SDP:n Rinne ruoski hallituksen budjettia eduskunnassa: ”Leikkaatte lapsiperheiltä, työttömiltä, opiskelijoilta ja eläkeläisiltä”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Talouden kasvusta huolimatta hallituksen talouspolitiikka on ihmisiä eriarvoistavaa, epäoikeudenmukaista ja julkisen talouden tulevaisuutta tuhoavaa, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne totesi aloittaessaan puolueen vaihtoehtobudjettia käsittelevän puheensa eduskunnan täysistunnossa.

– Te leikkaatte lapsiperheiltä, työttömiltä, opiskelijoilta ja eläkeläisiltä. Se on johtanut monen pieni- ja keskituloisenkin ihmisen taloudelliseen ahdinkoon. Se on kasvattanut tuloeroja, Rinne totesi puheessaan.

Myös hallituksen toteuttama koulutuslupauksen pyörtäminen sai Rinteeltä voimakasta kritiikkiä.

–  Kaikki puolueet tekivät ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja koulutuslupauksen. Te olette silti leikanneet koulutuksesta, tutkimuksesta, tuotekehityksestä ja innovaatioista miljarditolkulla. Järjettömällä tavalla. Toisin kuin SDP, te olette pettäneet koulutuslupauksen ja heikentäneet Suomen edellytyksiä menestyä tulevaisuudesta, Rinne totesi viitaten hallituksen politiikkaan.

– Epäoikeudenmukaisten ja eriarvoistavien leikkausten rinnalla te olette tehneet kokoomuslaista, varakkaita ja hyvätuloisia suosivaa veropolitiikkaa.

Rinne toi esiin, kuinka hallitus on budjetissaan toteuttamassa metsälahjavähennystä, miljoonaperintöjen verojen kevennyksiä sekä apteekkarivähennystä.

– Apteekkarit hyötyvät tuhansia euroja. Talouspolitiikan linjanne murentaa hyvinvointivaltiomme perustaa.

Rinne sanoi puheessaan myös, kuinka hallituksen politiikan seurauksena Suomen valtion rakenteellinen alijäämä syvenee.

– Näin teidän oma ministeriönne ennustaa.

Rinne korosti, että nykyisessä tilanteessa talouspolitiikan päähuomio on oltava kolmessa asiassa. Ne ovat työllisyyttä tukevat fiksut uudistukset, osaamisen ja kestävän kasvun vahvistaminen ja oikeudenmukaisuuden palauttaminen.

Toisen asteen on oltava maksuton.

SDP:n konkreettisiksi ratkaisuiksi Rinne esitti puolueen vaihtoehtobudjettia noudattaen ensimmäiseksi oppivelvollisuutta on pidennettävä 18-vuotiaaksi saakka kattamaan koko toinen aste.

– Toisen asteen on oltava maksuton, Rinne totesi.

– Miksi? Koska pelkän peruskoulun varassa olevien ihmisten työurat jäävät jopa yli 10 vuotta muita lyhyemmiksi ja heidän työllisyysasteensa on selvästi muita heikompi.

Lisäksi Rinne esitti muun muassa, että perhevapaauudistus on toteutettava heti, varhaiskasvatus on uudistettava, koulutustasoa on nostettava ja koulutuksen resursseja vahvistettava sekä aktiivinen työvoimapolitiikka on uudistettava.

Rinne toi esiin lisäksi sen, että pysyvien menojen lisäksi tarvitaan kertaluonteisia kasvua edistäviä toimia, kuten infrahankkeet ja homekoulujen korjaaminen.

– Näitä varten pitää saada tase töihin, kuten pääministeri on vaatinut. Siksi esitämme Sitran taseen aktivointia.

Rinteen nostaessa esiin Sitran taseen käytön, eduskuntasalista kuului kovaa meteliä etenkin keskustan ja kokoomuksen siivistä.

