Lukijaristeily2017
tuntematonsotilas

SDP:n puoluesihteerikisaan ilmoittautuva Hanna Kuntsi, entinen sulkapalloilijalahjakkuus, ottaisi mallia Obamalta ja Corbynilta

Kuva: Jari Soini

SDP:n puoluesihteerikisa käynnistyy nyt toden teolla. Ensimmäinen tarjokas tulee Palvelualojen ammattiliitosta PAMista.

Yhteiskuntasuhteiden päällikkö Hanna Kuntsi, 39, avaa tänään tiistaina kampanjansa.

— Tämä on ehdottomasti paras homma, mitä SDP:ssä on järjestöpuolella tarjolla. Innostava ja inspiroiva tehtävä.

Kuntsilla on jo 13 vuoden kokemus pamilaisena. SDP:n jäsen hän on ollut vielä pidempään, 20 vuotta. Kahden lapsen äiti Kuntsi sanoo Demokraatille, että myös henkilökohtaisesti tämä on oikea hetki hakea puoluesihteeriksi, kun lapsetkaan eivät ole enää pieniä.

Odotuksia ja vaatimuksia puoluesihteerille on runsaasti, eivätkä ne ole keskenään ristiriidattomia. Kuntsi sanoo tietävänsä, millaiseen paikkaan on päätään panemassa.

— Tehtävään, jossa ei voi onnistua, hän naurahtaa.

Kuntsi sanoo, että SDP:n tavoitteena pitää olla vaalivoitto vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.

Puoluesihteerin pitäisi olla puolueen toiminnanjohtaja.

SDP:n nykyinen puoluesihteeri Reijo Paananen, 52, ilmoitti Demokraatin haastattelussa maanantaina, että puolueessa tarvitaan keskustelua puoluesihteerin tehtävästä.

– Nyt on aika miettiä sitä, mihin puoluesihteeriä seuraavilla vaalikausilla ja puoluekokouskausilla tarvitaan. Mikä on se keskeisin juttu, mitä nyt haetaan. Tätä kautta sellaiset ihmiset, jotka huomaavat, että tämähän on just sellaista missä olen hyvä, voivat tulla esille ja asettua ehdolle.

Paananen ei paljastanut vielä, aikooko hän itse asettua uudelleen ehdolle. Hän on ollut puoluesihteerinä vuodesta 2012. Viime puoluekokouksessa 2014 Paanasella ei ollut vastaehdokkaita.

Kuntsi kertoo saaneensa ensimmäiset yhteydenotot häntä ehdolle toivoneilta jo viime keväänä. Vielä kesällä Kuntsi empi asian kanssa. Nyt hänen takanaan on noin nelikymmenhenkinen tukiryhmä. Kuntsin kampanjapäällikkönä toimii Insinööriliiton neuvottelujohtaja Petteri Oksa, entinen Demarinuorten puheenjohtaja. Kuntsin mukaan tukiryhmästä löytyy paljon muitakin kuin ay-väkeä.

Ilmeisen mielellään asioista suoraan puhuva Kuntsi tekee selväksi monella tapaa, että hän tarjoaa toisenlaisen vaihtoehdon puoluesihteerityypiksi. Siitä huolimatta, että myös Kuntsilla on vankka ay-tausta, kuten puolueen puheenjohtajalla, eduskuntaryhmän puheenjohtajalla ja tämänhetkisellä puoluesihteerillä.

Kuntsi sanoo esimerkiksi, ettei pitäisi huonona muuttaa puoluesihteerin valitsemistapaa. Valintaa ei tehtäisi enää puoluekokouksessa.

— Puoluesihteerin pitäisi olla puolueen toiminnanjohtaja. Silloin olisi luontevaa, että valinta tehtäisiin puoluehallituksessa tai puoluevaltuustossa. Korostuisi, että haetaan ammattilaista viestinnän ja järjestötyön johtamiseen. Keskittyisin puoluesihteerinä erityisesti kampanjaosaamisen päivittämiseen ja kehittämiseen.

Kuntsi toimi keskusjärjestöjen historian ensimmäisen yhteisen vaalikampanjan kampanjapäällikkönä EU-vaaleissa 2014. Hän puhuukin paljon poliittisen organisoinnin, järjestämisen merkityksestä.

— Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen, vaan pitää ottaa uusimmat tavat tehdä käyttöön. Operaatio Vakiduuni on Suomessa esimerkki, jossa on lähdetty voimakkaasti teeman kautta.

Kuntsi sanoo, että SDP:llä on edelleen hyvä kenttäorganisaatio. Lisäksi on runsaasti erilaisia sisarjärjestöjä. Yhteispeliä pitäisi parantaa.

— Tämä vaatii yhdessä määritetyn selvän tavoitteen, jota lähteä viemään eteenpäin analyyttisesti. Meidän toimintakertomus- ja kuukausikokous -malli ei ehkä ole se, millä enää tänä päivänä tehdään järjestelmällisesti vaikuttavaa työtä. Miten vaalipiirien alueella, äänestysalueittain analysoidaan viestien toimivuutta, miten kohdataan ihmisiä, miten sitoutetaan? Näissä meillä on hirveästi opittavaa.

— Kun katsomme Obaman ja Corbynin kampanjoita, ne ovat tätä järjestämistä, hän viittaa Yhdysvaltain presidenttiin ja brittien työväenpuolueen Labourin puheenjohtajaan.

Kuntsin mukaan tämä ei sulje pois perinteistäkään ohjelmatyötä. Myös sille on edelleen tarvetta.

— Tavoitteita ei voi johtaa, ellei keskustelua ole käyty välillä pohjamutia myöten läpi, miten arvot näkyvät eri tilanteissa.

Onko parempi olla mahdollisimman tasapaksu vai ottaa rohkeasti joku homma hanskaan?

Kuntsin mukaan puoluetoimistolta tai viestinnällä ei voida pelastaa näkemysten puutetta, elleivät ne ole kirkkaita poliittisella puolella. Hän kaipaa rohkeutta linjauksiin. Kaikkia ei voi miellyttää.

— Pitää miettiä plussat ja miinukset, kumpi vaakakupissa painaa enemmän: onko parempi olla mahdollisimman tasapaksu vai ottaa rohkeasti joku homma hanskaan?

Kuntsin mukaan rajallisilla resursseilla ei ole varaa tehdä kuin oikeita asioita. Hänen mukaansa puoluesihteerin paikka ei ole ”kiertää kenttää”. Joidenkin kulmakarvat voivat nousta, mutta Kuntsi perustelee asiaa pohditun kuuloisesti.

— Jos haluamme, että puoluesihteeri oikeasti uudistaa järjestötyön toimintatapoja, nostaa kampanjaosaamisen tasoa ja kykenee levittämään uusia ideoita ja työkaluja, se vaatii nimenomaan organisaation johtamista, tiimityöskentelyn kehittämistä ja järjestökoneen saumattomuuden parantamista. Se yksinkertaisesti ei tapahdu niin, että käyttää aikansa kiertämiseen hajautetusti siellä ja täällä.

Puoluesihteerikilpailuun ilmoittautuminen ensimmäisenä ei pelota Kuntsia, entistä nuorten maajoukkuetason sulkapalloilijaa, jonka ensimmäinen vakituinen työpaikka löytyi näyttelijänä Tampereen Komediateatterista, erikoisalana klovneria. Hän on tottunut projekteihin ja tavoiteasetteluihin.

Kuntsi suostuu pohtimaan myös menestymisnäkymiään kisassa, vakavasti.

— Arvioin omat mahdollisuuteni hyviksi, johtuen siitä, että nimeni on pompsahdellut esiin paikoissa, joissa en olisi voinut kuvitellakaan.

Kuntsi uskoo, että puoluesihteerikisaan lähtee hänen lisäkseen 1—2 muuta henkilöä. Paanasen lailla hän kaipaa keskustelua siitä, millaista puoluesihteeriä nyt tarvitaan.

SDP:n puoluekokous on ensi helmikuussa. Uusi puoluesihteeri valitaan todennäköisesti 3. helmikuuta.

Lisää puoluesihteerikilpailun asetelmista ja puoluekokouksesta Demokraatin viikkolehdessä 15.9.

Halla-aho Sipilälle: ”Uusia hallitusohjelmaneuvotteluja ei ole tainnut vaatia kukaan”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Perussuomalaisten europarlamentaarikko ja puheenjohtajaehdokas Jussi Halla-aho on vastannut pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitusohjelmapuheisiin Facebookissa.

