Näkkäläjärvi painottaa, että ehdokasasettelu on vaalituloksen kannalta keskeisen tärkeä ja sen eteen tehdään kovasti töitä. Viime kuntavaaleissa SDP:n listoilla ehdolla oli 5 620 ehdokasta ja aluevaaleissa 1 632.

– Tavoitteena on mennä molemmissa viimekertaisen ehdokasmäärän ohitse ja kyllä se ihan mahdollista on, hän arvioi.

Näkkäläjärven mukaan SDP:n listoille riittää tulijoita niin kunta- kuin aluevaaleissakin. Puoluetoimistolla seurataan tarkkaan, miten kunnissa ja alueilla ehdokasasettelu sujuu ja vertailuja tehdään edelliseen kertaan.

Innostus lähteä aluevaaleihin näytti Näkkäläjärven mukaan viime keväänä vielä hieman valjulta. Moni päättäjä koki hyvinvointialueen päätöksenteon kuormittavana, kun tehtävänä oli vaikeita päätöksiä.

– Monella oli keväällä huolta, että haluaako lähteä ehdolle uudestaan, mutta syksyn aikana se tuntui kääntyneen sellaiseksi sisuuntumiseksi, että täytyy lähteä, kun on tärkeät asiat kyseessä. Monien mielipide on kääntynyt.

SDP julkaisee vaaliohjelmansa 8. helmikuuta. Puolueen yleisluontoisen ohjelman lisäksi alueilla ja kunnissa on omia vaaliohjelmiaan.

Näkkäläjärven mukaan vaaleissa riittää monia tärkeitä asioita ajettavaksi ikäihmisten palveluista koulutukseen. Aluevaalien yhdeksi kärkiteemaksi Näkkäläjärvi nostaa hoitoonpääsyn. Hallitus on venyttämässä hoitotakuun kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen.

– Meillä vaalien yksi pääasioita on, että haluamme ihmiset jonoista hoitoon. Sen eteen päättäjämme ovat tehneet hyvinvointialueilla aloitteita koko maassa ja budjettineuvotteluissa vedottiin sen puolesta. Osalla alueista on edetty, joillain alueilla työ on kesken ja sitä lähdetään jatkamaan.

Kunnissa erityisesti kouluasiat nousevat tapetille.

– Lasten ja nuorten oppimistulokset ovat heikentyneet pitkän aikaa, läpi 2000-luvun, ja se kehitys täytyy saada taitettua.

VAALITULOSTA on vaikea ennustaa, mutta Mikkel Näkkäläjärven mukaan selvää on, että molemmissa vaaleissa edessä on kokoomuksen ja SDP:n välinen kamppailu. Jompi kumpi nousee suurimmaksi.

– Siinä on isot panokset kyseessä, kun olemme nähneet, millaista politiikkaa kokoomus tekee. Heikentää julkista terveydenhuoltoa ja on ollut tekemässä kovaa politiikkaa myös työntekijöiden oikeuksien kannalta. Kunnat ja hyvinvointialueet ovat isoja työnantajia ja me haluamme, että ne ovat myös hyviä työnantajia.

Vaikka gallupit tällä hetkellä näyttävätkin SDP:n kannalta myönteisiä tuloksia, varoittaa Näkkäläjärvi puolueen väkeä tuudittautumasta siihen. Se ei vielä riitä siihen, että maaliin tullaan ykkösenä. Hän muistuttaa, että viimeksi SDP on ollut kuntavaaleissa suurin puolue vuonna 2004.

– Suuri työ pitää tehdä, että jälleen nousisimme suurimmaksi puolueeksi kahteenkymmeneen vuoteen. Se vaatii onnistumista ehdokashankinnassa. Uusia ihmisiä ja nykyisiä päättäjiä, jotka vielä arpovat ja aprikoivat, pitää saada ehdokkaiksi. Ehdokashankinta on omissa käsissämme ja siinä on mahdollista tehdä hienoja onnistumisia.