– Se on parempi vaihtoehto kuin esimerkiksi Suomelle strategisesti tärkeän Nesteen myynti, Rinne vastasi huutoihin.

Ministeri Orpo. Teillä on valta. Tarttukaa tähän ehdotukseen.

Rinne kiinnitti puheensa lopuksi vielä huomiota, että vaikka talous kasvaa, kymmeniä vuosia työllään Suomea rakentaneet eläkeläiset joutuvat miettimään, ostavatko ruokaa vai lääkkeitä.

– Tämä on väärin. Siksi SDP esittää vaihtoehtobudjetissaan pienten eläkkeiden korjausohjelmaa.

– Ministeri Orpo. Teillä on valta. Tarttukaa tähän ehdotukseen, Rinne kehotti.

Rinne korosti, että vaikka talous kasvaa, sairaanhoitajien, keittäjien, lastentarhanopettajien, poliisien ja opettajien lomarahaleikkaukset jatkuvat.

– Eniten kokoomuksen ajamasta leikkauksesta kärsivät pienipalkkaiset naiset. Leikkauksen peruminen olisi askel kohti oikeudenmukaisuutta.

– Valtiovarainministeri Orpo. Toimikaa oikein ja perukaa lomarahaleikkaus. Kasvu kuuluu kaikille. Kysymys kuuluu, kuuleeko hallitus, hän lopetti.

Demareiden Sistonen ja Guzenina tyytyväisiä Espoon budjettineuvotteluiden tuloksiin

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Kansanedustaja Maria Guzenina.

Espoon demarit lukeva budjettineuvottelujen vahvoiksi onnistumisikseen iltapäivähoitotakuun kaikille ykkös- ja kakkosluokkalaisille, palvelumaksujen korotusten torppaamisen, toisen asteen opiskelijoiden hyvinvoinnin vahvistamisen ja opiskelun keskeytysten vähentämisen sekä vähävaraisten lasten harrastusten tukemisen.

Espoon kolmipäiväiset budjettineuvottelut on saatu päätökseen.

– Demareiden neuvottelutavoitteisiin kuuluivat opiskelijaterveydenhuollon, lasten terapiapalveluiden ja nuorten mielenterveyspalveluiden vahvistaminen. Nykytilanne vaatii näiden palveluiden vahvistamista. Tämä tavoitteemme näkyy hienosti saavutetuissa neuvottelutuloksessa, demareiden valtuustoryhmän puheenjohtaja ja budjettineuvottelija Markku Sistonen toteaa tiedotteessa.

– Budjettitulos sisältää todella ilahduttavasti panostuksia lapsiin ja nuoriin. Erityisopetukseen ja avustajaresursseihin saadut lisäsatsaukset tulivat suureen tarpeeseen. Opettajien työympäristö on muuttunut paikoin hyvinkin haastavaksi, demareiden toinen budjettineuvottelija, kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Maria Guzenina jatkaa.

Myös muun muassa vähävaraisten perheiden lasten harrastusten tukemiseen saatiin lisää rahaa.

Demareille oli neuvotteluissa kynnyskysymyksenä se, että asiakasmaksuihin ei tule korotuksia.

– Maan hallituksen toimet ovat jo itsessään heikentäneet kansalaisten ostovoimaa ja selviytymistä arjessa, Guzenina ja Sistonen toteavat.

Demarit eivät olleet myöskään valmiita vähentämään lasten iltapäivätoiminnasta tai korottamaan iltapäivätoiminnan maksuja.

– Halusimme myös vahvistaa iäkkäiden yhteisöllisyyttä ja liikuntamahdollisuuksia. Espoolainen Seela-malli, jossa iäkkäille järjestetään ohjattua liikuntaa koulujen liikuntatiloissa mahdollistaa heille myös ruokailun koulun yhteydessä. Seelaa on pilotoitu hyvin tuloksin. Yksi Seelan ilahduttavista sivuvaikutuksista on ollut yksinäisyyden väheneminen. Lisämääräraha mahdollistaa Seela-toiminnan laajentamisen ja +68 ryhmien lisäämisen, Guzenina toteaa.

