menoja vuosittain noin miljardin euron verran tulevien kahden vaalikauden ajan. Ehdotus on kuittaus nykyhallituksen budjetille, jonka arvioidaan olevan ensi vuodelle yli kahdeksan miljardia alijäämäinen. Lisäksi puolue on esittänyt kahden miljardin alennusta ansiotulojen verotukseen ensi vaalikaudella.

Olisiko SDP valmis mukaan sellaiseen kokoomuksen hallitukseen, joka leikkaisi kahdeksan miljardia?

SOSIALIDEMOKRAATTIEN VAALIOHJELMA on vasta valmistelussa, eivätkä puolueen varapuheenjohtajat halua heittää peliin omia talouslukujaan.

-  Tämä ja ensi talvi tulevat pitkälti määrittelemään myös politiikan linjaa seuraaville vuosille. Nyt eletään tosi epävarmoja aikoja ja täytyy ihan ensiksi selvitä tästä talvesta, ensimmäinen varapuheenjohtaja Niina Malm sanoo.

Puolue ei kuitenkaan tyrmää menojen karsimista lähtökohtaisesti. Puolueen toinen varapuheenjohtaja, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari uskoo, että menoja voidaan vähentää kaikkien ministeriöiden osalta.

-  Eihän Euroopassa nyt missään ajoiteta jättileikkauksia tähän maailmantilanteeseen. Vaatii malttia tarkastella sitä, mitkä sopeutus- ja säästökohteet ovat. Kyllä niitä on varmasti kaikilla sektoreilla, Skinnari sanoo.

Mäkysen mielestä Suomessa puhutaan liikaa leikkauksista. Hän huomauttaa, että niitä on tehty myös tällä hallituskaudella, joskin maltillisesti. Tulevan kauden kommentoinnin Mäkynen kokee hankalaksi, koska sopeuttamisessa keskeistä on ajoitus.

-  Suuruusluokkaan ei tässä vaiheessa voi ottaa kantaa. Kaikista eniten vaikuttaa se, miten syvä taantuma on vai onko. Valtiovarainministeriön arvio on, että jos saadaan kahden prosentin kasvutaso, julkinen talous on turvattu, Mäkynen sanoo.

Lähivuosille ei ole kuitenkaan ennusteiden perusteella odotettavissa kahden prosentin talouskasvua.

ISOSSA KUVASSA SDP:n talouspolitiikka ei vaikuta suuresti muuttuneen. Malmin mukaan laaja veropohja on edelleen ajattelun lähtökohtana.

-  Se ei tarkoita sitä, että verotusta kiristetään vaan että porsaanreikiä tilkitään, jotta oikeudenmukaisuus pystyy toteutumaan, Malm sanoo.

Esimerkiksi porsaanreiästä hän nostaa järjestelmällisen verosuunnittelun.

Säästöjä varapuheenjohtajat löytävät sosiaalidemokraateille tuttujen teemojen kautta. Puheissa toistuvat panostukset mielenterveyteen ja koulutukseen sekä sosiaaliturvajärjestelmän yksinkertaistaminen.

-  Sote-uudistuksen myötä edelleen tarvitaan palvelupisteen siirtoa perusterveydenhuoltoon. Nyt näyttää siltä, että tarvitaan kohdennettua investointia hoidon saatavuuteen varsinkin mielenterveyspuolella, Mäkynen sanoo.

Ennaltaehkäisevän hoidon uskotaan tuovan merkittäviä kustannussäästöjä, kun sairauspoissaolot ja hoitoon joutumiset vähentyvät.

-  Pitäisi viimein tunnustaa se tosiasia, mitä mikään hallitus ei ole tehnyt kunnolla. Jos me satsaamme ennaltaehkäisyyn, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja ne panostukset tehdään oikein, säästetään valtavasti rahaa, Skinnari sanoo.

Skinnari myöntää, että myöskään sosiaalidemokraattien johtama hallitus ei ole edistänyt asiaa tarpeeksi.

-  Kyllä myönnän, että korona tuli ja vaikutti ihan kaikkeen. Jos katsoo maakuntia ja alueita, meidän olisi pitänyt enemmän pystyä panostamaan hyvinvointitalouteen, nuorten mielenterveyteen, päihdeongelmiin ja ikäihmisten yksinäisyyteen. Siinä ei ole onnistuttu, ministeri toteaa.

MALM JA MÄKYNEN liputtavat vihreän siirtymän puolesta keskeisenä osana teollisuuspolitiikan investointeja.

-  Tarvitsemme myös niitä ihmisiä, jotka tekevät käsillään työtä, että myös heille on työpaikkoja. Vihreä siirtymä on mahdollisuus, jolla saamme säilytettyä niitä tavallisia teollisia työpaikkoja. Joskin tulevaisuudessa ne ovat todennäköisesti toisennäköisiä, Malm pohtii.

Nykyhallituksen saavutuksista Mäkynen hehkuttaa lakia valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta. Eduskunta aloitti lakiesityksen käsittelyn kuluvalla viikolla. Mikäli se menee läpi, tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen arvioidaan vuosina 2024-2030 kasvavan 1,8 miljardilla eurolla.

-  Se on historiallinen investointi Suomen kestävään kasvuun ja tuottavuuteen, Mäkynen sanoo.

VILLE SKINNARI on jo valmistautunut tuleviin hallitusneuvotteluihin. Hän aikoo löytää säästökohteita ministeriöiden toimintatavoista.

-  Yksi asia, mitä varmasti tulen ajamaan seuraaviin hallitusneuvotteluihin on, että pitää katsoa rakenteita. Silloin puhun ministeriöistä ja niiden sisäisestä tavasta toimia, Skinnari sanoo.

Ministeri nostaa esimerkkejä esimerkiksi elinkeinopolitiikasta ja viennin edistämisestä. Niissä on hänen mukaansa “aivan liikaa päällekkäisyyksiä” ulko- ja elinkeinoministeriön osalta. Hän kokee ongelmalliseksi myös työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön toisistaan poikkeavat toimintatavat.

-  Molemmat ministeriöt ovat tehneet esimerkiksi omat ilmastostrategiat. Suomella voi olla vaan yksi strategia, Skinnari sanoo.

Ministeriöiden toimintaa muuttamalla ei liene kuitenkaan saavutettavissa merkittäviä säästöjä valtion budjettiin?

-  Ei, mutta kaikki tuo säästöjä, kun yhdistetään voimia. Tämä on iso ajattelutavan muutos, joka myös säästää resursseja.

Teksti: Kaisu Suopanki / STT