SDP:n puoluesihteerikisaan ilmoittautuva Hanna Kuntsi, entinen sulkapalloilijalahjakkuus, ottaisi mallia Obamalta ja Corbynilta

Kuva: Jari Soini

SDP:n puoluesihteerikisa käynnistyy nyt toden teolla. Ensimmäinen tarjokas tulee Palvelualojen ammattiliitosta PAMista.

Yhteiskuntasuhteiden päällikkö Hanna Kuntsi, 39, avaa tänään tiistaina kampanjansa.

— Tämä on ehdottomasti paras homma, mitä SDP:ssä on järjestöpuolella tarjolla. Innostava ja inspiroiva tehtävä.

Kuntsilla on jo 13 vuoden kokemus pamilaisena. SDP:n jäsen hän on ollut vielä pidempään, 20 vuotta. Kahden lapsen äiti Kuntsi sanoo Demokraatille, että myös henkilökohtaisesti tämä on oikea hetki hakea puoluesihteeriksi, kun lapsetkaan eivät ole enää pieniä.

Odotuksia ja vaatimuksia puoluesihteerille on runsaasti, eivätkä ne ole keskenään ristiriidattomia. Kuntsi sanoo tietävänsä, millaiseen paikkaan on päätään panemassa.

— Tehtävään, jossa ei voi onnistua, hän naurahtaa.

Kuntsi sanoo, että SDP:n tavoitteena pitää olla vaalivoitto vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.

Puoluesihteerin pitäisi olla puolueen toiminnanjohtaja.

SDP:n nykyinen puoluesihteeri Reijo Paananen, 52, ilmoitti Demokraatin haastattelussa maanantaina, että puolueessa tarvitaan keskustelua puoluesihteerin tehtävästä.

– Nyt on aika miettiä sitä, mihin puoluesihteeriä seuraavilla vaalikausilla ja puoluekokouskausilla tarvitaan. Mikä on se keskeisin juttu, mitä nyt haetaan. Tätä kautta sellaiset ihmiset, jotka huomaavat, että tämähän on just sellaista missä olen hyvä, voivat tulla esille ja asettua ehdolle.

Paananen ei paljastanut vielä, aikooko hän itse asettua uudelleen ehdolle. Hän on ollut puoluesihteerinä vuodesta 2012. Viime puoluekokouksessa 2014 Paanasella ei ollut vastaehdokkaita.

Kuntsi kertoo saaneensa ensimmäiset yhteydenotot häntä ehdolle toivoneilta jo viime keväänä. Vielä kesällä Kuntsi empi asian kanssa. Nyt hänen takanaan on noin nelikymmenhenkinen tukiryhmä. Kuntsin kampanjapäällikkönä toimii Insinööriliiton neuvottelujohtaja Petteri Oksa, entinen Demarinuorten puheenjohtaja. Kuntsin mukaan tukiryhmästä löytyy paljon muitakin kuin ay-väkeä.

Ilmeisen mielellään asioista suoraan puhuva Kuntsi tekee selväksi monella tapaa, että hän tarjoaa toisenlaisen vaihtoehdon puoluesihteerityypiksi. Siitä huolimatta, että myös Kuntsilla on vankka ay-tausta, kuten puolueen puheenjohtajalla, eduskuntaryhmän puheenjohtajalla ja tämänhetkisellä puoluesihteerillä.

Kuntsi sanoo esimerkiksi, ettei pitäisi huonona muuttaa puoluesihteerin valitsemistapaa. Valintaa ei tehtäisi enää puoluekokouksessa.

— Puoluesihteerin pitäisi olla puolueen toiminnanjohtaja. Silloin olisi luontevaa, että valinta tehtäisiin puoluehallituksessa tai puoluevaltuustossa. Korostuisi, että haetaan ammattilaista viestinnän ja järjestötyön johtamiseen. Keskittyisin puoluesihteerinä erityisesti kampanjaosaamisen päivittämiseen ja kehittämiseen.

Kuntsi toimi keskusjärjestöjen historian ensimmäisen yhteisen vaalikampanjan kampanjapäällikkönä EU-vaaleissa 2014. Hän puhuukin paljon poliittisen organisoinnin, järjestämisen merkityksestä.

— Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen, vaan pitää ottaa uusimmat tavat tehdä käyttöön. Operaatio Vakiduuni on Suomessa esimerkki, jossa on lähdetty voimakkaasti teeman kautta.

Kuntsi sanoo, että SDP:llä on edelleen hyvä kenttäorganisaatio. Lisäksi on runsaasti erilaisia sisarjärjestöjä. Yhteispeliä pitäisi parantaa.

— Tämä vaatii yhdessä määritetyn selvän tavoitteen, jota lähteä viemään eteenpäin analyyttisesti. Meidän toimintakertomus- ja kuukausikokous -malli ei ehkä ole se, millä enää tänä päivänä tehdään järjestelmällisesti vaikuttavaa työtä. Miten vaalipiirien alueella, äänestysalueittain analysoidaan viestien toimivuutta, miten kohdataan ihmisiä, miten sitoutetaan? Näissä meillä on hirveästi opittavaa.

— Kun katsomme Obaman ja Corbynin kampanjoita, ne ovat tätä järjestämistä, hän viittaa Yhdysvaltain presidenttiin ja brittien työväenpuolueen Labourin puheenjohtajaan.

Kuntsin mukaan tämä ei sulje pois perinteistäkään ohjelmatyötä. Myös sille on edelleen tarvetta.

— Tavoitteita ei voi johtaa, ellei keskustelua ole käyty välillä pohjamutia myöten läpi, miten arvot näkyvät eri tilanteissa.

Onko parempi olla mahdollisimman tasapaksu vai ottaa rohkeasti joku homma hanskaan?

Kuntsin mukaan puoluetoimistolta tai viestinnällä ei voida pelastaa näkemysten puutetta, elleivät ne ole kirkkaita poliittisella puolella. Hän kaipaa rohkeutta linjauksiin. Kaikkia ei voi miellyttää.

— Pitää miettiä plussat ja miinukset, kumpi vaakakupissa painaa enemmän: onko parempi olla mahdollisimman tasapaksu vai ottaa rohkeasti joku homma hanskaan?

Kuntsin mukaan rajallisilla resursseilla ei ole varaa tehdä kuin oikeita asioita. Hänen mukaansa puoluesihteerin paikka ei ole ”kiertää kenttää”. Joidenkin kulmakarvat voivat nousta, mutta Kuntsi perustelee asiaa pohditun kuuloisesti.

— Jos haluamme, että puoluesihteeri oikeasti uudistaa järjestötyön toimintatapoja, nostaa kampanjaosaamisen tasoa ja kykenee levittämään uusia ideoita ja työkaluja, se vaatii nimenomaan organisaation johtamista, tiimityöskentelyn kehittämistä ja järjestökoneen saumattomuuden parantamista. Se yksinkertaisesti ei tapahdu niin, että käyttää aikansa kiertämiseen hajautetusti siellä ja täällä.

Puoluesihteerikilpailuun ilmoittautuminen ensimmäisenä ei pelota Kuntsia, entistä nuorten maajoukkuetason sulkapalloilijaa, jonka ensimmäinen vakituinen työpaikka löytyi näyttelijänä Tampereen Komediateatterista, erikoisalana klovneria. Hän on tottunut projekteihin ja tavoiteasetteluihin.

Kuntsi suostuu pohtimaan myös menestymisnäkymiään kisassa, vakavasti.

— Arvioin omat mahdollisuuteni hyviksi, johtuen siitä, että nimeni on pompsahdellut esiin paikoissa, joissa en olisi voinut kuvitellakaan.

Kuntsi uskoo, että puoluesihteerikisaan lähtee hänen lisäkseen 1—2 muuta henkilöä. Paanasen lailla hän kaipaa keskustelua siitä, millaista puoluesihteeriä nyt tarvitaan.

SDP:n puoluekokous on ensi helmikuussa. Uusi puoluesihteeri valitaan todennäköisesti 3. helmikuuta.

Lisää puoluesihteerikilpailun asetelmista ja puoluekokouksesta Demokraatin viikkolehdessä 15.9.

Median joukkokantelu eduskunnan vieraslistojen panttaamisesta – ”Kyse ei ole mielipiteistä vaan laillisuusperiaatteesta”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Vierailijakorttien palautuslaatikko eduskunnan sisäänkäynin luona.

