– Niin moni ihminen kesti sen, että heikkona hetkenä oli pakko säästää. Mutta sitä kestää harva, että kun talouskasvua jälleen on, niin sitä ei palauteta mitä on viety, kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Krista Kiuru (sd.) totesi SDP:n vaihtoehtobudjetin julkistamistilaisuudessa.

– Se mikä on viety, on viety ihmisten käsityksissä epäoikeudenmukaisesti. SDP haluaisi palauttaa oikeudenmukaisuuden.

SDP esittääkin budjetissaan painokkaasti lomarahojen leikkauksen perumista.

Lisäksi puolue esittää muun muassa perusturvan indeksikorotuksia esimerkiksi kansan- ja takuueläkkeisiin, työttömien perusturvan sekä asumistukeen. Puolue esittää myös kimppa- ja pienissä asunnoissa asuvien asumistuen jättämistä rauhaan sekä työttömyysturvan 4,65% leikkauksen perumista.

SDP:n budjetissaa kiinnitetään huomiota myös siihen, että hallitus on veropolitiikassaan unohtanut hyvän verotuksen periaatteet, oikeudenmukaisuuden ja taloudellisen tehokkuuden.

Puolueen mielestä oikeudenmukaisuus toteutuu, kun veroja maksetaan maksukyvyn mukaan. Taloudellinen tehokkuus puolestaan vaatii veropohjan pitämistä tiiviinä ja –järjestelmä tiiviinä, selkeänä ja yksinkertaisena.

Verotuloja tulisi puolueen mielestä lisätä etenkin supistamalla listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen huojennusta sekä perumalla yrittäjävähennys. Myös pääomatulojen verotusta nostetaan. Lisäksi finanssisektorilta olisi puolueen esittelemän vaihtoehtoisen budjetin mukaan kerättävissä lisää verotuloja.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman totesi julkistamistilaisuuden aluksi, että etenkin nyt, kun hallituksen toiminnassa on paljon kritisoimista, on tärkeä tuoda esille myös opposition omia vaihtoehtoja.

Puolueen budjettiesityksessä ja sen vaikutusarvioinneissa on Lindtmanin mukaan käytetty eduskunnan tietopankkeja. Esitetyt lisätulot perustuvat tarkasti laskettuihin vaikutusarvioihin, jotka pohjaavat tutkittuun tietoon.

– Tämä noin 50 sivun mittainen vaihtoehtobudjetti perustuu kovaan faktaan. Mutta sen sisältä löytyy pehmeä sydän, toisin kuin hallituksella, Lindtman luonnehti.

– Nyt kun on kasvua, sen pitää kuulua kaikille. Haluamme osoittaa, että pienemällä valtion velkaantumisella on mahdollista tehdä kestävää kasvua tukevaa politiikkaa. Kasvua pystytään myös valtion päätöksillä suuntaamaan siten, että se kohdistuu paremmin pieni ja keskituloisiin.

SDP olikin onnistunut saattamaan budjettiesityksensä raameihin, joissa valtio joutuisi ottamaan velkaa noin 200 miljoonaa euroa hallituksen budjettiesitystä vähemmän.

Puolueen puhenjohtaja Antti Rinne toi tilaisuudessa puolestaan esiin, kuinka valtion rakenteellinen alijäämä ei tule hallituksen esittämillä toimilla parantumaan, vaan itse asiassa pahenemaan.

Hän korosti, että hallituksen kova linja ei ole tuottanut tulosta, vaan julkisen talouden alijäämä tulee kasvaamaan 2017-19. Asia selviää valtiovarainministeriön ennusteesta tältä syksyltä.

– Valtiovarainministeriön ennuste näyttää, että vuonna 2018 mennään jo poikkeusluvalla voimassaolevan rakenteellisen alijäämän alle. Ja siitä se jatkuu eteenpäin selkeästi poiketen hallituksen julkisen talouden suunnitelmakäyrästä, Rinne huomautti.

– Tämä tarkoittaa sitä, että kuka tahansa tästä hetkestä eteenpäin tulee hallitukseen nousemaan, niin sen edessä on julkisen talouden tasapainottamista ja menojen leikkaamista.

Talouspolitiikassa valinnoilla on isoja merkityksiä, puolue korostaa. Kataisen ja Stubbin hallituksien politiikka nosti pienituloisten tuloa, nyt Sipilän hallituksen toimet sosialidemokraattien mukaan puolestaan näitä tuloja laskevat.