Neuvottelujen tuloksena kaupunginjohtajan tekemään budjetin pohjaesityksen lisättiin 4,69 miljoonaa euroa.

Keskustelua aiheesta

Kansanedustaja näpäyttää Juhana Vartiaista: ”Ongelma vain pahenee, jos työmarkkinoillemme tulee suuri määrä heikosti koulutettuja, jopa luku- ja kirjoitustaidottomia ihmisiä”

Kuva: Lehtikuva
Juhana Vartiainen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio kritisoi voimakkaasti kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiaisen lauantaina Helsingin Sanomissa esittämää näkemystä, jonka mukaan suomalaisista työttömistä vain noin 40 000 voisi työllistyä. Samassa haastattelussa Vartiainen totesi Suomen kärsivän työvoimapulasta.

– Vaikka työllisyys on lähtenyt laskuun vasta äskettäin, jo useat kymmenet tuhannet työttömät ovat työllistyneet lyhyen ajan sisällä. Vartiaisen hihastaan ravistama luku ja hänen harjoittamansa työttömien syyllistäminen eivät perustu tilastoihin, vaan ainoastaan palvelevat kokoomuksen taustapiirien poliittista agendaa, toteaa Savio.

Vartiaisen mukaan työllistymisvaikeuksien syitä ovat muun muassa työttömien osaamisen puute ja kannustinongelmat. Mahdollisena ratkaisuna esittämäänsä ongelmaan Vartiainen tarjoaa työvoiman saatavuusharkinnan poistamista EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta henkilöiltä.

– Tohtori Vartiaisen tarjoama lääke on täysin väärä. Jo nyt muun muassa johtotehtävissä työskentelevät, tutkijat ja erityisasiantuntijat on vapautettu saatavuusharkinnan piiristä. Jos suomalaisten työttömien osaamistaso on puutteellinen, on heille tarjottava lisäkoulutusta aloille, joille työpaikkoja syntyy, vastaa Savio Vartiaisen väitteisiin tiedotteessaan.

Vartiaisen tutun teesin mukaan työvoiman tarjonnan lisääminen kasvattaisi työpaikkojen määrää.

– Vartiaisen analyysi voisi sinänsä olla perusteltavissa, jos uusien työntekijöiden osaamistaso olisi erityisen korkea tai jos he suostuisivat työskentelemään työehtosopimusta alemmalla palkalla. Päinvastoin kuin kokoomus, perussuomalaiset eivät kuitenkaan halua Suomeen halpatyömarkkinoita, linjaa Savio.

– Lisäksi suomalaisten koulutustaso on maailman mittakaavassa varsin korkea, eivätkä läheskään kaikki kansalaisemme työllisty tästä huolimatta. Ongelma vain pahenee, jos työmarkkinoillemme tulee suuri määrä heikosti koulutettuja, jopa luku- ja kirjoitustaidottomia ihmisiä. Suomalaiset veronmaksajat joutuisivat jälleen kerran maksamaan lyhytnäköisen kokoomuspolitiikan loppulaskun, toteaa Savio.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kansanedustajan mitta täysi: 697€ summasta veroa 20 % – vaatii verotuksen ”tuntuvaa alentamista”

Kuva: Roope Permanto

Vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski on jättänyt toimenpidealoitteen työmarkkinatuen ja peruspäivärahan verotuksen alentamiseksi. Aloitteen tarkoituksena on korjata perusturvan riittämätöntä tasoa ja vähentää toimeentulotuen tarvetta, mikä myös yksinkertaistaisi sosiaaliturvajärjestelmää.

Työmarkkinatuen ja peruspäivärahan määrä on kuukaudessa keskimäärin 697 euroa, mistä vähennetään yleensä 20 prosentin ennakonpidätys. Myllykosken mukaan työttömyysetuuksien ankara verotus on vahvistanut työttömien riippuvuutta viimesijaiseksi toimeentuloturvaksi tarkoitetusta toimeentulotuesta.