Päätoimittajien yhdistys ja yhteensä 29 mediaa kantelee eduskunnan oikeusasiamiehelle eduskunnan vierailijatietojen tietopyyntöjen käsittelystä. Allekirjoittajien joukossa ovat muun muassa Ylen, STT:n, MTV:n ja Helsingin Sanomien päätoimittajat.

Kantelu perustuu kolmeen keskeiseen syyhyn: eduskunnan menettelyyn valituskelpoisen ratkaisun saamiseksi, kieltäytymiseen julkisten tietojen antamisesta vastoin oikeuden ratkaisua ja hyvän tiedonhallintatavan noudattamatta jättämiseen.

– Nähdäksemme eduskunta on menettelytavoissaan rikkonut sekä lakeja että korkeimman hallinto-oikeuden linjauksia. Kyse ei siis ole kenenkään mielipiteistä, vaan laillisuusperiaatteesta, joka on suomalaisessa yhteiskunnassa täysin keskeinen asia. On käsittämätöntä, jos lait säätävä eduskunta ei itse noudata niitä, perustelee STT:n uutispäätoimittaja Minna Holopainen.

Korkein hallinto-oikeus linjasi viime vuonna, että eduskunnan vierailijatietojärjestelmä ja kulunvalvontapöytäkirjat ovat julkisuuslain tarkoittamia jatkuvasti ylläpidettäviä luetteloita, joiden merkinnät ovat julkisia.

Päätoimittajat katsovat kantelussaan myös, ettei eduskunta ole kehittänyt rekisteriä julkisuusperiaatteen vaatimalla tavalla, vaan päinvastoin ryhtyi tuhoamaan tietoja.

”Nähdäksemme eduskunta on menettelytavoissaan rikkonut sekä lakeja että korkeimman hallinto-oikeuden linjauksia.”

Vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto puolusti vierailijalistojen panttaamista viikonloppuna toteamalla, että häntä on käynyt tapaamassa muun muassa vainon ja perheväkivallan uhreja, joiden nimet eivät kuulu julkisuuteen. Sen sijaan Haavisto kannatti lobbausrekisterin luontia.

Holopaisen mukaan kantelu ei ole ristiriidassa sen kanssa, etteikö joitain nimiä voitaisi salata.

– On eduskunnan asia järjestää vierailijarekisterinsä ylläpito niin, että sieltä voidaan salata julkisuuslain perusteella salassa pidettävät nimet, jos sellaisia on, vaikkei eduskunta ole tähän mennessä pystynyt niitä esittämään, hän sanoo.

Uusi ydinasesopimus uhkaa jäädä hampaattomaksi – Tutkija: Suomi varjelee Nato-yhteistyötä

Kuva: LEHTIKUVA / BRITTA PEDERSEN
Ydinaseiden kieltämisen puolesta osoitettiin mieltä Berliinissä.

Kymmenet maat eri puolilta maailmaa ovat viime päivinä allekirjoittaneet ydinaseet kieltävän sopimuksen. Suomi on jäämässä sopimuksen ulkopuolelle ja seuraa näin Nato-maiden esimerkkiä.

Jean Monnet -professori Hanna Ojanen Tampereen yliopistosta arvioi, että päätöksen taustalla on halu olla vaikeuttamatta kumppanuutta sotilasliitto Naton kanssa.

– Suomen päätöksessä olla menemättä edes mukaan valmisteluun oli perinteistä varovaisuutta suhteessa ydinasemaihin. Edetään mieluummin niiden tahdon mukaisesti, Ojanen arvioi.

Laillisesti sitova sopimus hyväksyttiin heinäkuussa, ja se tulee voimaan 90 päivää sen jälkeen, kun vähintään 50 valtiota on sen allekirjoittanut. Sopimus kieltää laajasti ydinaseiden kehittämisen, hankkimisen ja säilyttämisen.

Maailman ensimmäinen ydinaseet kokonaan kieltävä sopimus on jakanut EU-maat kahtia. Nato-maat vastustavat uutta sopimusta, kun taas liittoutumattomat Irlanti ja Itävalta allekirjoittivat sen ensimmäisten joukossa. Suomi sen sijaan ilmoitti jo hyvissä ajoin, ettei se lähde edes sopimuksen valmisteluun.