HIENO onnistuminen kuvaa SDP:n ehdokashankinnan tilannetta Varkaudessa, jossa on saatu ehdokaslista täyteen ensimmäistä kertaa kahteenkymmeneen vuoteen. Listalla on 52 ehdokasta.

– Kaikkein hienointa tässä on, että ehdokkaiden joukossa on 19 täysin uutta ehdokasta. Se on kova määrä ja väitän, että monella puolueella ei ole edes ehdokkaita niin paljon kuin meillä on uusia, Varkaudessa SDP:n vaalipäällikkönä toimiva kansanedustaja Timo Suhonen kertoo.

Suhonen arvioi, että ihmisiä SDP:n listoille vetää yhteiskunnallinen tilanne.

– Pienituloisilta viedään viimeisetkin, köyhyys ja työttömyys lisääntyy. Se hallituksen kova linja näyttäytyy ainakin täällä Varkaudessa selkeästi niin, että ihmisillä on sellainen mieliala, että nyt riittää. Porukka haluaa lähteä aidosti tekemään muutosta sillä, että SDP on tulevissa vaaleissa ykkönen.

Varkaudessa SDP:n kannatus viime kuntavaaleissa oli 35,8 prosenttia ja varkauslaisittain tulos oli huono, Suhonen sanoo. Vuoden 2017 kuntavaaleissa kannatus oli 43,4 prosenttia ja Varkaus oli Suomen sosialidemokraattisin kaupunki.

– Tavoitteemme on, että kannatus saadaan takaisin sinne yli neljänkymmenen prosentin – että teemme samankaltaisen tuloksen kuin 2017.

Aluevaaleissa Varkaudessa oli viimeksi viisi ehdokasta, nyt lähtijöitä on jo yhdeksän. Listalle mahtuu tusina ehdokasta ja Suhonen uskoo, että täyteen listaan tai vähintäänkin hyvin lähelle on mahdollista päästä.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Timo Suhonen. (Kuva: Jukka-Pekka Flander / SDP)

VARKAUDESSA puheenaiheiksi kuntavaaleissa nousevat taatusti myös sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvät asiat, vaikkeivät palvelut kunnille enää kuulukaan.

– Kaupungin päättäjätkin pystyvät kuitenkin omalla laillaan myös viestimään Varkauden roolista Pohjois-Savon hyvinvointialueella.

Varkaudessa on nyt tapahtunut sillä saralla paljon, Suhonen huomauttaa. Hallituksen päätösten seurauksena Varkaudesta lähtee ympärivuorokautinen päivystys, ulosottotoimisto ja käräjäoikeus.

– Porukka haluaa vaikuttaa ja tehdä työtä sen eteen, että Varkaus on vahva Keski-Savon pääkaupunki vielä, vaikka nykyinen hallitus on viemässä palveluja Kuopioon. Keskittäminen Kuopioon on merkittävä asia monella saralla.

Muita puheenaiheita vaalikojuilla ovat muun muassa lapsiperheiden asiat, varhaiskasvatus ja koulut. Myös pitkäaikaistyöttömyydestä, eriarvoisuudesta ja huono-osaisuudesta johtuvien ongelmien ratkominen noussee puheeksi, Suhonen ennakoi. Keskustelua käydään todennäköisesti myös harrastusmahdollisuuksista. Tapetilla on investointi uuteen uimahalliin tiensä päähän tulossa olevan tilalle. Kahdesta jäähallista vanhemman kohtalo kiinnostaa ihmisiä myös.

JÄRVENPÄÄSSÄ ollaan kaupunginhallituksen puheenjohtajan, kansanedustaja Eemeli Peltosen mukaan jo hyvin lähellä edellisten kuntavaalien ehdokasmäärää. Viimeksi ehdokkaita oli 66 ja nyt siitä ollaan ihan muutaman ehdokkaan päässä. Se on hyvin tässä vaiheessa, kun ehdokaslistojen sulkeutumiseen on vielä pitkä aika.

