Hän katsoo tulevan hallituksen ohjelman pohjautuvan ”vahvasti mukaanottavaan luottamuksen henkeen”. 

– Tietysti nyt talousraami on kovin erilainen, voidaan satsata myös palveluihin ihan eri tavalla. Se on keskeinen ero. 

Rönnholm näkee jokaisen puolueen saaneen tavoitteitaan hallitusohjelmaan läpi

Rinteen hallitus pyrkii tekemään vastasyklistä talouspolitiikkaa. Toisin sanoen taantumassa ollaan valmiita elvyttämään.

Suomessa politiikka on tavannut olla myötäsyklistä eli laskusuhdanteessa on tavattu kiristää vyötä.

– Aika monissa maissa on ollut kummallinen ajatus siitä, että kaikki liinat kiinni ja entistä syvemmälle rotkoon. Se oli meille tärkeää, että sellaista ajattelua ei tässä ruokita. Tehdään tosi isoja satsauksia, jos verrataan aiempiin hallitusohjelmiin. 

Rönnholmin mielestä hallitusohjelma on rakennettu taloudellisesti vastuullisesti. 

– Siellä on varausta myös siihen, että jos joitakin isoja muutoksia tapahtuu, täytyy tiettyjä asioita sitten harkita uudelleen. Tämä on minun mielestäni hyvin tasapainoinen linja.

Sitä kuinka vasemmistolaista hallitusohjelman talouspolitiikka on Rönnholm ei lähde pyörittelemään.

– Minusta se on pragmaattista ja järkevää. Tämä paradigmahan on ollut hyvin oikeistolainen, että pelkästään leikkaaminen on järkevää talouspolitiikkaa. Jos nyt ajattelee, että yritystaloutta pyrkisi hoitamaan vaan sillä tavalla, että vuosi toisensa jälkeen jättäisi investoimatta ja leikkaisi jostakin, niin ei sitä firmaa kauan olisi olemassa, Rönnholm sanoo.

Hän toteaa, että  isot satsaukset palveluihin, ihmisten mukaanottamiseen ja osaamiseen tehdään nyt vähän kuin aikanaan peruskoulu-uudistuksen hengessä.

– Uskotaan siihen, että jokainen pystyy ja jokaisesta suomalaisesta on, oli sitten vielä koulunpenkillä tai jo työelämässä. Se on ainakin sellaista vasemmistolaisuutta, jota itse edustan. Eriarvoisuuden vähentämisen tavoite keskeisenä siellä taustalla on se iso punainen lanka minun mielestäni, Rönnholm kuvaa.

Hallitusohjelmassa on myös mainittu lukuisia asioita, jotka etenevät selvitykseen. Rönnholm muistuttaa tähän, että monia asioita on jo selvitettykin.

– Täytyy koota yhteisiin kansiin ja miettiä kohtuullisen nopeasti, mitä tehdään. On järjetöntä myös puristaa kolmeen viikkoon esimerkiksi tiettyjä hallintoon liittyviä kysymyksiä. Poliittisen päätöksentekijän ei ehkä ole järkevää viimeisenä iltatuntina pyrkiä runnomaan jotakin valtavan yksityiskohtaista rakennetta läpi, kun maassa on hirveän paljon asiantuntijoita, jotka voivat käsitellä sitä vähän löyhemmällä aikaraamilla. Sen takia on minun mielestäni ihan hyväkin, että on selvityksiä.

Rönnholm pitää myös tärkeänä, että jatkossa kehitetään kansallinen laskentapalvelu, jolla pystytään laskemaan vaikkapa eri uudistusten ja poliittisten toimien tulonjakovaikutuksia.

– Hollannissa esimerkiksi vaalien yhteydessä aina lasketetaan kunkin puolueen vaaliohjelman vaikutukset. Minun mielestäni se olisi hyvää palvelua.