Hallitus: Uusi sopimus vie pohjaa vanhalta.

Suomen hallitus on selittänyt kieltäytymistä sillä, että uusi sopimus vie pohjaa vuosikymmeniä vanhalta ydinsulkusopimukselta varsinkin, kun ydinasevallat eivät ole lähdössä siihen mukaan.

Ulkoministeriön apulaisosastopäällikön Timo Kantolan mukaan Suomi ei allekirjoita sopimusta, koska sen avulla ei edistetä parhaalla tavalla ydinaseiden riisuntaa. Hänen mukaansa jo olemassa oleva ydinsulkusopimus kattaa aseidenriisunnan ja niiden päätymisen uusille valtioille.

Uusi sopimus on Kantolan mukaan aiempaa julistuksenomaisempi eikä sisällä pykäliä ydinasekiellon valvonnasta.

– Joudutaan kysymään, miten sopimukset suhteutuvat toisiinsa, kun on kaksi erilaista ydinaseiden kieltoa.
Professori Ojasen mielestä vastakkain on sen sijaan kaksi erilaista maailmankuvaa.

Vanha ydinsulkusopimus valmisteltiin 60-luvulla sen aikaisten ydinasevaltojen USA:n, Venäjän, Kiinan, Ranskan ja Britannian ehdoilla, eikä niiden oikeuteen pitää hallussaan ydinaseita puututtu. Nyt liikkeellä on suuri joukko valtioita, jotka kyseenalaistavat ydinaseiden olemassaolon kokonaan.

Nato on ilmaissut selvästi kielteisen kantansa. Ilman ydinasevaltoja sopimus ei Naton mukaan auta vähentämään ydinasearsenaalia tai tuo vakautta.

– Tosiasiassa se saattaa aiheuttaa päinvastaista luomalla jakolinjoja aikana, jolloin yhtenäistä tulokulmaa turvallisuusriskeihin tarvittaisiin enemmän kuin koskaan, Nato totesi viikolla kannanotossaan.

Ojanen arvioi, että Nato pyrkii vaalimaan yhtenäisyyttään, koska ydinasepelote on keskeinen osa sen sotilaallista pelotetta.

– Natolla on selvä ydinasedoktriini. Olisi Natolle vakava asia, jos jäsenmaat näyttäisivät olevan eri linjoilla.

Ruotsi on yllättäen ottanut sopimuksen uuteen harkintaan.

Vielä valmistelussa mukana ollut Ruotsi on yllättäen ottanut sopimuksen uuteen harkintaan ja arvioi vielä kertaalleen sen seurauksia.

Ruotsalaismedioiden mukaan Yhdysvallat on vedonnut maahan, jotta tämä jäisi sopimuksen ulkopuolelle tai muutoin maiden puolustusyhteistyö voisi vaarantua.

Ojasen mukaan sopimus ei kuitenkaan sinällään aiheuttaisi rajoitteita yhteistyölle eivätkä periaatteet ydinaseiden kauttakulusta tai sijoittamisesta muuttuisi.

– Tässä on yhdistetty kaksi asiaa, joilla ei ole varsinaisesti tekemistä toistensa kanssa, mutta voidaan antaa ymmärtää, että olisi, Ojanen tulkitsee.

STT– Anniina Luotonen

”Tapahtunut hävettää” – SDP:n valtuutettu Berhan Ahmadi tunnustaa olevansa yksi tuomituista kunnallispoliitikoista

Kuva: Emilia Reponen

Sosialidemokraattien Turun kaupunginvaltuutettu Berhan Ahmadi kertoo julkisessa Facebook-päivityksessään olevansa yksi niistä Suomen kunnallispoliitikoista, jotka ovat saaneet viimeisen vuoden aikana tuomion rikoksesta.

– Sain viime vuoden syyskuussa yhden kuukauden ehdollista vankeutta, kun oikeus katsoi minun nostaneen virheellisesti sosiaalietuuksia samalla kun sain satunnaista palkkaa työstä vuokrafirman kautta, hän kirjoittaa.

– Tapahtunut kaduttaa ja hävettää minua. Luulin toimineeni oikein, mutta minun olisi pitänyt ottaa asioista paremmin selvää. Pyydän anteeksi tekemääni virhettä.