– Työttömyysetuuksien korkea verotus on koettu epäoikeudenmukaiseksi. Epäoikeudenmukaisuuden tunnetta syventää perusturvan riittämättömyys ja lisäksi se, etteivät työmarkkinatuki ja peruspäiväraha kerrytä eläkettä kuten ansiosidonnainen päiväraha, Myllykoski sanoo.

Työttömyysetuuksien verotus on tällä hetkellä huomattavasti palkkatulojen verotusta kireämpää, koska työttömät eivät ole oikeutettuja vastaaviin vähennyksiin. Työttömyysetuuksien ja palkkojen verotuksen välinen ero on kasvanut, kun työnteon kannustavuutta on pyritty lisäämään kasvattamalla työtulovähennystä.

Aloitteessaan Myllykoski muistuttaa myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean huomauttaneen Suomea liian matalasta perusturvan tasosta. Nykyisen hallituksen tekemät indeksijäädytykset ovat heikentäneet tilannetta entisestään.

– Työnteon kannustavuus on tärkeää, mutta verojärjestelmä ei saisi vaarantaa välttämätöntä toimeentuloa perusoikeutena. Toivonkin hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin työmarkkinatuen ja peruspäivärahan verotuksen tuntuvaksi alentamiseksi nykyisestä, Myllykoski toteaa.

Keskustelua aiheesta

”Tämä on itse asiassa hyvä uutinen” – Jussi Halla-aho pahoittelee levittämäänsä väärää tietoa ja viittaa muistioon vuodelta 2013

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho pahoittelee levittämäänsä virheellistä informaatiota.

Iltalehden mukaan Halla-aho totesi perjantaina perussuomalaisten tiedotustilaisuudessa hallituskriisiin ja mahdollisiin ennenaikaisiin vaaleihin liittyen seuraavasti:

– Meillähän vaalilainsäädäntö on sellainen, että vaikka ennenaikaisiin vaaleihin mentäisiin, niin seuraavat sääntömääräiset eduskuntavaalit pidetään joka tapauksessa 2019 keväällä, ja kyllähän kaikille puolueille olisi melkoinen jumppa lähteä kampanjoimaan kaksi kertaa peräkkäin

Halla-aho kirjoittaa Facebook-seinällään maanantaina.

”Pahoittelut virheestä, joka johtui saamastani erheellisestä briiffauksesta. Erehdys perustuu puoluesihteerien vuonna 2013 laatimaan muistioon. Siinä esitettiin, että jos eduskunta hajotetaan kesken kauden, valittu uusi eduskunta istuu ainoastaan hajotetun eduskunnan toimikauden loppuun, ei neljää vuotta. Tarkoitus oli luoda säännöllinen vaalisykli, jossa eduskunta- ja kunnallisvaalit vuorottelisivat kahden vuoden välein. Esitys ei kuitenkaan päätynyt lakiin.”

Halla-aho painottaa nyt, että jos nykyinen eduskunta hajotetaan esimerkiksi ensi keväänä, se istuu neljä vuotta.

”Tämä on itse asiassa hyvä uutinen. Eduskuntavaalit ovat kallis operaatio veronmaksajalle, ja kynnys järjestää niitä vuoden välein olisi korkea. Rammalla hallituksella on nyt entistäkin vähemmän syitä kitkutella kevääseen 2019 saakka, etenkään, jos ja kun soteuudistukseksi kutsuttu julkisen rahan puhallusoperaatio ajaa perustuslailliseen karikkoon.”

”Jos ei sydäntä riitä, jos edes itsesuojeluvaistoa olisi” – Tuula Haatainen muistuttaa Afrikan tukemisen tärkeydestä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen kaipaa muutosta ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskustelun painopisteisiin. Tällä hetkellä Suomessa puhtaan paljon voimapolitiikasta kuten vaikkapa armeijan vahvuudesta.