– Olemme paremmassa vauhdissa kuin neljä vuotta sitten. Täysi lista meillä on 76 ehdokasta ja tavoite on, että se tulee täyteen.

Aluevaalien ehdokasasettelun suhteen tilanne Järvenpäässä on Peltosen käsityksen mukaan niinikään hyvä, eikä näköpiirissä ole ongelmia saada Uudenmaan piirin toivomaa 20 järvenpääläistä ehdokasta Keski-Uudenmaan ehdokaslistalle.

Järvenpäässä SDP on suurin puolue, viime kuntavaaleissa kannatus oli 21,1 prosenttia. Toiseksi eniten kannatusta sai kokoomus (20,5 %) ja kolmanneksi eniten perussuomalaiset (18,3 %).

– Kyllä täällä tosissaan tehdään töitä sen eteen, että suurimman puolueen paikka saadaan säilytettyä myös tulevissa kuntavaaleissa. Neljä vuotta sitten tiedettiin, että ehdokasasettelu on se, mikä ratkaisee ja samanlainen ajattelu on nytkin.

Neljän vuoden takainen vaalitulos Järvenpäässä oli merkityksellinen, Peltonen sanoo. Järvenpää oli tuolloin Uudellamaalla ainoa kunta, jossa SDP nousi suurimmaksi ryhmäksi.

– Vaikka silloin elettiin poliittisesti haastavia aikoja – kannettiin hallitusvastuuta ja oli siinä vaalien alla vähän vastatuulta, niin silloin nähtiin, että ehdokashankinnan onnistuminen suojasi niissäkin olosuhteissa. Pystyimme punnertamaan suurimmaksi, vaikka muualla Uudellamaalla juhlivatkin muut puolueet.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Eemeli Peltonen (Kuva: Jukka-Pekka Flander / SDP)

MILLAINEN on hyvä ehdokaslista? Pitkä ja monipuolinen, Peltonen kiteyttää. On tärkeää, että ehdokkaita on mahdollisimman paljon ja että he ovat eri ikäisiä ja tulevat erilaisista taustoista.

– Harvoin on niin, että vaaleissa olisi onnistuttu pärjäämään, jos ehdokkaita on kovin vähän. Siksi määräänkin kannattaa panostaa, Peltonen toteaa.

– Erot vaalituloksessa voivat olla hyvin pieniä. Listan pituudella on todella merkitystä, kun ratkaisevaa eroa ryhmien välillä äänimäärissä lähdetään tekemään. Voi tuntua siltä, että vaikkapa 20 ääntä olisi vähän, mutta kun riittävän moni saa sen verran… Se merkityksellinen ero puolueiden välillä syntyy pienistä puroista.

Peltonen nostaa esimerkiksi Tampereen tuloksen viime vaaleissa. Silloin suurimman puolueen paikka meni SDP:n sijaan kokoomukselle seitsemän äänen erolla.

Peltonen uskoo, että kuntavaaleissa ykköspuheenaiheeksi nousevat ihmisiä lähellä olevat arkiset asiat kuten varhaiskasvatus, perusopetus sekä liikunta- ja kulttuuripalvelut.

– Kun on keskustellut ihmisten kanssa viime aikoina, niin aika paljon puhuttavat ihan arjen perusasiat ja miten ne tullaan järjestämään seuraavalla vaalikaudella. Tietysti, kun kuntakentällä on taloudessa yleisesti tiukkaa, niin varmasti käydään keskustelua siitä, mihin asioihin kannattaa panostaa haastavinakin taloudellisina aikoina.

RAISIOSSAKIN jo lähennellään viime vaalien tulosta, Raision SDP:n puheenjohtaja ja vaalipäällikkö Aleksi Suro kertoo. Viime vaaleissa ehdokkaita oli 46, nyt on julkistettu 39 nimeä ja useampia potentiaalisia ehdokkaita on jo tiedossa, Suro kertoo. Listalla on tilaa 64 ehdokkaalle, mutta harvemmin listaa on saatu täyteen.