Ahmadin tunnustus liittyy Helsingin Sanomien aikaisemmin tänään julkaisemaan selvitykseen, jonka mukaan viime kevään kuntavaaleissa valituista valtuutetuista ja varavaltuutetuista lähes 400:lla on tuore rikostuomio.

Lehden tekemän selvityksen mukaan kunnanvaltuustoissa on yhteensä 395 paikallispoliitikkoa, jotka ovat viiden viime vuoden aikana syyllistyneet yhteensä 705 lainvoimaiseen rikokseen.

Lisäksi heistä lähes sata on saanut vankeusrangaistuksen joko ehdollisena tai ehdottomana.

Toivon, että sosiaalietuuksien nostamiseen liittyviä määräyksiä selkeytetään.

Ahmad kertoo pävityksessään maksaneensa suuren osan virheellisesti nostetuista tuista takaisin. Lisäksi hän maksaa parhaillaan loppuja takaisin maksusuunnitelman mukaisesti.

– Vika oli yksin minun, mutta samalla toivon, että sosiaalietuuksien nostamiseen liittyviä määräyksiä selkeytetään, ettei tällaisia mokia pääsisi käymään muille vuokratyöfirmoissa pätkätyötä tekeville, hän ehdottaa.

Helsingin Sanomat tavoitti myös eri puolueiden puoluesihteereitä kommentoimaan uutista. Heidän mukaansa kunnallispoliitikkojen rikostaustoja on käytännössä mahdotonta selvittää niin tarkkaan, että kaikki mahdolliset rikkeet tulisivat esille ennen ehdokasasettelua. Selvityksiä voidaan tehdä vain paikallistasolla.

– Ihanneyhteiskunnassa kukaan ei tee rikoksia, mutta siihen ei koskaan päästä. Ja päättäjätkin ovat ihmisiä, keskusta puoluesihteeri Jouni Ovaska kommentoi HS:lle.

Ovaskan mukaan kaikkien osapuolien kannalta olisi olennaista, että asiat selvitetään jo ennen ehdokasasettelua. Käytännössä kaikissa puolueissa ehdokkaita haastatellaan.

Puolueet ovat kuitenkin pitkälti sen varassa mitä henkilö itse kertoo. Tarkempien selvitysten tekemiseen ei tunnu olevan resursseja.

Korjattu tuomion antamisen ajankohta viime keväästä viime syyskuuksi. 

Presidentti Niinistö aloittaa kampanjansa vasta joulukuussa – silti ehdokasta hehkutetaan jo turuilla ja toreilla

Kuva: lehtikuva / aleksi tuomola

Presidentti Sauli Niinistö on ilmoittanut, että hän aikoo aloittaa vaalikampanjansa vasta itsenäisyyspäivän jälkeen. Samaan aikaan toisaalla Niinistön erinomaisuutta hehkuttavat jo estoitta ne, jotka ovat keränneet nimiä perustettavalle valitsijayhdistykselle.

– Kyllähän nimien kerääminen voidaan tulkita kampanjoinniksi. Tällä mallilla pyritään madaltamaan kynnystä äänestää Niinistöä, muotoilee professori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta.

Ruostetsaaren mukaan huomiota herättävää on, miten vähän nimienkeräyskampanja Niinistön valitsijayhdistystä varten on ollut esillä perinteisessä mediassa.

– Ilmoittautumiskortteja on kerätty turuilla ja toreilla, kerääjät ovat olleet ilmeisesti asialla erilaisten tapahtumien yhteydessä, Ruostetsaari toteaa.

Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Mari Marttila puolestaan toteaa, että sosiaalisessa mediassa Niinistöä on tuotu esiin hyvinkin näyttävästi. Marttila tekee väitöskirjaansa sosiaalisen median käytöstä politiikassa.

– Kampanjointi on ollut hyvinkin aktiivista. Minusta se ei ole mitenkään yllättävää, Marttila arvioi.

Somessa on yllättävän hiljaista.

Sen sijaan muut presidenttiehdokkaat ovat Marttilan mukaan olleet somessa esillä varsin vähän, ehkä Pekka Haavistoa (vihr.) ja Laura Huhtasaarta (ps.) lukuun ottamatta.