Haatainen muistuttaa, että turvallisuuskysymykset eivät rajaudu vain omiin rajoihimme. Ongelmat ja uhkat ovat yli rajojen meneviä ja siinä esimerkiksi ilmastonmuutos on keskeinen.

Haatainen ja kansanedustaja, entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) keskustelevat maailman muuttuneista turvallisuusuhista maanantai-iltana Helsingissä. Yleisötilaisuuden juonsi Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi.

Haatainen muistutti yleisöä maantieteestä. Afrikka on Euroopan lähialue, vain Välimeri on välissä. Seuraavan 30 vuoden aikana Afrikan väestö kaksinkertaistuu 2,5 miljardiin, joista puolet on alle 25-vuotiaita.

Mikäli ilmastonmuutos jatkuu, väestönpaine Eurooppaan vain kovenee.

– Tämä johtaa myös Afrikan sisäiseen pakolaisuuteen ja pahentaa siellä eriarvoistumiskehitystä. Siellä kasvaa jälleen pohjaa kriiseille ja ääriliikkeille.

Haatainen totesi, että jos ei sydäntä riitä, jos edes itsesuojeluvaistoa olisi Euroopassa, jotta toimisimme tilanteen ratkaisemiseksi.

Hän painotti YK-yhteistyön ja ylipäänsä monenkeskisen merkitystä, jotta Afrikkaan saataisiin koulutusta ja työtä. Haatainen toisti jo eduskunnassa esittämänsä ajatuksen siitä, että EU:n ja Euroopan valtioiden kehitysyhteistyöresursseja yhdistettäisiin koulutuksen tukemiseen ja työpaikkojen aikaansaamiseen Afrikassa. Haatainen muistutti, että etenkin naisten ja tyttöjen asemaa pitäisi parantaa.

– Meillä Suomessa on paljon osaamista, jota voisimme suunnata Afrikkaan. Afrikka on myös kasvava talousalue. Sinne pitäisi saada kestävää yritystoimintaa.

”Suurimmat turvallisuusuhat liittyvät eriarvoistumiskehitykseen.”

Se, että turvalisuutta ajatellaan Suomessa pitkälti voimapolitiikkana, jättää Haataisen mukaan alleen myös sen, että suurimmat turvallisuusuhat liittyvät eriarvoistumiskehitykseen.

Haatainen vertasi, miten Suomessakin on tällä hetkellä yhtä paljon syrjäytymisuhassa olevia nuoria kuin Hämeenlinnassa on asukkaita. Syrjäytyminen synnyttää myös kasvualustaa populistisille ääriliikkeille. Niinpä nuorten pääseminen peruskouluun ja työhön on parasta työtä turvallisuuden puolesta.

Haatainen painotti myös EU:n sosiaalisen ulottuvuuden keskeistä merkitystä. Tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja inhimillisyys ovat välineitä, joilla varmistetaan vakaiden olojen säilyminen.

Vaikka paneelissa keskusteltiin vakavista asioista, hymyäkin irtosi. Kuvassa Erkki Tuomioja, Tuula Haatainen ja keskustelun vetänyt Mikkel Näkkäläjärvi.

Tuomioja painotti maailman kasvanutta keskinäisriippuvuutta niin hyvissä kuin pahoissakin asioissa. Siitä ei pääse irti pieni kääpiövaltio eikä myöskään ydinasein varustautunut suurvalta.

Kun ennen maailmanlopun skenaarioita on kuultu uskonnollisista piireistä, Tuomioja totesi, että tämän päivän maailmassa voi esittää uskottavia tieteesen pohjautuvia maailmanlopun skenaarioita. Tällainen eksistentiaalinen uhka ovat ydinaseet.

Tuomioja ja Haatainen pahoittelivat sitä, että Suomi jäi hiljattain YK:ssa hyväksytyn ydinkieltosopimuksen ulkopuolelle.