Sipilä sanoi tänään Ylen Ykkösaamussa, että hallitusohjelmaan ei ole tulossa muutoksia perussuomalaisten puoluejohtajan vaihtumisen jälkeen.

Sipilä muistutti ohjelmassa, että puolueiden välillä tehty hallitusohjelma on aina kompromissi. Hänen mukaansa siksi voidaan keskustella, näkyykö kunkin puolueen kädenjälki tarpeeksi.

Halla-aho kirjoittaa Facebookissa Sipilän lausuntoon viitaten, että hallitusohjelman neuvottelemista uudelleen ei ole tainnut vaatia kukaan.

– Hyvä alku olisi, että noudatetaan hallitusohjelmaa, kirjoittaa Halla-aho Facebookissa.

Halla-aho viittaa tässä yhteydessä Sipilän taannoiseen avaukseen, että tämän Kempeleen-talo voitaisiin antaa turvapaikanhakijoiden käyttöön.

– Siellä (hallitusohjelmassa) ei esimerkiksi ole sellaista kirjausta, että houkutellaan Suomeen 30 000 irakilaista lupaamalla näille omakotitalo Kempeleestä, kirjoittaa Halla-aho.

Sipilän taloon Kempeleessä ei lopulta asutettu turvapaikanhakijoita. Syynä olivat Sipilän mukaan turvallisuusnäkökohdat.

Perussuomalaisten puoluekokous pidetään parin viikon päästä Jyväskylässä. Vahvimpina ehdokkaina Timo Soinin seuraajaksi on pidetty Halla-ahoa ja ministeri Sampo Terhoa.

Työministeri Jari Lindström (ps.) ilmoitti tänään blogissaan kannattavansa tehtävään Terhoa. Aiemmin myös puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) on ilmoittanut tukevansa Terhoa.

Lindström kertoo muun muassa pitävänsä erittäin hankalana, jos tuleva puheenjohtaja olisi hallituksen ulkopuolella.

– Mielipiteeni on, että hänen on oltava pääsääntöisesti saavutettavissa ja mieluiten ihan paikan päällä. Kaikkea ei voi delegoida, vaikka vastuuta onkin viisasta jakaa, hän kirjoittaa.

Halla-ahon lausunnosta kertoi ensin Yle.

Juttua on täydennetty klo 14:17.

Tuomioja oikeuskanslerin nimityksestä: ”Kestämätöntä”

Kuva: Kari Hulkko

Kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) pohtii Facebook-päivityksessään uuden oikeuskanslerin nimitystä.

– En tunne oikeuskanslerin virkaan ilmoittautuneita eikä minulla ole kantaa siihen kuka olisi pitänyt tehtävään valita, mutta se että maan korkeimman oikeusvalvojan virka pidetään täyttämättömänä kahdeksan kuukautta on kestämätöntä, Tuomioja kirjoittaa.

Tuomiojan  mukaan luottamusta ei herätä sekään seikka, että virkaan astuu viiveen jälkeen henkilö, joka on jäävi käsittelemään yhtään sote-uudistukseen liittyvää kysymystä ja valitusta, joita on odotettavissa aika iso määrä.

Uudeksi oikeuskansleriksi nimitettiin alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti. Nimityksen teki presidentti valtioneuvoston esityksen pohjalta.

Pöystin on tarkoitus aloittaa virassaan vasta ensi vuoden alussa. Nykyinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka jäi eläkkeelle toukokuun alussa.

Oikeuskanslerin nimitys oli tulossa valtioneuvoston istuntoon jo pääsiäisen jälkeen. STT:n tietojen mukaan oikeusministeriö oli jo ehtinyt ilmoittaa tehtävään hakeneille, että se esittää virkaan Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professoria Veli-Pekka Viljasta.

Nimitysasia kuitenkin mutkistui, koska Helsingin Sanomien tietojen mukaan tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei ollut halukas nimittämään Viljasta vaan Pöystin.

Asiaa pitäisi käsitellä perustuslakivaliokunnassa.

Valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies ovat ylimpiä laillisuusvalvojia Suomessa. Oikeuskansleri valvoo hallituksen ja ministeriöiden sekä presidentin virkatoimien laillisuutta.

Entinen oikeusasiamies Jacob Södermanin mukaan asiaa pitäisi käsitellä perustuslakivaliokunnassa, joka valvoo oikeuskanslerin toimintaa. Hän kommentoi tapausta Tuomiojan Facebook-sivulla.

