– Sisäisen turvallisuuden tilanne on paljolti muuttunut, ja on hienoa, että hallitus myös reagoi tähän määrärahalisäyksin. Poliisien määrä on saatu vakiinnutettua 7200 henkilöön. Määrää ei kuitenkaan pystytä enää lyhyellä aikavälillä nostamaan, sillä koulutuspaikat ovat täynnä ja lisäkoulutus alkaa purra vasta kolmen vuoden päästä, Räsänen totesi.

– Tämä vuoksi olisi järkevää, että ei ainakaan omilla toiminnallamme aiheutettaisi sellaista painetta, missä poliisin voimavaroja joudutaan käyttämään johonkin muuhun, kuin ydintoimintaan. Tiedämme, että uhat muuttavat muotoaan ja vaativat yhä enemmän resursseja.

Räsänen kuitenkin huomauttaa, että esimerkiksi hallituksen ajama alkoholilain uudistus vaatii vaikutusarvioiden mukaan 170 henkilötyövuotta lisää poliisiin.

Asiasta keskusteltiin eduskunnassa sisäasiainministeriön budjettia käsittelevässä täysistunnossa torstaiaamuna. Hallitus lisää budjettiesityksessään poliisien rahoitusta 44 miljoonalla eurolla perustellen lisäystä muun muassa kiristyneellä  turvallisuustilanteella. Samaan aikaan hallituksen ajaman alkoholilain uudistuksen on kuitenkin arvioitu kasvattavan poliisien resurssitarvetta 10–15 miljoonalla eurolla.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne oli Räsäsen kanssa samoilla linjoilla. Hän jatkoi aiheesta kysymällä ministeri Risikolta, onko nyt vaarana, että esimerkiksi talousrikostorjunta ja vastaavat asiat ovat vaarassa jäädä vähemmälle osalle.

Risikko myönsi vastauspuheenvuorossaan alkoholilain uudistuksen vaativan poliisilta lisäresursseja.

– Poliisien resurssit on tärkeää kohdentaa oikeisiin asioihin. Kun rahat ja resurssit ovat vähissä, tulee poliiseilla olla toimintavaltuuksia, suorituskykyä ja osaamista. Mutta pitää olla myös rahaa palkata poliiseja.

– Alkoholilaki tuo lisätarvetta poliiseille. Se on ihan selvää. Tämä on sanottu lakiesityksessäkin.

Tämän enempää Risikko ei Räsäsen huoleen kantaa ottanut. Talousrikollisuuden hän kuitenkin totesi hallituksella olevan myös yhtenä painopistealueena.

– On tärkeää, että joltain toiselta ei syödä resursseja ja painopiste ei siirry liikaa. Se on hölmöläisten peitontekoa.

Risikko kuitenkin muistuttaa, että raha ei asiaa yksin ratkaise, vaan asiassa pitää olla myös hyvä työnjako.

Täysistuntokeskustelun aikana esiin nousi myös huoli siitä, tulevatko poliisien resurssien lisäykset kestämään aikaa pitkällä aikavälillä ja yli hallituskausien.

Kansanedustaja Mika Kari (sd.) tiedusteli sisäministeriltä pitäisikö Risikon mielestä luoda parlamentaarinen ”pitkä kaari”, jotta pystyttäisiin varmistamaan poliisien määrän riittävä taso myös tuleville vuosille.

– Poliisikoulutuksen nykyinen taso riittää ylläpitämään poliisien nykyistä määrä, mutta millä tavalla nostamme sitä?

Poliisien koulutusmäärien lisääminen on Risikon mukaan yksi tärkeistä asioista, sillä Suomessa on tällä hetkellä 7200 poliisihenkilöä ja vain 17 on viimeisimmän tiedon mukaan työttömänä.

– Suomessa ei ole reservejä. Koulutukseen pitääkin satsata. Koulutusmääriä onkin nostettu, mutta päätöksiä tehdään vuosittain, sillä pitkäjänteisyys puuttuu.

– Nyt olisi tärkeää, että koulutuspuolestakin johtuen Suomessa päästäisiin pitkäjänteisempään suunnitteluun. Mielestäni tämä hallitus on nyt ottanut askeleen tähän suuntaan.

Risikon mukaan pitkäjänteisen suunnittelun järjestämiseen ei tarvita kuitenkaan parlamentaarista ryhmää.

– Me tiedämme, että suunnittelu tarkoittaa myös hyvissä ajoin koulutusmäärien lisäämistä, koska koulutus on suhteellisen pitkä. Koulutusta on päästy lisäämään vasta nyt, koska aikaisemmin ei ole ollut tarvittavia rahoja.