Tuomioja huomautti, ettei ydinaseriisunnassa ole tapahtunut viime vuosina yhtään mitään. Päinvastoin ydinasevallat modernisoivat aseitaan. Ydinaseiden kiellon ajaminen olisi nyt tärkeää.

”Näitä asioita ei kukaan voi ratkoa yksin.”

Toisena eksistentiaalisena uhkana ydinaseiden ohella Tuomioja puhui kestämättömästä kehityksestä niin ekologisesssa, sosiaalisessa kuin taloudellisesssa mielessä. Emme saavuta ekologista kestävyyttä ilman kahta jälkimmäistä.

Tuomiojan mukaan parhaimmassakin tapauksessa on vain muutama vuosikymmenen aikaa siirtyä ekologisesti sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen.Esimerkiksi kukaan ei tiedä, mitä eri eliölajien nopeasta ja jatkuvasta sukupuuttoon kuolemisesta seuraa. Luonnon monimuotoisuuden häviämisellä voi olla kauaskantoisia seurauksia.

Tuomioja muistutti myös, että vaikka kaikki sodat lopetettaisin taikasauvalla, pakolaisia olisi lisääntyvä määrä, koska ilmastonmuutos panee ihmisiä liikkeelle.

– Näitä asioita ei kukaan voi ratkoa yksin. Ajatus siitä, että rajat kiinni panemalla voisi ratkaista yhtään mitään on vaarallinen. Asioita voidaan ratkaista vain mahdollisimman laajalla monenkeskisellä yhteistyöllä, Tuomioja painotti.

Nykytilanteessa voimapolitiikalla mikään valtio ei voi Tuomiojan mukaan saavuttaa enää minkäänlaisia kestäviä etuja. Huono puoli on se, että kaikki valtiot eivät ole tätä havainneet.

Tuomioja: Suomen ajettava arktisille alueille öljy- ja kaasuesiintymien käytön täyskieltoa.

Erkki Tuomiojan mukaan maailmasta puuttuu tällä hetkellä selvää johtajuutta kestävään kehityksen aikaansaamiseksi ja kestämättömän kehityksen torjumiseksi. Silloin, kun EU toimii tehokkaasti, se pystyy vaikuttamaan. Esimerkiksi Brexit, jos se toteutuu, lisää kuitenkin EU:n heikkoutta. Juuri nyt myös Saksan tilanne on epävakaa.

– Jos siellä ajaudutaan uusiin vaaleihin, on vaara, että oikeistonationalistiset populistit AfD saavat jopa 20 prosenttia äänistä, Tuomioja sanoi.

Tuula Haatainen painotti ilmastokysymysten ratkaisussa myös kaupunkien ja metropolien roolia. Hän siteerasi erään konferenssin esitelmän pitäjää, joka oli kehitellyt ajatusta kaupunkien YK:sta.

Haatainen ja Tuomioja sivusivat keskustelussaan myös arktista yhteistyötä. Tuomiojan mielestä Suomen pitäisi heti ryhtyä ajamaan arktisten alueiden öljy – ja kaasuesiintymien käytön täyskieltoa. Hän totesi, ettei ole mitään järkeä, että uusia fossiilisia polttoaineita yritetään hankkia maailman vaikeimmista ympäristöolosuhteista.

Suomen käynnissä olevan Arktisen neuvoston puheenjohtajakaudella pitäisi Haataisen mukaan katsoa pitemmälle kuin vain käynnissä olevaa puheenjohtajakautta. Venäjän kanssa tehtävän yhteistyön suurimmat kysymykset ovat ympäristökysymyksiä.

Tuomioja totesi hyväksi asiaksi sen, että huolimatta jännitteistä ennen kaikkea Ukrainan kriisin ympärillä, kukaan Arktisessa neuvostossa ei ole halunnut tuoda jännitteitä sinne.

– On kyetty jatkaamaan noramalia toimintaa, vaikka ympäristön kannalta normaali toiminta ei riitä.