SDP:n vaihtoehdoksi Rinne esitteli tuloeroja kaventavan mallin, jossa pienituloisten asemaa parannetaan ja kaikista toimeentulevat ihmiset otetaan mukaan verotuksen kautta julkisen talouden sopeuttamiseen.

– Ihan keskiössä Suomessa on nyt tehdä sellaisia rakenteellisia uudistuksia, jotka vahvistavat osaamista ja työllisyyttä, Rinne totesi.

SDP:n vaihtoehtobudjetissa esitetään muun muassa oppivelvollisuuden pidentämistä 18-vuotiaaksi asti. Tämä tarkoittaisi, että opiskelu muuttuisi myös maksuttomaksi.

– Oppivelvollisuuden pidentäminen on tehokas työllisyystoimi pitkällä aikavälillä. Samalla se on tehokas keino syrjäytymistä ja eriarvoisuutta vastaan, Kiuru esitti.

Puolueen esityksessä korostettiin myös perhevapaauudistuksen välitöntä toteuttamista ja pyrkimystä siirtyä kohti aidosti maksutonta varhaiskasvatusta.

– Varhaiskasvatuksessa pitäisimme ryhmäkokoja tarpeeksi pieninä, tekisimme uudistuksen päivähoitomaksuihin siten, että se olisi ensimmäinen askel maksuttomaan varhaiskasvatukseen sekä pitäisimme kiinni subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta.

Myös korkeakoulutukseen puolue haluaa lisää aloituspaikkoja ja nopeampaa valmistumista sekä työvoimapolitiikkaan aktiivisuutta.

– Verrattuna muihin Pohjoismaihin palkkatuen erot ovat suuria. Miksi muissa Pohjoismaissa tehdään aktiivista työvoimapolitiikkaa, muttei Suomessa, Kiuru kysyi.

SDP esittääkin käyttöön otettavaksi niin kutsutun Rinteen mallin mukaisen 700 € työllistymissetelin ja kuntien roolien vahvistamista työllisyyspalveluissa.

Julkistamistilaisuudessa keskusteluun nousi SDP:n budjettiesityksessä esittämä ehdotus ottaa käyttöön Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran taseesta 355 miljoonaa euroa.

Krista Kiuru perusteli kertaluontoista vähennystä toteamalla puolueen haluavan noudattaa Sipilä hallituksen ehdotusta ottaa taseet käyttöön.

– Mutta emme suostu panemaan lihoiksi hyvien valtionyhtiöiden tuottoa, kuten hallitus on tehnyt esimerkiksi Nesteen kanssa.

Kiurun mukaan kertoluontoisia tuloja käytetään kertaluonteisiin menoihin, kuten esimerkiksi 100 miljoonan euron panostuksiin homekoulujen kunnostamiseen.

Panostukset koulutukseen ja tutkimukseen olivat muutenkin vahvasti esillä SDP:n vaihtoehtobudjetissa. Puolue näkee, että koulutus lisää tuottavuutta ja se on paras vaikutus työmarkkinoiden riskejä vastaan.

Kiuru kertoi SDP:n tavoitteeksi toteuttaa eheä, kaikille avoin koulutuspolku varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Lisäksi myöskään peruskoulutusta ei puolueen mielestä saa unohtaa ja esimerkiksi ryhmäkokoihin ja tasa-arvopanostuksiin on kiinnitettävä huomiota.

Kiuru toikin esiin, että heti hallituskauden aluksi Sipilän hallitus leikkasi esmierkiksi kaikki peruskoulutuksen laaturahat.

– Kyllä viime hallituskaudella koulutukselta leikattiin lopulta noin 2,5 miljardia euroa, Kiuru tunnusti.

SDP istui tuolloin mukana hallituksessa.

– Mutta viime vaaleissa kaikki eduskuntaryhmät sitoutuivat siihen, että koulutuksesta ei leikata, Kiuru muistutti.

– Tämä hallitus on kuitenkin päättänyt leikata koulutuksesta vielä merkittävästi enemmän kuin viime hallituskaudella. Kokoomus on ainoa suomalainen hallituspuolue, joka on tähän mennessä leikannut koulutuksesta lähes 6 miljardia euroa. Tätä ei olisi pitänyt sallia.