­– Uuden oikeuskanslerin päätös siirtää vastuullisten virkansa hoitoa pitkäksi tulevaisuuteen ja jatkaa poliittisen hallituksen poliittisten asioiden valmistelijana on virkatoimi.

Södermanin mukaan näin asia voidaan arvioida vaikkapa Oikeuskanslerin kertomuksen yhteydessä tai saattamalla se erikseen PL:n 117 § nojalla valiokunnan tutkittavaksi.

Sipilä torjui Vapaavuoren syytökset Ylellä: ”Uudistus tehdään, että jokainen suomalainen pysyisi palveluiden piirissä”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Pääministeri Juha Sipilä Ylen Ykkösaamun toimittaja Jari Korkin haastattelussa Helsingissä tänään.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) torjui Jan Vapaavuoren (kok.) syytökset hallituksen maakuntauudistuksen toteutuksesta.

Vapaavuori lyttäsi hallituksen maakuntauudistuksen HS:n haastattelussa aikaisemmin tänään. Hänen mukaan valtion tiukkaan ohjaukseen ja rahoitukseen tukeutuvat uudet maakunnat ovat kohtalokas askel menneisyyteen.

Vapaavuori on ensimmäinen merkittävä kokoomusvaikuttaja, joka arvosteleli oman puolueensa hallitustoimintaa julkisesti.

Sipilä vastasi Ylen Ykkösaamussa Vapaavuoren syytöksiin. Sipilän mukaan uudistuksessa on kyse suomalaisten tasa-arvon parantamisesta.

– Jos se jätettäisiin tekemättä, niin kyllähän hyvätuloiset pärjää. Tämä uudistus tehdään siksi, että jokainen suomalainen pysyisi näiden palveluiden piirissä, Sipilä sanoi.

Sipilä myös totesi Vapaavuoren itse olleen hallituksessa, joka jätti uudistukset toteuttamatta.

– Hän istui edellisessä hallituksessa, jossa kaikki uudistukset jäivät käytännössä tekemättä ja taloutta korjattiin nostamalla veroja, Sipilä totesi.

Jan Vapaavuori oli Kataisen ja Stubbin hallituksen elinkeinoministeri vuosina 2012–2015. Vanhasen ja Kiviniemen hallituksissa Vapaavuori toimi asuntoministerinä.

Palestiinalaisvangit lopettivat syömälakkonsa israelilaisvankiloissa

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Palestiinalaisnainen kävelee Israelin siirtokuntaa ympäröivän muurin ohi Betlehemissä toukokuussa.

Israelilaisvankiloiden palestiinalaisvangit ovat lopettaneet huhtikuun puolivälissä aloittamansa syömälakon, palestiinalaiset ja israelilaiset lähteet kertovat.

Sadat nälkälakossa olleet palestiinalaisvangit vaativat lakollaan olojensa parantamista. Osa lakossa olleista vangeista ehti heikentyä huonoon kuntoon viikkoja kestäneen lakon aikana.

Lakon lopettamisesta päästiin sopuun, kun israelilaisviranomaiset myöntyivät lisäämään vankien perheenjäsenten vierailukertoja vankilassa kahteen kertaan kuussa aiemman yhden kerran sijasta. Sopu syntyi juuri ennen muslimien pyhän paastokuukauden ramadanin alkua.

Länsirannalla järjestettiin lakkoilevien vankien tueksi useita mielenosoituksia, jotka yltyivät verisiksi yhteenotoiksi Israelin turvallisuusjoukkojen kanssa.

Sipilä Ylellä: Alkoholilain muutokseen saatava ratkaisu ensi viikolla

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Alkoholilain muutosta käsittelevän hallituksen neuvotteluryhmän pitää löytää ratkaisu asiassa ensi viikolla, sanoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) Ylen Ykkösaamussa.

Sipilä ei suoraan vastannut kysymykseen, voitaisiinko kiistelyä herättänyt alkoholilakiehdotus vetää kokonaan pois. Sipilän mukaan ehdotuksessa on sekä ongelmia että hyviä asioita.

Hallituspuolue keskustan sisällä on ollut vastustusta ehdotukselle, jonka mukaan ruokakaupoissa myytävän alkoholin prosenttirajoja nostettaisiin 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin. Samalla sallittaisiin niin sanottujen limuviinojen myynti ruokakaupoissa.