– Ihan kaikenlaisia ihmisiä erilaisista taustoista haemme ehdolle. Toivotaan, että saamme listaa täydennettyä niin, että näyttää vielä paremmalta kuin viimeksi näytti. Sellainen 50 henkeä alkaa olla Raisiossa sellainen ehdokasmäärä, että ollaan suhteellisen tyytyväisiä. Toki niin kauan kuin listalla on tilaa, nimiä etsitään.

Hallituspolitiikka on tällä hetkellä asia, joka herättelee ihmisiä lähtemään ehdolle SDP:n riveistä, Suro arvioi.

– Hallitukselta tulee uusia lainsäädäntöhankkeita kovaa tahtia ja ehkä puoluekin joutuu jopa valitsemaan, mistä siitä kaikesta huonosta halutaan viestiä.

– Ylipäätään monella on kypsynyt se ajatus, että kun maailman tilanne on mitä on, on kannettava oma kortensa tavalla tai toisella kekoon paremman huomisen eteen.

Raisiossa SDP on suurin puolue ja sen kannatus viime kuntavaaleissa oli 24,8 prosenttia. Kokoomus oli heti kannoilla 24,4 prosentin kannatuksella.

– Ykköspuolueen paikkaa lähdetään hakemaan näissäkin vaaleissa. Näkisin, että hienoista paikkalisäystä voisi olla tulossa. Valtuustokaudella 2017-2021 meillä oli kolmetoista valtuutettua ja nyt on yksitoista. Toiveissa on, että ainakin se kaksi lisäpaikkaa saataisiin ja päästäisiin takaisin kolmeentoista, Suro sanoo.

Aluevaaleihin Raisiosta on asetettu tähän mennessä kuusi ehdokasta. Varsinais-Suomen piirihallitus nimeää loput aluevaaliehdokkaat, ja muutama paikka on vielä listalla auki. Niiden kohtalo selvinnee tammikuun aikana, Suro kertoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Aleksi Suro.

SURO ennustaa, että Raisiossa kuntavaalikentillä puheeksi nousee muun muassa kouluverkkouudistus.

– Meillä on rakentumassa kaksi uutta yläkoulua ja peruskoulun ikäjakauma on vähän muuttumassa. Jatkossa meillä on kouluja ykkösluokasta nelosluokkaan ja vitosluokasta ysiluokkaan. Tämä on puhuttanut jo useamman vuoden.

E18-tien uudistus on myös iso puheenaihe. Väyläviraston hanke nytkähtää liikkeelle, ja siihen saatiin MAL-sopimuksen puitteissa rahoitusta, Suro kertoo. E18-tie sukeltaa Raison keskustassa maan alle tunneliin, tulee uusia tasoliittymiä, siltoja ja paljon muuta.

– Aika kova on tuo kaupungin keskustan mullistus. Kun se alkaa, se on Suomessa suurin meneillään oleva keskustan rakennushanke. Tänä vuonna olisi tarkoitus tehdä hankesuunnittelu ja ensi vuonna sitten kuokka iskee maahan.

Myös kunnan taloudellinen tilanne herättänee keskustelua. Suro summaa, että kuntatalouteen on tulossa karkeasti 110 miljoonan euron investoinnit tällä vuosikymmenellä.

– Samalla kuitenkin halutaan pitää asumisen hinta, taksat ja veroprosentit kohtuullisina suhteessa verokkikuntiin. Joudumme tekemään toki niitä ratkaisuja myös, että kuntataloudessa täytyy sopeuttaa.

– Me tietenkin SDP:nä teemme parhaamme, että puolustamme täällä niitä peruspalveluita ja että talouspolitiikka kestää tarkastelua pitkälläkin aikavälillä. Sitten taas kokoomuksella on haluja leikata vähän enemmän niistä peruspalveluista, koulutuksesta, sivistyksestä ja vapaa-aikapalveluista kuin meillä.