– Kun vaaleihin on neljä kuukautta, siihen nähden somessa on yllättävän hiljaista. Odotan kovasti, että jotain tapahtuisi, Marttila sanoo.

Sauli Niinistön kampanjapäällikkö Pete Pokkinen kommentoi asiaa niukkasanaisesti. Hän ei halua ottaa kantaa siihen, onko kannattajakorttien kerääminen yleisötapahtumineen ja Facebook-sivuineen jo käytännössä vaalikampanjointia.

– Kannattajakorttien kerääminen on ainoa mahdollinen tapa silloin, kun perustetaan valitsijayhdistystä, Pokkinen toteaa.

Valitsijayhdistyksellä tulee olla vähintään 20 000 äänioikeutettua kannattajaa.

Valitsijayhdistyksen perustamiseksi kerättyjen kannattajakorttien määrä julkistetaan maanantaina.

”Terrorismi pelottaa. Mutta järki käteen nyt.” – SDP:n presidenttiehdokas Haatainen korostaa rajat ylittävää yhteistyötä

Kuva: LEHTIKUVA / TOMMI ANTTONEN

SDP:n presidenttiehdokas, kansanedustaja Tuula Haatainen puolustaa Facebook-kirjoituksessaan kansainvälistä yhteistyötä, EU:ta ja YK:ta.

– Tarvitsemme toisiamme. Tarvitsemme rajat ylittävää yhteistyötä. Siksi EU ja siksi YK ovat välineitä, joita pitää entistä paremmalla yhteistyöllä trimmata vastaamaan vakavien ongelmien ratkaisemiseksi, Haatainen kirjoittaa.

– Ongelmiin on olemassa ratkaisuja, mutta niiden toteuttamisessa emme pärjää yksin.

Haatainen ottaa kirjoituksellaan kantaa lauantaina julkisuudessa velloneeseen keskusteluun.

– Tämä viikonloppu on syksyn ainoa vapaa viikonloppuni. Maaseudun rauha ja metsän syksyinen kuulaus antavat ajatuksille tilaa. Tunnelman rikkoi lauantain uutisointi. Tuntuu, että ilmatila täyttyy toinen toistaan älyttömämmistä esityksistä.

EU näyttäytyy ainoana järkevänä vaihtoehtona Suomen kaltaiselle pienelle maalle.

Hän korostaa, että 2010-luvun maailmassa EU näyttäytyy ainoana järkevänä vaihtoehtona Suomen kaltaiselle pienelle maalle.

– Terrorismi pelottaa. Mutta järki käteen nyt. Iskujen ehkäisemisessä Euroopan laajuinen viranomaisten yhteistyö on ratkaisevaa ja keskeistä. Sitä on nyt tiivistettävä ja jäljitettävä täällä toimivat terroristien solut.

EU-alueen yhteisten ulkorajojen valvonta on Haataisen mielestä myös mahdollista toteuttaa tehokkaasti, kun siihen on olemassa EU:n yhteinen tahtotila

– Jos EU:ta ei nyt olisi, se pitäisi nopeasti keksiä. Se on käytännön apparaatti, jota voi hyödyntää rajat ylittävien ongelmien ratkaisussa. Sellainen on ilmaston vaarallinen lämpeneminen.

Ilmasto lämpenee kovaa vauhtia.

Haatainen ilmaisi kirjoituksessaan lisäksi huolensa ilmastonmuutoksesta.

– Ilmasto lämpenee kovaa vauhtia. Sen seurauksena Grönlanti ja jääkentät sulavat pelottavalla vauhdilla.

Hän kertoo, että viettäessään vapaa-aikaansa luonnon keskellä hänessä kasvaa joka kerta yhä suurempi halu suojella suomalaista luontoa.

– Esitykset irrottautua Pariisin ilmastosopimuksesta kuulostavat samalta kuin päättäisimme irrottautua yhteiseltä maapalloltamme. Seuraukset ilmastonmuutoksesta näkyvät jo nyt hirmumyrskyineen. Merenpinta nousee ja toisaalla kuivuus kasvattaa nälänhätää.

– Yhteisen maapallomme kohtaamiin ongelmiin ei voi vastata piiloutumalla metsään, kallion suojaisaan luolaan toivoen että paha maailma pysyy muualla.